1.5 Paikalliset ratkaisut ja toimintatavat

Opetussuunnitelman laadinta, kehittäminen ja arviointi

Haminan kaupungissa paikallinen opetussuunnitelma laaditaan ja hyväksytään suomen kielellä annettavaa opetusta varten. Opetussuunnitelma laaditaan pääosin koulujen yhteisenä ja sitä täydennetään koulukohtaisesti valinnaisaineiden ja koulukohtaisten painotusten osalta.

Opetussuunnitelma julkaistaan sekä painetussa että sähköisessä muodossa. Sähköinen opetussuunnitelma löytyy osoitteesta: https://sites.google.com/a/koulut.hamina.fi/haminan-opetussuunnitelma-2016/home

Kuntakohtainen opetussuunnitelma rakentuu valtakunnallisen Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014 -asiakirjan pohjalle. Opetussuunnitelma koostuu yhteisestä osasta sekä vuosiluokkien oppiaineiden tavoitteita, sisältöjä ja arviointiperusteita esittelevästä osasta. Painetussa opetussuunnitelmassa oppiaineiden tavoitteet, sisällöt ja arviointiperusteet on jaettu vuosiluokkakokonaisuuksittain. Sähköisessä opetussuunnitelmassa ne esitellään oppiainekohtaisesti, kuitenkin vuosiluokkaistettuina.

Kuntakohtainen opetussuunnitelma kattaa koko Haminan perusopetuksen. Koulukohtaiset opetussuunnitelmat laaditaan ainoastaan yhdysluokkaopetuksen, vuosiluokkiin sitomattoman opetuksen, valinnaisaineiden ja mahdollisten koulukohtaisten painotusten osalta.

Opetussuunnitelmatyön etenemisestä ja organisoimisesta on vastannut koulujen henkilöstöstä koottu opetussuunnitelmatyöryhmä.

Opetussuunnitelman yhteistä osaa laatiessaan opetussuunnitelmatyöryhmä on kuullut koulujen henkilöstöä paikallisissa koulutuspäivissä, joissa on pyritty toiminnan kautta kehittämään myös henkilöstön yhteisöllisyyttä. Opetussuunnitelmatyöryhmä on kuullut myös oppilaiden huoltajia esimerkiksi vanhempaintoimikuntien kautta, huoltajailloissa sekä sähköisillä kyselyillä. Oppilaiden mielipiteitä ja käsityksiä työryhmä on puolestaan selvittänyt muun muassa oppilaskuntien ja erilaisten tehtävien avulla.

Opetussuunnitelma on koulun keskeisin strategia-asiakirja. Se on koulun lukuvuosisuunnitelman, itsearvioinnin ja kehittämisen perusta. Koulun tulee kyetä perustelemaan toimintansa ja tekemänsä pedagogiset ratkaisut ensisijaisesti opetussuunnitelman kautta. Näin opetussuunnitelma on opettajan päivittäisen suunnittelun tärkein ohje ja rehtorin pedagogisen johtamisen tärkein työkalu.

Koulutyössä arvioidaan päivittäin opetussuunnitelman toimivuutta. Opetussuunnitelma on oppimisen suunnittelua ohjaava työväline opettajille, oppilaille, rehtoreille, huoltajille ja koulun sidosryhmille. Kun opetussuunnitelma on helposti luettavissa, voivat myös oppilaat, huoltajat ja koulun eri sidosryhmät osallistua opetussuunnitelman toimivuuden ja toteuttamisen seurantaan ja kehittämiseen.

Opetussuunnitelman seurannan ja kehittämisen kohteena ovat siinä määritellyt opetuksen ja kasvatuksen sisällöt ja tavoitteet, käytetyt toimintamenetelmät sekä oppilaan tietojen ja taitojen kehitys tavoitteisiin nähden. Tarkempi arvioinnin ohjeistus sisältyy opetuksen järjestäjän laatimaan laatukäsikirjaan. Kuntakohtainen opetussuunnitelma tarkistetaan vuosittain ja se viedään lautakunnan hyväksyttävästi mahdollisten muutosten osalta. Kuntakohtaisen opetussuunnitelman tarkastamisesta vastaa opetuspäällikkö yhdessä opetuksen suunnittelu- ja kehittämisryhmän kanssa. Koulukohtainen opetussuunnitelma tarkistetaan valinnaisaineiden ja mahdollisten koulukohtaisten painotusten osalta tarvittaessa ja siihen tehtävät muutokset toimitetaan lautakunnan hyväksyttäväksi. Koulukohtaisen opetussuunnitelman tarkastamisesta vastaa rehtori.

Koulut laativat lukuvuoden päättyessä lukuvuosikertomuksen tiedoksi lautakunnalle. Toimintakertomuksessa seurataan ja arvioidaan opetussuunnitelman ja

lukuvuosisuunnitelman toteutumista menneen lukuvuoden osalta. Lukuvuosikertomus koostuu lukuvuosisuunnitelman toteutumisen arvioinnista sekä tilasto-osuudesta.

Toimintakertomusta varten opettajat arvioivat opetussuunnitelman toteutumista oman työnsä osalta arviointilomakkeella, jota he käsittelevät yhdessä rehtorin kanssa maaliskuun loppuun mennessä pidettävissä kehityskeskusteluissa.

Haminassa opetussuunnitelmaa osaltaan täydentävät seuraavat asiakirjat ja suunnitelmat:

Aamu- ja iltapäivätoiminnan suunnitelma

Erityisopetuksen strategia

Esiopetus osana oppimisen polkua -opas

Kaupunkistrategia

Koulukohtaiset lukuvuosisuunnitelmat

Koulukohtaiset oppilashuoltosuunnitelmat

Koulukuljetusopas

Koulutuspoliittinen suunnitelma

Kulttuuripolku

Laatukäsikirja ja lukuvuosisuunnitelma

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma

Maahanmuuttajataustaisen oppilaan koulupolku -opas

Maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia

Ohjaussuunnitelma

Opintomatkaopas

Ruokailun toimintatapaperiaate

Turvallisuussuunnitelma

TVT-strategia

Haminassa on käytössä koulukohtaiset tasa-arvosuunnitelmat, jotka päivitetään vähintään kolmen vuoden välein[1].

Opetussuunnitelman oppilashuoltoa koskevaa osuutta ovat olleet laatimassa koulupsykologien, kuraattorien ja opettajien edustajat.

Siirtymävaiheet

Oppilaan siirtyessä esikoulusta peruskouluun, peruskoulun sisällä ja peruskoulusta toiselle asteelle opettajat ja oppilashuoltohenkilöstö tekevät aktiivisesti yhteistyötä. Esikoulun ja peruskoulun välisessä siirtymävaiheessa esikoulun henkilöstö ja huoltajat käyvät keskustelun, jonka perusteella oppilaan tiedot kirjataan tiedonsiirtolomakkeelle, jonka mukana tiedot siirtyvät kouluun. Esikoulun kevätlukukaudella oppilaiden huoltajille pidetään huoltajailta ja oppilaille tutustumispäivä, johon osallistuu rehtori, tuleva ensimmäisen luokan opettaja ja laaja-alainen erityisopettaja. Tuleva ensimmäisen luokan opettaja käy mahdollisuuksien mukaan seuraamassa tulevien oppilaidensa toimintaa esikoulussa.

Kun oppilas siirtyy kuudennelta luokalta seitsemännelle luokalle, hänen työskentelytavoistaan ja opiskelustaan keskustellaan yhdessä lähettävän koulun luokanopettajan ja laaja-alaisen erityisopettajan sekä vastaanottavan koulun laaja-alaisen erityisopettajan ja opinto-ohjaajan kanssa. Uusien seitsemänsien luokkien muodostamisessa käytetään apuna esimerkiksi oppilaiden toivomuksia, kiusaamiskyselyjä, sosiogrammeja sekä luokanopettajan näkemystä luokan oppilaiden suhteista.

Oppilaan siirtyessä peruskoulusta toiselle asteelle siirto tehdään saattaen vaihtaen. Peruskoulun opinto-ohjaaja, erityisopettaja ja oppilashuoltohenkilöstö tekevät yhteistyötä toisen asteen kanssa ja antavat tietoa opetuksen järjestämiseen liittyvissä asioissa. Erityisoppilaiden kohdalla huoltajilta pyydetään suostumus ns. siirto-HOJKS:n luovuttamiseen toiselle asteelle. Konsultointia annetaan puolin ja toisin tarvittaessa.

Esiopettajat, luokanopettajat ja aineenopettajat kehittävät keskinäisellä yhteistyöllään perusopetuksen yhtenäisyyttä. Opetussuunnitelman oppiainekohtaisen osuuden laadintaan osallistuneet opettajat ovat rakentaneet yhtenäistä jatkumoa eri oppiaineiden sisällä. Lisäksi he ovat ottaneet huomioon sen, millä tavoin eri oppiaineiden yhteistyöllä voitaisiin parantaa jatkumon toteutumista. Kunnan opetushenkilöstön yhteisissä pedagogisia ja oppiainekohtaisia asioita käsittelevissä opettajatyöpäivissä opettajat tarkastelevat säännöllisesti jatkumon toteutumista.

Opetuksen järjestäminen

Osassa kouluista opetus voidaan järjestää yhdysluokkaopetuksena. Kumuloituvat oppiaineet (esim. äidinkieli ja kirjallisuus, matematiikka ja vieraat kielet) opiskellaan vuosiluokkaan sitoutuneesti. Muita oppiaineita voidaan opettaa vuorolukuperiaatteen tai vuosiluokkiin sitomattoman opetuksen mukaisesti. Vuoroluvun periaatteet ja vuosiluokkiin sitomattoman opetuksen suunnitelma esitetään mahdollisimman tarkasti koulukohtaisessa opetussuunnitelmassa.

Opetus järjestetään kuntatasolla siis pääosin vuosiluokittain etenevänä. Mikäli koulussa toteutetaan vuosiluokkiin sitomatonta opetusta, sen suunnitelma esitetään mahdollisimman tarkasti koulukohtaisessa opetussuunnitelmassa. Oman opinto-ohjelman mukaan etenemistä koskeva ratkaisu voidaan tehdä hallintopäätöksenä myös yksittäiselle oppilaalle. Tällöin kyse on useimmiten perusopetuksen päättövaiheessa olevasta oppilaasta, jolla on hylättyjä suorituksia joissakin oppiaineissa. (Yhdysluokkaopetuksesta ja vuosiluokkiin sitomattomasta opetuksesta ks. luvut 5.4 ja 5.6)

Opetusta järjestetään sekä eheytettynä että oppiainejakoisena. Monialaisissa oppimiskokonaisuuksissa ja muissa eri oppiaineita yhdistävissä kokonaisuuksissa opetus on eheytettyä. Jokaisella vuosiluokalla toteutetaan vähintään yksi monialainen oppimiskokonaisuus.

Tuntijako

Haminan kaupungin lasten- ja nuorten palveluiden lautakunta vahvistaa voimassa olevan kuntakohtaisen perusopetusta koskevan tuntijaon.

Oppilaat aloittavat kolmannella luokalla englannin kielen opiskelun ensimmäisenä pakollisena vieraana kielenä (A1-kieli). Pakollinen B1-kieli, ruotsi, alkaa kuudennella luokalla. 8. luokalla oppilas voi aloittaa jonkin koulukohtaisissa valinnaisaineissa tarjotuista vapaaehtoisista B2-kielistä. Toisen kotimaisen ja vieraiden kielten opettamista käsitellään tarkemmin luvussa 12 ja opetussuunnitelman oppiainekohtaisissa luvuissa.

Valinnaisuus

Valinnaisia aineita tarjotaan viidennellä ja kuudennella luokalla yksi vuosiviikkotunti, kahdeksannella luokalla 7 vuosiviikkotuntia ja yhdeksännellä luokalla 6 vuosiviikkotuntia. Valinnaisainetarjonta on koulukohtainen, joten valinnaisaineet esitellään koulukohtaisessa opetussuunnitelmassa. Valinnaisia aineita käsitellään tarkemmin luvussa 12.

Oppilaanohjauksen järjestäminen

Haminan kaupungissa on laadittu yhteinen ohjaussuunnitelma, jota koulut noudattavat.

[1] Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta (609/1986) ja sen muutos (1329/2014) 5 a §