4.5 Paikalliset ratkaisut ja toimintatavat

Oppiva yhteisö toimintakulttuurin ytimenä

Haminan kaupungin opetussuunnitelmassa keskeisenä teemana on oppiva yhteisö, joka kannustaa kaikkia jäseniään jatkuvaan oppimiseen ja kehittymiseen. Oppivaan yhteisöön kuuluvat kaikki koulujen toimintaan vaikuttavat ja niiden toiminnassa mukana olevat: oppilaiden ja opettajien lisäksi yhteisöön kuuluvat koulun muu henkilöstö, huoltajat, päätöksentekijät ja muut yhteistyökumppanit, kuten aamu- ja iltapäivätoiminta.

Oppivan yhteisön jäsenet kouluttautuvat ja kehittävät ammattitaitoaan jatkuvasti. Koulutuksissa ja muista lähteistä saatu tieto jaetaan yhteisössä, jotta se kehittyisi. Opettajien esimiehet vastaavat tasa-arvoisten kehittymis- ja koulutusmahdollisuuksien luomisesta ja toimivat pedagogisen ja jaetun johtamisen periaatteiden mukaan.

Opettajat ottavat oppilaat mukaan opintojaksojen suunnitteluun ja arviointiin. Huoltajat osallistuvat vanhempainyhdistysten/koulutoimikuntien kautta ja huoltajailloissa koulutyön suunnitteluun, minkä lisäksi he arvioivat koulun toimintaa vuosittaisissa huoltajatapaamisissa. Opetuksen suunnittelu- ja kehittämisryhmä toteuttaa lukuvuosittain kyselyn, jonka avulla selvitetään oppilaiden, huoltajien ja opettajien käsityksiä eri teemoista.

Kiireetöntä ilmapiiriä edistetään siten, että opettajat suunnittelevat huolellisesti lukukauden ja -vuoden toimintaa. Kiireettömyyden tuntua edistetään myös sillä, että opettajat pitäytyvät opetussuunnitelmassa määritellyissä tavoitteissa ja tekevät yhteistyötä tavoitteiden saavuttamiseksi.

Hyvinvointi ja turvallinen arki

Oppilaiden hyvinvointia ja turvallista arkea edistetään ehkäisemällä kiusaamista ja puuttumalla siihen, mahdollistamalla kaikille oppilaille tasavertaiset mahdollisuudet tarvitsemaansa tukeen ja ohjaukseen sekä lisäämällä opettajien välistä yhteistyötä. Oppilasryhmien toimivuutta ja oppilaiden välisiä sosiaalisia suhteita edistetään kiinnitämällä huomiota ryhmien kokoonpanoon (joustava ryhmittely eri tilanteissa) sekä opettamalla lapsille tunne- ja vuorovaikutustaitoja. Välituntien valvontaan ja välituntitoimintaan panostetaan (esim. Liikkuva koulu -ohjelma). Välitunneilla voidaan käyttää esimerkiksi välituntiliikuttajia, “välkkäreitä”, tai niillä voidaan järjestää erilaisia turnauksia tai muita liikunnallisia tapahtumia. Myös välituntipihojen viihtyvyyteen kiinnitetään huomiota. Koulun aikuiset ovat helposti lähestyttäviä, ja he järjestävät aikaa oppilaiden kohtaamiseen. Lisäksi he toimivat johdonmukaisesti yhteisten toimintatapojen mukaisesti.

Vuorovaikutus ja monipuolinen työskentely

Oppilaat otetaan mukaan toiminnan suunnitteluun ikäkauden mukaisesti. Oppilaita ohjataan tekemään omaa oppimista, koulunkäyntiä sekä hyvinvointia edistäviä valintoja sekä luodaan oppilaalle mahdollisuuksia vaikuttaa näihin. Haminan kouluissa käytetään joustavasti erilaisia työtapoja kulloisenkin oppilasryhmän tarpeet huomioiden. Jokaisen oppilaan koulupäivään kuuluu olennaisena osana toiminnallisuus, yhteistyö ikätovereiden kanssa sekä mahdollisuus vaikuttaa omaan oppimiseen ja koulunkäyntiin. Koulutyössä hyödynnetään monipuolisesti erilaisia oppimisympäristöjä sekä koulun yhteistyökumppaneita. Koulun henkilökunnan välinen yhteistyö ja yhdessä tekeminen antavat oppilaille mallin toimivasta vuorovaikutuksesta.

Kulttuurinen moninaisuus ja kielitietoisuus

Haminan kouluissa kulttuurisen moninaisuuden arvostamista edistetään pohtimalla oppilaiden omaa identiteettiä ja eri yhteisöissä omaksuttuja rooleja - pohdinnan avulla havaitaan ja tunnustetaan kunkin oppilaan erityislaatuisuus. Arkipäivän tilanteissa tuodaan esille ja hyödynnetään eri kulttuureista tulevien oppilaiden ja henkilökunnan kulttuuriperintöä. Lisäksi tutustutaan eri kulttuurien edustajiin ja traditioihin esimerkiksi eri kulttuuripiireistä tulevien vierailijoiden sekä kansainvälisen yhteistyön kautta. Kansainvälisessä yhteistyössä käytetään mahdollisimman paljon sähköisiä oppimisympäristöjä.

Kouluissa on nollatoleranssi rasismille ja suvaitsemattomuudelle. Tämän koskee niin oppilaita kuin koulun henkilökuntaa. Kaikkien kouluyhteisössä työskentelevien tulee tarkkailla omaa käyttäytymistään ja puhetapojaan.

Koska kaikki oppilaat ovat oppineet puhutun kielen ensimmäisenä, kirjoitettu kieli on jokaiselle vieras kieli. Kaikki oppilaat ovat siis monikielisiä. He hallitsevat ja käyttävät eri kieliä eri tilanteissa hyvin monipuolisesti mutta kuitenkin hyvin eritasoisesti. Kielitietoisessa yhteisössä keskustellaan kieliin ja kieliyhteisöihin kohdistuvista asenteista ja ymmärretään kielen keskeinen merkitys oppimisessa, vuorovaikutuksessa ja yhteistyössä sekä identiteettien rakentumisessa ja yhteiskuntaan sosiaalistumisessa. Kielitietoinen opetus edellyttää sitä, että opettajat tunnistavat eri oppiaineiden teksteille tyypilliset piirteet ja ohjaavat tietoisesti oppilaita tunnistamaan ja käyttämään näitä piirteitä. Jokainen opettaja opettaa siis sekä oppiaineen sisältöjä että sen kieltä - puhumista, ymmärtämistä, kirjoittamista ja lukemista.

Opetuksessa hyödynnetään esim. kielisalkkutyöskentelyä monikielisyyden havainnollistamiseksi.

Osallisuus ja demokraattinen toiminta

Oppilaille tulee antaa mahdollisuus vaikuttaa oman kehitysvaiheen mukaisesti oppivan yhteisön toimintatapoihin. Oppilaat voidaan osallistaa toiminnan suunnitteluun, kehittämiseen ja arviointiin esimerkiksi oppilaskunnan tai tukioppilastoiminnan kautta. Työtapojen ja opetusmenetelmien valinnassa huomioidaan oppilaiden osallistaminen.

Huoltajien osallistaminen koulun toimintaan voi tapahtua vanhempainyhdistysten tai koulutoimikuntien välityksellä. Huoltajia voidaan kuulla myös huoltajailloissa tai järjestämällä erilaisia kyselyjä. Kouluyhteisön yhteistyö eri hallinnonalojen, seurakunnan, järjestöjen, yritysten ja muiden toimijoiden kanssa syventää käsityksiä yhteiskunnasta ja kansalaisyhteiskunnasta toimimisesta.

Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo

Opetuksen järjestäjä, rehtorit ja opettajat vastaavat siitä, että kullakin oppilaalla on yhdenvertaiset ja tasa-arvoiset mahdollisuudet kehittyä omista lähtökohdistaan. Opettajat eriyttävät opetustaan vastaamaan oppilaiden erilaisia tarpeita. Lisäksi he eheyttävät opetusta siten, että kukin oppilas kokee oppimisen mahdollisimman merkitykselliseksi oman elämänsä kannalta. Sekä eriyttäminen että eheyttäminen edellyttävät joustavuutta niin opettajien toiminnalta kuin opetukseen liittyviltä rakenteilta (esim. ryhmittelyt).

Yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa toteutetaan myös pitämällä kiinni oppilaan oikeudesta saada opiskella hänen tarpeitaan vastaavassa ryhmässä.

Oppilaalle taataan mahdollisuus opiskella eri opettajien ohjauksessa myös luokkaopetuksessa. Näin oppilas oppii toimimaan erilaisissa vuorovaikutussuhteissa.

Sukupuolitietoisen koulun kehittyminen edellyttää opettajilta omien ajattelu- ja toimintatapojen reflektointia. Opettajat tiedostavat tyttöjen ja poikien työskentelyyn liittyvät stereotyyppiset ajatuksensa ja puhetapansa, jotta opetuksesta tulisi sukupuolitietoista. He rohkaisevat oppilaitaan tekemään erilaisia valintoja omana itsenään, ei biologisen sukupuolensa edustajana. He myös pohtivat yhdessä oppilaiden kanssa oppimisen sisältöihin ja opetusmateriaaleihin liittyviä sukupuolistereotypioita. Opettajat kiinnittävät huomiota mahdollisiin stereotyyppisiin käsityksiinsä myös oppilaita arvioidessaan ja arvioivat oppilaita vain opetussuunnitelmassa esitettyjen yhteisten kriteerien pohjalta. On myös huomattava, että opetuksen ei tule muodostua kyseenalaistamatta sukupuolittuneiden rakenteiden, kuten esimerkiksi sukupuoliryhmittelyjen varaan.

Vastuu ympäristöstä ja kestävään tulevaisuuteen suuntautuminen

Oppiva yhteisö huomioi kaikessa toiminnassaan kestävän elämäntavan tärkeyden. Arjen valinnoilla ja toimillaan koulu voi toimia vastuullisesti suhtautumisessaan ympäristöön. Koulujen tulee kiinnittää huomiota oppimateriaalien valintaan, esimerkiksi kierrättämällä oppikirjoja käsikirjanomaisesti. Opettajat hyödyntävät monipuolisesti erilaisia opetusmenetelmiä, jolloin oppilaskohtaisten työkirjojen käyttöä voidaan vähentää. Internetistä löytyvän ja sähköisten materiaalien hyödyntäminen vähentää paperisten materiaalien tarvetta. Opetuksessa tulee hyödyntää enemmän luonnon- ja kierrätysmateriaaleja.

Oppilaat otetaan mukaan kestävän arjen suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin. Oppilaita tulee myös ohjata itse tekemään päivittäin kestävän arjen valintoja, esimerkiksi vähentämään roskaamista, huolehtimaan omasta ja muiden omaisuudesta, kiinnittämään huomiota ruuan annosteluun ja noudattamaan kierrätyksen periaatteita.

Työtavat ja oppimisympäristöt

Haminan kouluissa tavoitteena on luoda ja käyttää monipuolisia ja joustavia oppimisympäristöjä ja työtapoja. Kaikilla kouluyhteisön jäsenillä on oikeus terveelliseen ja turvalliseen työskentely-ympäristöön. Lisäksi ympäristön esteettömyyteen tulee kiinnittää huomiota. Oppimisympäristö on laajempi kuin itse koulurakennus ja sen piha-alueet: opetuksessa hyödynnetään ympäristön ja yhteistyökumppaneiden tarjoamia mahdollisuuksia. Lisäksi oppimisympäristö laajenee tieto- ja viestintäteknologiaa käyttämällä. Haminan perusopetuksessa on tavoitteena luoda kaikille oppilaille tasavertaiset mahdollisuudet hyödyntää tieto- ja viestintätekniikkaa oppimisen työvälineenä.

Oppimisympäristöjen ja työtapojen valinnassa kiinnitetään huomiota siihen, että oppilaat olisivat fyysisesti aktiivisia ja istuisivat mahdollisimman vähän oppitunnin aikana. Opettajat saavat ideoita oppituntien toiminnalliseen järjestämiseen esimerkiksi Liikkuva koulu -ohjelmasta.

Opetuksen eheyttäminen

Opetuksen eheyttäminen edellyttää sekä opetuksen sisältöä että työtapoja koskevaa pedagogista lähestymistapaa, jossa kunkin oppiaineen opetuksessa ja erityisesti oppiainerajat ylittäen tarkastellaan todellisen maailman ilmiöitä tai teemoja kokonaisuuksina. Eheyttämisen kesto ja tarve voi vaihdella oppilaiden tarpeista ja opetuksen tavoitteista riippuen. Opettajien tulee etsiä aktiivisesti yhteyksiä eri oppiaineiden välillä ja pyrkiä tekemään yhteistyötä mahdollisimman laajasti. Haminassa hyödynnetään kunkin koulun ja henkilökunnan vahvuuksia, koulun ja kaupungin ympäristöä ja yhteistyötahoja mahdollisuuksien mukaan.

Eheyttämistä voidaan toteuttaa mm.

• • rinnastamalla eli opiskelemalla samaa teemaa kahdessa tai useammassa oppiaineessa samanaikaisesti

  • jaksottamalla eli järjestämällä samaan teemaan liittyvät asiat peräkkäin opiskeltaviksi

  • toteuttamalla toiminnallisia aktiviteetteja kuten teemapäiviä, erilaisia tapahtumia, kampanjoita, opintokäyntejä ja leirikouluja

  • suunnittelemalla monialaisia, pidempikestoisia oppimiskokonaisuuksia, joiden toteuttamiseen osallistuu useampia oppiaineita ja joihin voi sisältyä edellä mainittuja eheyttämistapoja

  • muodostamalla oppiaineista integroituja kokonaisuuksia

  • kokonaisopetuksena, jossa kaikki toteutetaan eheytettynä kuten esiopetuksessa

Monialaiset oppimiskokonaisuudet

Keskeisenä oppimiskokonaisuuksien toteuttamisen tavoitteena on lisätä oppilaiden ymmärtämystä siitä, että koulussa opittu liittyy arkielämään. Oppilaat otetaan mukaan kokonaisuuksien suunnitteluun ja siinä hyödynnetään paikallisia vahvuuksia sekä toimijoita ja yrityksiä. Suunnittelussa otetaan huomioon esimerkiksi luonnon ja paikallishistorian sekä eri yhteistyökumppaneiden tarjoamat mahdollisuudet.

Oppimiskokonaisuuksien toteutustavat, sisällöt ja tavoitteet kirjataan koulukohtaiseen lukuvuosisuunnitelmaan, millä turvataan vähintään yhden monialaisen oppimiskokonaisuuden sisältyminen jokaisen oppilaan opintoihin joka luokka-asteella. Suunnitelmaan tulee kirjata myös se, miten oppilaat osallistetaan kokonaisuuden suunnitteluun.

Monialaiset oppimiskokonaisuudet suunnitellaan siten, että ne vastaavat vähintään oppilaiden yhden kouluviikon tuntimäärää. Kokonaisuus voidaan siten toteuttaa yhden kouluviikon aikana tai jakaa se pidemmälle ajanjaksolle siten, että siihen käytetään yhdessä sovitut oppitunnit ja muut tilanteet. Oppimiskokonaisuuksiin voidaan nivoa esimerkiksi päivänavauksia, juhlia ja muita koulun yhteisiä tapahtumia, opintokäyntejä ja -retkiä, ruokailutilanteita sekä kotitehtäviä.

Opettajien tulee selvittää oppimiskokonaisuuksien tavoitteet ja arviointikriteerit oppilaille ennen kokonaisuuden alkua. Oppimiskokonaisuuksissa osoitettuja työskentelytaitoja ja muuta osaamista arvioidaan havainnoimalla ja kirjaamalla näitä havaintoja. Lisäksi oppilaat tekevät itse- ja vertaisarviointia. Arvioinnissa voidaan käyttää myös muita arviointimenetelmiä. Oppilaille annetaan erilaisia mahdollisuuksia oppimisensa osoittamiseen: he voivat raportoida työskentelystään ja oppimisestaan esimerkiksi videon, valokuvien, käsitekartan tai erilaisten tekstien avulla. Kaikki oppimiskokonaisuuden järjestelyihin osallistuvat opettajat osallistuvat myös arviointiin.

Rehtorit seuraavat monialaisten oppimiskokonaisuuksien toteutumista ja kirjaavat ne keväisin lukuvuosikertomukseen. Opettajat puolestaan arvioivat kokonaisuuksien toteutumista itse- ja vertaisarviointien sekä oppilaiden palautteen avulla. Monialaisten oppimiskokonaisuuksien suunnittelua ja toteuttamista kehitetään näiden arviointien pohjalta, minkä lisäksi kokonaisuuksiin liittyviä hyviä ideoita jaetaan opettajien ja koulujen kesken yhteisessä materiaalipankissa.