7.6 Paikalliset ratkaisut ja toimintatavat

Oppimisen ja koulunkäynnin tuen käytännön järjestämiseen liittyvät keskeiset linjaukset Haminassa

Oppimisen ja koulunkäynnin tuen kolme tasoa ovat yleinen, tehostettu ja erityinen tuki. Näistä oppilas voi saada kerrallaan vain yhden tasoista tukea. Oppilaan saaman tuen tulee olla joustavaa, pitkäjänteisesti suunniteltua ja tuen tarpeen mukaan muuttuvaa. Tukea annetaan niin kauan sekä sen tasoisena ja muotoisena kuin se on tarpeellista. Tuen suunnittelussa tulee huomioida sekä yhteisölliset ja oppimisympäristöön liittyvät ratkaisut että oppilaan yksilölliset tarpeet.

Tukea tulee tarjota heti tuen tarpeen ilmetessä. Tukea annetaan oppilaalle ensisijaisesti omassa opetusryhmässä lähikoulussa erilaisin joustavin järjestelyin, ellei oppilaan etu tuen antamiseksi välttämättä edellytä oppilaan siirtämistä toiseen opetusryhmään tai kouluun.

Yleinen tuki

Yleinen tuki on ensimmäinen keino vastata oppilaan tuen tarpeeseen yleisopetuksessa. Yleistä tukea annetaan heti tuen tarpeen ilmetessä, eikä tuen aloittaminen edellytä erityisiä tutkimuksia tai päätöksiä.

Kun huoli oppilaasta on ilmennyt:

• 1. Aloitetaan yleisen tuen tukijärjestelyistä ne, mitkä kyseiseen tapaukseen sopivat: esimerkiksi eriyttäminen, tukiopetus, opetusryhmien muuntelu, osa-aikainen erityisopetus, samanaikaisopetus, avustajapalvelut, ohjaus- ja tukipalvelut.

  2. Tukitoimista lähetetään tieto huoltajalle.

  3. Yleisessä tuessa tuki on jaksottaista ja tuen kesto on rajattu. Tukea antava opettaja kirjaa tuen suunnitelman wilmaan tukitoimet-välilehdelle. Tukijakson jälkeen tukea antanut opettaja arvioi tuen riittävyyttä ja vaikuttavuutta. Mikäli yleinen tuki ei ole riittävää, laaditaan pedagoginen arvio ja oppilas siirtyy tehostettuun tukeen. Alakoulussa pedagogisen arvion laadinnasta vastaa luokanopettaja, yläkoulussa luokanvalvoja. Ennen tehostettuun tukeen siirtymistä pedagoginen arvio tulee käsitellä huoltajan ja erityisopettajan kanssa.

Tehostettu tuki

Mikäli yleinen tuki ei ole riittävää ja koulunkäynnissä ja oppimisessa on runsaasti haasteita, oppilaan kasvua ja oppimista tuetaan tehostetun tuen avulla. Tehostettu tuki koskee oppilaita, jotka tarvitsevat oppimisessaan ja/tai koulunkäynnissään pitkään kestävää, säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja. Mikäli oppilas on saanut jo esiopetuksessa tehostettua tukea, tuki jatkuu automaattisesti tehostettuna myös perusopetuksessa.

1. Tehostetun tuen aloittaminen perustuu pedagogiseen arvioon. Sen pohjalta tehdään oppimissuunnitelma eli HOPS. HOPS:n tekevät luokanopettaja/luokanvalvoja yhteistyössä erityisopettajan ja huoltajien kanssa, tarvittaessa myös muita asiantuntijoita voi olla mukana. HOPS:ssa määritellään käytettävät tehostetun tuen tukitoimet ja niiden kesto.

2. Tehostetun tuen aikana voidaan käyttää kaikkia perusopetuksen tukimuotoja, lukuun ottamatta erityisen tuen päätöksen perusteella annettavaa erityisopetusta. Tehostetun tuen vaiheessa oppiaineita ei voida yksilöllistää, mutta voidaan keskittyä oppiaineiden ydinsisältöihin (erityiset painoalueet).

3. Tehostetun tuen tavoitteiden ja tukimuotojen toteuttamista seurataan ja arvioidaan HOPS:ssa. Tehostetun tuen jaksojen pituus määräytyy oppilaan tarpeiden mukaan.

4. Jos tehostettu tuki ei riitä, tehdään pedagoginen selvitys moniammatillisesti. Pedagogisen selvityksen laadinnasta vastaa aina erityisopettaja. Selvitys käsitellään lapsen asioissa mukana olleiden asiantuntijoiden kanssa (esim. koulupsykologi, koulukuraattori tai lasta hoitavan ja/tai kuntouttavan tahon asiantuntija. Kuntouttavan tahon asiantuntija voi olla esimerkiksi psykiatrinen sairaanhoitaja, psykologi, sosiaalityöntekijä tai hoidosta vastaava lääkäri).

Erityinen tuki

Erityinen tuki koskee oppilaita, joiden kasvun, kehityksen tai oppimisen tavoitteiden saavuttaminen ei toteudu riittävästi muilla tukitoimilla tai joilla on vamman tai sairauden vuoksi oikeus erityiseen tukeen.

1. Erityisen tuen aloittaminen perustuu pedagogiseen selvitykseen. Pedagogisen selvityksen laadinnasta vastaa erityisopettaja. Selvitys käsitellään lapsen asioissa mukana olleiden asiantuntijoiden kanssa (esim. koulupsykologi, koulukuraattori tai lasta hoitavan ja/tai kuntouttavan tahon asiantuntija. Kuntouttavan tahon asiantuntija voi olla esimerkiksi psykiatrinen sairaanhoitaja, psykologi, sosiaalityöntekijä tai hoidosta vastaava lääkäri). Erityisopettaja vastaa asiakirjojen toimittamisesta koulun rehtorille, joka tekee esityksen erityisestä tuesta oppilaan kohdalla.

2. Pedagogisen selvityksen pohjalta tehdään erityisen tuen päätös. Erityisen tuen päätös tarkistetaan toisen vuosiluokan jälkeen, ennen seitsemännelle vuosiluokalle siirtymistä sekä aina tuen tarpeen muuttuessa. Erityisen tuen aloittamisesta, jatkamisesta, tarkistamisesta tai lopettamisesta päättää erityisen tuen koordinaattori. Mikäli oppilaalle haetaan paikkaa erityisen tuen pienryhmästä seuraavalle lukuvuodelle, asiakirjat tulee toimittaa päätöksen tekijälle 31.3. mennessä.

3. Kokoaikaisen erityisopetukseen hakeneiden oppilaiden pienryhmäsijoitteluista vastaa erityisopetuksen koordinaattori yhteistyössä erityisopetuksen asiantuntijaryhmän kanssa. Erityisopetuksen asiantuntijaryhmän kokoonpanoon kuuluvat erityisen tuen koordinaattorin lisäksi varhaiskasvatuksen erityisopettajat sekä varhaiskasvatuksen psykologi, perusopetuksen konsultoiva erityisopettaja, koulupsykologit sekä rehtoreiden edustaja.

4. Erityisen tuen päätöksen jälkeen oppilaalle tehdään Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma eli HOJKS. Sen tekevät erityisopettaja yhteistyössä luokanopettajan/luokanvalvojan, huoltajien, aineenopettajien ja mahdollisten muiden asiantuntijoiden kanssa. HOJKS kirjataan kerran lukuvuodessa Wilmaan ja tarkistetaan tarvittaessa lukuvuoden aikana.

5. Erityiseen tukeen siirtyminen ei edellytä asiantuntijalausuntoa. Oppimäärän yksilöllistäminen voidaan tehdä siinä tapauksessa, että oppilas ei annetusta tuesta huolimatta saavuta arvosanan 5 edellyttämää osaamisen tasoa. Ennen oppiaineen yksilöllistämistä oppilaan opetus tulee olla eriytettyinä painoalueisiin. Tämän lisäksi oppimääriä yksilöllistettäessä tulee konsultoida koulupsykologia ja selvittää, että mahdolliset oppimisvaikeudet on riittävällä tavalla arvioitu ja että yksilöllistäminen on perusteltua.

6. Erityinen tuki voidaan aloittaa asiantuntijalausunnon pohjalta myös ilman pedagogista selvitystä ja tehostetun tuen jaksoa, jos oppilaan opetusta ei vamman, sairauden, kehityksessä viivästymisen tai tunne-elämän häiriön vuoksi voida antaa muuten.

Pedagogisen selvityksen liitteeksi tulee "Arvio oppilaan tarvitsemasta tuesta" -lomake (linkki pedagogisen selvityksen lopussa Wilmassa). Tähän lomakkeeseen kirjataan huoltajien ja oppilaan kuuleminen ja arvio oppilaan tarvitsemista opetusjärjestelyistä. Lomakkeeseen pyydetään huoltajien ja tarvittaessa oppilaan allekirjoitukset.

Opetettavien aineiden yksilöllistämisestä päätetään erityisen tuen päätöksessä, mutta yksilöllistettyjen aineiden oppimääriä koskevat tavoitteet, keskeiset sisällöt ja arvioinnin perusteet kirjataan HOJKSiin. Kieli- ja kulttuuritausta, poissaolot, motivaation puute tai esimerkiksi puutteellinen opiskelutekniikka eivät ole perusteita oppimäärän yksilöllistämiseen. Oppilaalle ja huoltajalle selvitetään yksilöllistettyjen oppimäärien mahdolliset vaikutukset esimerkiksi jatko-opintoihin.

Oppimäärien yksilöllistämisestä määrätään erityisen tuen päätöksessä eikä yksilöllistäminen ole mahdollista ilman erityisen tuen päätöstä. Kunkin oppiaineen kohdalla arvioidaan erikseen, voiko oppilas saavuttaa yleisen oppimäärän mukaisia tavoitteita hyväksytysti. Yksilöllistettyjen oppiaineiden tavoitteet, keskeiset sisällöt, oppilaan edistymisen seuranta ja arviointi kuvataan oppilaan henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa. Yksilöllistettäessä määritellään oppilaan tavoitetaso hänen omien edellytystensä mukaisesti. Tavoitteiden on kuitenkin oltava oppilaalle riittävän haasteellisia.

Yksilöllistettyjen oppiaineiden numeroarvosana ja sanallinen arvio varustetaan tähdellä (*). Opintojen aikana ja päättöarvioinnissa todistuksen lisätietoja -kohtaan tulee maininta siitä, että oppilas on opiskellut tähdellä merkityt oppiaineet yksilöllistetyn oppimäärän mukaan.

Oppimäärän yksilöllistäminen on ensisijainen vaihtoehto ennen oppilaan vapauttamista oppimäärän suorittamisesta. Vapauttamiseen tulee olla erityisen painavat syyt. Vapauttamisesta tehdään perusopetuslain 18 §:ssä tarkoitettu hallintopäätös. Päätöksen tekee erityisen tuen koordinaattori silloin, kun oppilaalle on suunniteltu aloitettavaksi erityinen tuki tai se on jo voimassa. Muiden kuin erityisen tuen oppilaiden osalta oppimäärän vapauttamispäätöksen tekee rehtori/koulunjohtaja. Oppilaalle tulee järjestää vastaavasti muuta opetusta tai ohjattua toimintaa vapautetun oppiaineen tilalle.

Pidennetyn oppivelvollisuuden järjestäminen

Jos perusopetukselle säädettyjä tavoitteita ei lapsen vammaisuuden, sairauden tai laaja-alaisten kielellisten erityisvaikeuksien vuoksi ilmeisesti ole mahdollista saavuttaa yhdeksässä vuodessa, alkaa oppivelvollisuus vuotta perusopetuslaissa säädettyä aikaisemmin ja kestää 11 vuotta.

Pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin ohjaudutaan pääsääntöisesti lastenneurologian tai varhaiskasvatuksen psykologin lausunnolla. Lapsen huoltajalle tulee antaa hyvissä ajoin tietoa pidennetyn oppivelvollisuuden eri vaihtoehdoista ja valinnan vaikutuksista. Tiedon antajana toimii varhaiskasvatuksen erityisopettaja ja psykologi, lausunnon antava taho sekä perusopetuksen konsultoiva erityisopettaja. Huoltaja päättää, osallistuuko lapsi oppivelvollisuutta edeltävään esiopetukseen varhaiskasvatuksessa (vaihtoehto 1). Esiopetuksen kesto ja perusopetuksen aloittaminen tulee suunnitella lapsen edistymisen, tuen tarpeen ja kokonaistilanteen perusteella. Perusopetuksen konsultoivan erityisopettajan, varhaiskasvatuksen erityisopettajien ja psykologin kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä neuvottelujen ja konsultaatioiden avulla soveltuvien opetusjärjestelyjen löytymiseksi pidennetyn oppivelvollisuuden toteuttamista varten. Soveltuvat opetusjärjestelyt arvioidaan jokaiselle lapselle yksilökohtaisesti ja niistä neuvotellaan aina huoltajan kanssa.

Haminassa on käytettävissä kaikki pidennetyn oppivelvollisuuden kolme eri toteuttamisvaihtoehtoa:

Jos lapsen erityisen tuen tarvetta ei ole huomattu ennen sitä vuotta jolloin lapsi täyttää seitsemän vuotta, on mahdollista lapsen tilanteen niin edellyttäessä, siirtää lapsi pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin. Pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin kuuluva esiopetus voidaan toteuttaa soveltuvin osin joko varhaiskasvatuksen tai perusopetuksen yksikössä.

Toiminta-alueittain järjestettävä opetus

Vaikeimmin kehitysvammaisten oppilaiden opetus järjestetään useimmiten toiminta-alueittain. Lisäksi pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin kuuluvassa esiopetuksessa sekä lievemmin kehitysvammaisten alkuopetuksessa olevien oppilaiden opetus järjestetään usein toiminta-alueittain. Toiminta-alueittain järjestettävää opetusta voidaan antaa myös muutoin, mikäli sen katsotaan palvelevan lapsen etua.

Opetuksen järjestämisestä oppiainejaon sijasta toiminta-alueittain päätetään erityisen tuen päätöksessä. Opetus järjestetään toiminta-alueittain vain kun todetaan, ettei oppilas kykene opiskelemaan edes oppiaineiden yksilöllistettyjä oppimääriä. Toiminta-alueet ovat motoriset taidot, kieli ja kommunikaatio, sosiaaliset taidot, päivittäisten toimintojen taidot ja kognitiiviset taidot.

Toiminta-alueittain järjestävän opetuksen tavoitteena on antaa oppilaalle tietoja ja taitoja, joiden avulla hän suoriutuu mahdollisimman itsenäisesti elämässään. Opetuksen suunnittelun lähtökohtana ovat oppilaan vahvuudet. Koulupäivän eri tilanteita hyödynnetään oppimisessa, ja oppimisympäristöä kehitetään toimivaksi ja oppilasta motivoivaksi. Oppilaan yksilölliset tavoitteet ja keskeiset sisällöt sekä oppilaan edistymisen arviointi kuvataan HOJKSissa kullekin toiminta-alueelle. Tavoitteet asetetaan siten, että ne ovat saavutettavissa olevia ja oppilaalle mielekkäitä.

Ennaltaehkäisevän työn ja varhaisen puuttumisen toimintamallit

Laadukas yleisopetus on ennaltaehkäisevän työn ja varhaisen puuttumisen perusta. Luokanopettaja tekee yhteistyötä laaja-alaisen erityisopettajan kanssa lapsen tuen tarpeiden havaitsemisessa ja toteuttamisessa. Laaja-alaiset erityisopettajat toteuttavat vuosittaiset, koko ikäluokkaa koskevat seulonnat, joista menee myös tieto lapsen huoltajille. Näin varmistetaan jokaiselle lapselle tasa-arvoinen ja tarpeen mukainen mahdollisuus tuen saantiin.

Konsultoiva erityisopettaja toimii yhteistyössä opettajien, erityisopettajien, huoltajien ja yhteistyötahojen kanssa oppilaan tuen tarpeen suunnittelussa ja järjestämisessä.

Oikeanlainen tuki voi toimia ennaltaehkäisevästi. Haminassa voidaan tarjota erityistä tukea pienryhmässä jo ensimmäisen vuosiluokan alusta alkaen oppilaalle, mikäli tuen tarve on todettu ja pienryhmässä opiskelulla voidaan mahdollisesti ehkäistä vaikeuksien syveneminen ja oppilaan runsas psyykkinen kuormitus. Tavoitteena on, että oppilaan ei tarvitse kokea pitkällistä epäonnistumista saadakseen tarvitsemaansa tukea.

Koulukohtaisessa yhteisöllisessä oppilashuototyössä pohditaan keinoja ennaltaehkäistä koulunkäyntiin ja oppimiseen liittyviä vaikeuksia esimerkiksi oppimisympäristöä ja koulun toimintakulttuuria kehittämällä.

Toiminta ja yhteistyö nivelvaiheissa

Nivelvaiheissa tehtävän yhteistyön tavoitteena on taata oppilaalle mahdollisimman ehyt ja laadukas koulupolku. Lapsen siirtyessä esiopetuksesta perusopetuksen yleisopetukseen, tieto kasvun ja oppimisen tuen tarpeesta siirretään tulevalle luokanopettajalle ja erityisopettajalle, tai jos opettajaa ei ole vielä tiedossa, erityisopettajalle ja rehtorille. Vastaanottavan koulun laaja-alainen erityisopettaja kutsuu esiopetuksesta vastaavan opettajan sekä varhaiskasvatuksen erityisopettajan tiedonsiirtopalaveriin, joka järjestetään toukokuussa.

Yleisen tuen kohdalla tiedonsiirto tehdään lapsen tiedonsiirtolomakkeella, tehostetussa tuessa oppimissuunnitelmalla (HOPS) ja erityisessä tuessa henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevalla suunnitelmalla (HOJKS). Vastuu tiedonsiirrosta on lapsen esiopetusryhmän opettajalla. Tehostetun ja erityisen tuen osalta varhaiskasvatuksen erityisopettajan tulee olla läsnä tiedonsiirrossa. Tarvittaessa voidaan järjestää erillisiä yhteistyöpalavereita syksyllä koulujen alkaessa. Näistä sovitaan luokanopettajan ja varhaiskasvatuksen erityisopettajan kanssa erikseen.

Lapsen siirtyessä esiopetuksesta perusopetuksen erityisen tuen pienryhmään, tiedonsiirto tehdään lapselle laaditun oppimissuunnitelman (HOPS) tai henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman (HOJKS) pohjalta. Tiedonsiirrosta vastaa varhaiskasvatuksen erityisopettaja. Vastaanottava koulu kutsuu varhaiskasvatuksen erityisopettajan tiedonsiirtopalaveriin, joka järjestetään lukuvuoden alussa. Opetuksen järjestämisen ja resurssoinnin kannalta tarpeellinen tieto siiretään kuitenkin jo toukokuussa vastaanottavan koulun erityisluokanopettajalle. Mikäli opettajaa ei ole tiedossa, siirretään tieto koulun rehtorille.

Koulut järjestävät toukokuussa tuleville 1.luokkien oppilaille ja huoltajille tutustumisiltoja. Vastaanottavat koulut huolehtivat siitä, että kutsut tapahtumiin lähetetään myös niiden lasten koteihin, jotka eivät aloita koulupolkua lähikoulussaan.

Ala- ja yläkoulun nivelvaiheessa yläkoulun opinto-ohjaaja kutsuu koolle tiedonsiirtopalaverin, joissa välitetään kuudennen luokan oppilaiden koulunkäynnin kannalta tarpeellinen tieto yläkouluun. Opinto-ohjaaja toimittaa lähettäville alakouluille tiedonsiirtolomakkeen, joka täytetään kotona ja palautetaan tulevaan yläkouluun. Tiedonsiirtopalaverit järjestetään lukuvuoden lopussa. Palaverissa on paikalla opinto-ohjaaja, yläkoulun laaja-alainen erityisopettaja, alakoulun luokanopettaja ja laaja-alainen erityisopettaja. Erityisluokanopettaja siirtää erityisen tuen pienryhmissä opiskelevien, yläkouluun siirtyvien oppilaiden koulunkäynnin kannalta oleelliset tiedot toukokuussa vastaanottavan koulun/luokan erityisluokanopettajalle. Yksilökohtaiset tiedonsiirtopalaverit järjestetään yläkoulussa lukuvuoden alussa esimerkiksi HOJKS:n laatimisen yhteydessä. Yläkoulut järjestävät tuleville oppilailleen ja huoltajille tutustumisillan loppukevään aikana. Yläkoulu huolehtii siitä, että kutsut tapahtumiin lähetetään tiedoksi lähettäville alakouluille.

Toiselle asteelle siirtymistä pohjustetaan kahdeksannella ja yhdeksännellä luokalla tutustumalla erilaisiin ammatteihin ja koulutusmahdollisuuksiin oppilaanohjauksen tunneilla sekä oppilaitosvierailuilla toisen asteen oppilaitoksiin. Myös työelämään tutustumisjaksot tukevat omalta osaltaan työelämään siirtymistä ja toisen asteen opintoihin orientoitumista. Koulun ulkopuolisia työelämään tutustumisjaksoja on sekä kahdeksannella että yhdeksännellä luokalla. Jokainen yhdeksäsluokkalainen käy opinto-ohjaajan kanssa henkilökohtaisen ohjauskeskustelun vähintään kerran yhdeksännen luokan aikana. Ohjauskeskustelussa pohditaan oppilaan jatko-opintosuunnitelmia ja tarkastellaan oppilaan opintojen sujumista. Oppilas voi käydä opinto-ohjaajan luona ohjauksessa niin monta kertaa kuin kokee tarpeelliseksi. Myös seitsemäs- ja kahdeksasluokkalaiset oppilaat voivat käydä tarvittaessa ohjauksessa. Erityisoppilaiden kohdalla opinto-ohjaaja on mukana yhdeksännen luokan HOJKS-päivityspalavereissa, joissa keskustellaan jatko-opintosuunnitelmista.

Tiedonsiirto toisen asteen oppilaitoksiin koskee tehostetun ja erityisen tuen oppilaita ja tiedonsiirrosta huolehtii pääsääntöisesti huoltaja. Huoltajia informoidaan asiasta yhdeksännen luokan aikana pidettävissä kolmiportaisen tuen asiakirjojen päivityspalavereissa ja muistutetaan Wilma-viestillä vielä yhdeksännen luokan keväällä. Tehostetun ja erityisen tuen oppilas saa päättötodistuksensa mukana suljetun kirjekuoren, joka sisältää oppilaan viimeisimmän kolmiportaisen tuen asiakirjan. Oppilas toimittaa huoltajan niin halutessa asiakirjat mukanaan uuteen oppilaitokseen. Tämän lisäksi yläkoulujen erityisluokanopettajat voivat huoltajien suostumuksella siirtää pienryhmässä opiskelevan oppilaan tiedot tuen tarpeesta toiselle asteelle myös suoraan. Ne oppilaat, jotka hakevat ammatilliseen koulutukseen harkintaan perustuvalla valinnalla, lähettävät tukipaperit ja eri asiantuntijalausunnot haun kohteena olevaan ammatilliseen oppilaitokseen jo hakuvaiheessa yhdeksännen luokan keväällä.

Yhteistyö, vastuut ja työnjako opetustoimessa sekä muiden hallintokuntien kanssa

Perusopetus, varhaiskasvatus ja opiskeluhuolto toimivat Haminassa osana kasvatus- ja koulutuspalveluita. Varhaiskasvatus ja opetuksen tuki kuuluvat varhaiskasvatuspäällikön vastuualueeseen. Perusopetuksesta vastaa kehityspäällikkö.

Kolmiportaisen tuen tarpeen arviointi, suunnittelu ja järjestäminen yhteistyössä eri toimijoiden kanssa

Oppilaan lähimmän opettajan (luokanopettaja/luokanvalvoja) rooli on keskeinen oppilaiden tuen tarpeiden huomioimisessa ja tarvittavien toimenpiteiden käynnistämisessä yhdessä huoltajien kanssa. Kouluterveydenhoitaja tapaa kaikkia oppilaita vähintään kerran vuodessa ja yhdessä koululääkärin kanssa 1., 5. ja 8. luokan aikana.

YLEINEN TUKI

Konsultoivan erityisopettajan rooli. Konsultoiva erityisopettaja tekee tarpeen mukaan yhteistyötä opettajien ja huoltajien kanssa oppilaan tuen tarpeen arvioinnissa ja tuen suunnittelussa. Konsultoiva erityisopettaja ohjaa ja auttaa opettajia tarpeen mukaan tuen suunnittelun kirjaamisessa ja tuen toteutumisen arvioinnissa.

Koulupsykologin rooli. Koulupsykologi tarjoaa vanhemmille ohjausta ja koulun henkilökunnalle konsultaatiotukea psykologissa kysymyksissä, esimerkiksi oppimiseen ja kehitykseen liittyvissä asioissa. Lisäksi yleisen tuen oppilas voi saada yksilö- ja ryhmäinterventioita niitä tarvitessaan. Koulupsykologi on tarvittaessa osa monialaisen asiantuntijaryhmän kokoonpanoa.

Kuraattorin rooli. Koulukuraattorin tarjoama sekä yhteisöllinen että yksilökohtainen tuki ja konsultaatio yleisen tuen vaiheessa keskittyy oppilaiden ja perheiden sosiaalisiin kysymyksiin, esimerkiksi yleisemmin koulunkäyntiin tai sosiaalisiin suhteisiin sekä kodin ja koulun yhteistyöhön. Yksilökohtainen tuki on konsultaation lisäksi käytettävissä sekä monialaisten asiantuntijaryhmä- että yksilötyöskentelyn kautta.

TEHOSTETTU TUKI

Konsultoivan erityisopettajan rooli. Konsultoiva erityisopettaja voi olla mukana arvioitaessa oppilaan tehostetun tuen tarvetta. Konsultoiva erityisopettaja tekee tarpeen mukaan yhteistyötä oppilaan, opettajien ja huoltajien kanssa oppilaan tuen suunnittelussa. Konsultoiva erityisopettaja ohjaa ja auttaa opettajia tarpeen mukaan tuen suunnittelun kirjaamisessa ja tuen toteutumisen arvioinnissa.

Koulupsykologin rooli. Koulupsykologi tarjoaa edellä kuvattuja yleisen tuen palveluja ja lisäksi tehostetun tuen oppilaalle on mahdollista pyytää koulupsykologista arviointia silloin, kun on huolta koulunkäynnin tukitoimien riittävyydestä tai on tarpeen arvioida ohjautumista koulun ulkopuolisten tukitoimien pariin. Arviointia tehdään mm. kehityksellisten vaikeuksien, oppimisen valmiuksien ja neuropsykiatrisen oirekuvan selvittämiseksi. Arviointi voi sisältää esimerkiksi oppituntihavainnointia, haastattelua, kyselykartoituksia tai psykologisten tutkimusten toteuttamista. Arviointipyynnöt tulevat koulun puolelta keskitetysti erityisopettajan kautta erillisellä lomakkeella.

Kuraattorin rooli. Koulukuraattorin tuki on tehostetun tuen vaiheessa käytettävissä samoin kuin yleisen tuen vaiheessa.

ERITYINEN TUKI

Konsultoivan erityisopettajan rooli. Konsultoiva erityisopettaja voi olla mukana arvioitaessa oppilaan erityisen tuen tarvetta. Konsultoiva erityisopettaja tekee tarpeen mukaan yhteistyötä oppilaan, opettajien ja huoltajien kanssa oppilaan tuen suunnittelussa. Hän ohjaa ja auttaa opettajia tarpeen mukaan tuen suunnittelun kirjaamisessa ja tuen toteutumisen arvioinnissa. Konsultoivaan erityisopettajaan tulee olla yhteydessä, mikäli oppilaalle haetaan paikkaa erityisen tuen pienryhmästä. Konsultoiva erityisopettaja tekee tiivistä yhteistyötä lapsen/nuoren asioissa opiskeluhuollon sekä muun verkoston kanssa.

Koulupsykologin rooli. Käytössä kaikki edellä kuvatut tukipalvelut. Siirryttäessä erityiseen tukeen ja pedagogista selvitystä tehtäessä erityisopettajan on huolehdittava siitä, että sitä oppilashuollon asiantuntijaa, joka lapsen/nuoren asioissa on ollut mukana tai oppilaan asioissa toiminutta muuta asiantuntijaa (esim. psykiatria) on konsultoitu erityiseen tukeen siirrosta ja tarvittavat asiantuntijalausunnot on tehty. Oppimäärän yksilöllistäminen vaatii aina koulupsykologin kannanoton ja konsultaation, jonka koulupsykologi merkitsee pedagogiseen selvitykseen.

Kuraattorin rooli. Koulukuraattorin tarjoama tuki erityisen tuen vaiheessa on yhtä lailla käytettävissä kuten aiemmissakin tuen vaiheissa. Kuraattorin näkemys oppilaan tilanteesta ja tuen tarpeesta voidaan kirjata pedagogiseen selvitykseen niiden oppilaiden osalta, joiden kanssa kuraattori työskentelee.

Erityisen tuen nivelvaiheseuranta

Erityisen tuen seurantaa varten koulupsykologi ja konsultoiva erityisopettaja käyvät vuosittain erityisluokanopettajan kanssa läpi kaikki erityisen tuen pienryhmässä olevat 2. vuosiluokan ja 5. vuosiluokan oppilaat. Toisen vuosiluokan oppilaiden osalta läpikäynti tehdään syys-lokakuun aikana ja viidennen vuosiluokan osalta huhti-toukokuun aikana. Jokaiselle oppilaalle tehdään yksilöllinen tuen jatkosuunnitelma, joka kirjataan oppilaan HOJKS:iin. Jatkosuunnitelmaan kirjataan:

- mahdollisten oppimistutkimusten tarve ja toteuttamisen ajankohta

- pienryhmäopetuksen ja tuen tarpeen arviointi

- mahdollisen integroinnin järjestelyt ja ajankohdat

- konsultoivan erityisopettajan ja/tai koulupsykologin havainnointi- ja arviointikäyntien ajankohdat

- muut mahdolliset oppilaan yksilölliset oppimisen ja koulunkäynnin tuen jatkojärjestelyt

Kotien kanssa tehtävän yhteistyön keskeiset toimintaperiaatteet oppimisen ja koulunkäynnin tuen kysymyksissä

Yhteistyö aloitetaan huoltajien kanssa heti, kun huoli lapsen oppimisesta ja koulunkäynnistä herää. Vastuu yhteistyön aloittamisesta on luokanopettajalla/luokanvalvojalla. Opetuksen järjestäjä on vastuussa siitä, että kodin ja koulun väliselle yhteistyölle on edellytykset. Tämä tarkoittaa, että osa työajasta on varattu kodin ja koulun väliselle yhteistyölle. Huoltajille on varattava mahdollisuus osallistua lasta koskevan koulunkäynnin tavoitteiden asettamiseen, suunnitteluun ja arviointiin. Koululta ja opettajilta yhteistyö edellyttää tiedottamista sekä aloitteellisuutta kotien suuntaan.

Kodin ja koulun välisen yhteistyön muotoja Haminassa ovat mm. huoltajaillat, huoltajatapaamiset, eri syistä järjestettävät kouluneuvottelut ja koulun oppilashuoltotyö. Näitä järjestävät pääsääntöisesti oppilasta opettava opettaja/luokanvalvoja. Tarvittaessa kodin ja koulun väliseen yhteistyöhön osallistuu myös muita koulun asiantuntijoita. Jokapäiväiseen arkeen liittyviä yhteistyön muotoja ovat myös koulusta jaettavat tiedotteet, joissa käsitellään ajankohtaisia asioita. Viestintä ja yhteydenpito kodin ja koulun välillä voi tapahtua esimerkiksi reissuvihkon, puhelimen, sähköpostin tai Wilman välityksellä. Syksyn vanhempainillassa tiedotetaan huoltajia kolmiportaisen tuen toimintamallista sekä saatavilla olevista tukitoimista.

Perusopetuslaissa säädetyt tukimuodot

Oppilaalla on oikeus saada maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämät tulkitsemis- ja avustajapalvelut, muut opetuspalvelut sekä erityiset apuvälineet kaikilla tuen tasoilla. Opetuksen järjestäjä päättää tulkitsemis- ja avustajapalveluista, muista opetuspalveluista ja erityisistä apuvälineistä. Palveluiden ja apuvälineiden tarve ja määrä arvioidaan moniammatillisena yhteistyönä hyödyntäen oppilaan ja huoltajan sekä oppilashuollon antamia tietoja ja mahdollisten koulun ulkopuolisten asiantuntijoiden lausuntoja.

Haminassa avustajapalveluista päättää koulunkäynnin ohjaajien koordinaattori. Koulukuljetuksista päättää kehityspäällikkö. Erityisen tuen päätöksessä päätettävistä muista palveluista päättää erityisen tuen koordinaattori.