8.5 Paikalliset ratkaisut ja toimintatavat

Vuonna 2014 voimaan tulleen oppilas- ja opiskelijahuoltolain tarkoituksena on edistää oppilaan ja koko kouluyhteisön hyvinvointia, huoltajien kanssa tehtävää yhteistyötä ja oppilaiden osallisuutta itseään ja kouluyhteisöä koskevissa asioissa. Lain tavoitteena on turvata varhainen tuki sitä tarvitseville sekä oppilashuoltopalveluiden yhdenvertainen saatavuus ja niiden laatu. Laki vahvistaa oppilashuollon toteuttamista ja johtamista toiminnallisena kokonaisuutena ja monialaisena yhteistyönä. Lain keskeisenä tavoitteena on siirtää oppilashuoltotyön painopistettä yksilökeskeisestä työstä yhteisölliseen ja hyvinvointia edistävään työhön ja parantaa oppilashuollon suunnitelmallista toteuttamista. Yksityiskohtaisemmin oppilas- ja opiskelijahuoltolain vaikutuksia käytännön toteutukseen yksilökohtaisessa ja yhteisöllisessä oppilashuoltotyössä on kuvattu lain soveltamisohjeessa Uusi soveltamisohje oh-lainsäädännön toteuttamisesta.

Paikallisesti päätettävät asiat ja koulukohtaisen oppilashuoltosuunnitelman laadinta

Opetussuunnitelmassa kuvataan perusopetuksen oppilashuollon paikallisen toteuttamisen tavoitteet ja toimintatavat. Siinä määritellään opetussuunnitelman yhteys lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan sekä koulukohtaisten oppilashuoltosuunnitelmien laadintaa ohjaavat linjaukset. Oppilashuoltosuunnitelmien laadintaa ohjaaviin linjauksiin on tarkoituksenmukaista sisällyttää suunnitelmien perusrakenne ja osa suunnitelmiin sisältyvistä asioista, jolloin turvataan suunnitelmien riittävä yhdenmukaisuus kaikissa kouluissa. Yhteisiä osuuksia täsmennetään ja täydennetään koulukohtaisesti.

Opetussuunnitelmaan sisältyvä kuvaus Haminassa toteutettavasta oppilashuollosta

Haminan kaupungissa oppilashuollon palvelut sijoittuvat hallinnollisesti hyvinvointipalveluiden lasten ja nuorten palveluissa varhaiskasvatuksen yhteydessä toimiviin tukipalveluihin. Koulupsykologit ja -kuraattorit sekä kouluterveydenhuolto kuuluvat näihin tukipalveluihin, koululääkäri on hallinnollisesti hyvinvointipalveluissa terveyspalveluiden alaisuudessa.

Kolmella eri tasolla toimivista oppilashuollon ryhmistä hallinnollisesti korkeinta tasoa edustaa monialainen opiskelijahuollon ohjausryhmä, joka koostuu esiopetuksen, perusopetuksen ja toisen asteen sekä kouluterveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden hallinnon ja oppilashuollon edustajista. Se vastaa koko kunnan oppilas- ja opiskelijahuollon yleisestä suunnittelusta, kehittämisestä, ohjauksesta ja arvioinnista. Opiskeluhuollon laadun ja voimavarojen varmistamiseksi ohjausryhmällä on hyvä olla kiinteä yhteys koulutuksen järjestäjän ja kuntien päätöksenteon valmisteluun. Monialainen ohjausryhmä huolehtii lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan kirjattavasta oppilas- ja opiskelijahuollon osuuden päivityksestä.

Koulukohtainen oppilashuoltoryhmä käsittelee koulun oppilashuollollisia asioita yleisellä tasolla ja vastaa oppilashuollon suunnittelusta, kehittämisestä, toteuttamisesta ja arvioinnista koko kouluyhteisön tasolla. Koulukohtainen oppilashuoltoryhmä vastaa ensisijaisesti koulun yhteisöllisestä oppilashuoltotyöstä, yksittäisiä oppilaskohtaisia asioita ei käsitellä.

Yksittäisten oppilaiden oppilashuollollisissa asioissa kootaan tapauskohtaisesti muodostettu oppilaskohtainen monialainen asiantuntijaryhmä oppilaan tuen tarpeen selvittämiseksi ja oppilashuollon palvelujen järjestämiseksi. Ryhmän kokoaa se opetushenkilöstön tai oppilashuollon edustaja, jolle asia työtehtävien perusteella kuuluu ja sen perustaminen edellyttää huoltajan ja/tai lapsen suostumusta lapsen ikä- ja kehitystaso sekä tilanne huomioiden. Ryhmä valitsee keskuudestaan vastuuhenkilön, joka kirjaa yksilökohtaisen, kronologisesti etenevän oppilashuoltokertomuksen, joka arkistoidaan yhtä huolella kuin muut asiakasrekisterit. Tällä hetkellä sähköistä rekisterijärjestelmää ei ole käytettävissä, joten oppilashuoltokertomukset säilytetään lukitussa kaapissa lukitussa huoneessa niille osoitetussa paikassa koulun kansliassa. Kouluterveydenhuolto ja koulupsykologit kirjaavat oppilaskohtaiset asiat terveysEfficaan, kuraattorit sosiaaliEfficaan.

Haminassa perusopetuksen kaikilla kouluilla toimivat monialaiset koulukohtaiset oppilashuoltoryhmät, jotka kokoontuvat rehtorin kutsumina suunnitellusti ja säännöllisesti, vähintään kerran lukukaudessa, mieluummin useammin koulun yhteisöä ja sen kehittämistä koskevissa asioissa hyödyntäen saatavilla olevaa tutkimustietoa ja erilaisia selvityksiä. Koulukohtaiseen oppilashuoltoryhmään kuuluvat rehtori, opettajat, laaja-alainen erityisopettaja, kouluterveydenhoitaja, koulupsykologi ja koulukuraattori. Lisäksi koulukohtaiseen oppilashuoltoryhmään yläkoulussa kuuluvat opinto-ohjaaja ja psykiatrinen sairaanhoitaja eli psyykkari. Tarvittaessa koulukohtaiseen oppilashuoltoryhmään osallistuu muita asiantuntijoita. Koulun yhteisöllinen oppilashuoltoryhmä voi kokoontua ja toimia myös laajennettuna, jolloin mukana ovat peruskokoonpanon lisäksi oppilaiden ja huoltajien edustajat sekä koulun sisäisiä että ulkopuolisia yhteistyötahoja, kuten KaKe-tiimin edustajat, nuoriso- ja liikuntatoimen tai esim. seurakunnan nuorisotyön tai aamu- ja iltapäivätoiminnan edustajat. Rehtori toimii koulukohtaisen oppilashuoltoryhmän koollekutsujana ja vastaa asioiden käsittelystä sekä niiden kirjaamisesta (tallennetaan Purkkiin). Niissä kouluissa, joissa toimii myös esiopetuksen yksikkö, koulukohtainen oppilashuoltoryhmä on esi- ja perusopetuksen yhteinen. Esiopetuksen puolelta oppilashuoltoryhmään kuuluu lastentarhanopettaja ja/tai varhaiskasvatuksen erityisopettaja.

Haminan kaupungin perusopetuksessa on kaksi koulupsykologin virkaa. Koulupsykologien työnkuvaan kuuluu oppimisen, lasten ja nuorten kehityksen sekä psyykkisen hyvinvoinnin tukemiseen liittyvät tehtävät niin yksilökohtaisella kuin yhteisöllisellä tasolla. Haminassa on kaksi koulukuraattorin virkaa. Vastaavan koulukuraattorin viran hoitamisen edellyttämä sosiaalityöntekijän kelpoisuus on perheneuvolan sosiaalityöntekijällä. Koulukuraattorit työskentelevät kumpikin omalla yläkoulullaan ja jaetusti kaikilla alakouluilla. Koulukuraattorin työssä painottuvat oppilaiden sosiaalisen kehityksen ja hyvinvoinnin, koulunkäynnin ja kodin ja koulun välisen yhteistyön tukeminen sekä yhteisölliseen työskentelyyn osallistuminen. Sekä koulupsykologien että -kuraattorien toimenkuvaan kuuluvat lisäksi yhteisöllisiin, koulukohtaisiin oppilashuoltoryhmiin ja koulujen kriisityöhön osallistuminen, erilaiset yhteistyöhön ja konsultaatioon sekä organisaation ja koulujen kehittämiseen liittyvät tehtävät.

Yläkouluilla toimiva psykiatrinen sairaanhoitaja eli psyykkari osallistuu paitsi kouluyhteisön psyykkisen hyvinvoinnin tukemiseen ja edistämiseen, tekee myös yksilöllistä oppilaiden psyykkistä hyvinvointia edistävää työtä nuorten parissa pitämällä oppilasvastaanottoa kummallakin yläkoululla. Työn pääpaino on mielenterveysongelmien ennaltaehkäisyssä. Tavoitteena on antaa nopeaa, oikea-aikaista sekä kokonaisvaltaista tukea nuorelle ja hänen perheelleen ennen kuin tilanne kriisiytyy. Työhön kuuluu opettajien sekä oppilashuoltoryhmän konsultaatiota nuoren tukemiseksi ryhmätilanteissa ja koulussa. Psyykkarin ennaltaehkäisevä mielenterveystyö kuuluu kouluterveydenhuoltoon. Alakouluilla toimii yhteensä viisi terveydenhoitajaa ja yläkouluilla kaksi. Alakoulujen terveydenhoitajille kuuluu jokaiselle 2-4 koulua. Koululääkäreitä kouluterveydenhuollossa on yksi. Kouluterveydenhuollon keskeinen tehtävä on turvata oppilaiden paras mahdollinen terveys, myös mielenterveys, sekä terveyttä edistävä kouluympäristö. Koulujen ja oppilashuoltohenkilöstön tärkeimpiä yhteistyökumppaneita ovat mm. terveyspalvelut, varhaiskasvatuksen erityisopettajat, puheterapeutit, toimintaterapeutit, perheneuvola, lastenneurologian, lastenpsykiatrian ja nuorisopsykiatrian poliklinikat, sosiaalipalvelut ja perhetyö, nuorisopalvelut, seurakunta, poliisi ja järjestöt.

Oppilashuolto ja lastensuojeluviranomaiset tekevät säännöllisesti ennaltaehkäisevää yhteistyötä. Tilanteissa, joissa lapsen tai nuoren kasvu ja kehitys vaarantuu kasvuympäristössä olevien tekijöiden vuoksi, oppilashuolto toimii lastensuojelulain mukaisesti.

Oppilaalle on järjestettävä mahdollisuus keskustella henkilökohtaisesti koulupsykologin tai koulukuraattorin kanssa viimeistään seitsemäntenä oppilaitoksen työpäivänä sen jälkeen kun oppilas tai huoltaja on tätä pyytänyt pois lukien koulupsykologin tutkimukset. Kiireellisessä tapauksessa mahdollisuus keskusteluun on järjestettävä samana tai seuraavana työpäivänä. Terveydenhoitajan työaika kouluterveydenhuollossa on järjestettävä siten, että oppilas voi tarvittaessa päästä terveydenhoitajan vastaanotolle myös ilman ajanvarausta. Oppilaalle on lisäksi järjestettävä mahdollisuus saada arkipäivisin yhteys kouluterveydenhuoltoon. Parhaiten tämä onnistuu kouluterveydenhoitajan puhelintunnin aikana.

Perusopetuksen valmistavan opetuksen oppilashuolto

Monialainen yhteistyö on perusopetuksen valmistavan opetuksen oppilashuollossa tärkeää. Oppilashuolto järjestetään opetus-, sosiaali- ja terveystoimen yhteistyönä siten, että siitä muodostuu toimiva kokonaisuus. Valmistavan opetuksen oppilaalla on oikeus maksuttomiin oppilashuollon palveluihin, joiden järjestämistä ja toteuttamista koskevat samat periaatteet kuin perusopetuksen oppilashuollossa.

Oppilashuoltoa toteutetaan ensisijaisesti yhteisöllisenä oppilashuoltona. Ennalta ehkäisevän yhteisöllisen oppilashuollon tehtävänä on vahvistaa osallisuuden, huolenpidon ja turvallisuuden ilmapiiriä sekä ohjata oppilaita arvostamaan sekä omaa että ympäristön kulttuurista, kielellistä ja katsomuksellista monimuotoisuutta. Yhteisöllinen oppilashuolto on osa perusopetukseen valmistavan opetuksen yhteisöllistä toimintakulttuuria ja se on kaikkien kouluyhteisössä työskentelevien ja oppilashuoltopalveluista vastaavien työntekijöiden yhteinen tehtävä. Kouluyhteisössä arvostetaan jokaisen yksilöllisyyttä eikä hyväksytä syrjintää, väkivaltaa, kiusaamista tai rasismia.

Yksilökohtaista oppilashuoltoa toteutetaan oppilaan ja tarvittaessa huoltajan suostumuksella, huomioiden oppilaan yksilölliset edellytykset ja tarpeet valmistavan opetuksen arjessa ja tarvittavan tuen suunnittelussa ja toteutuksessa. Psykologi-, kuraattori- ja kouluterveydenhuollon palvelut on oppilaan saatavilla lain edellyttämässä määräajassa, kuten perusopetuksen oppilashuollossakin. Oppilashuoltotyössä varmistetaan oppilaan ja huoltajan osallisuus tarvittaessa tulkitsemispalvelujen avulla sekä turvataan työskentelyn luottamuksellisuus ja kunnioittava vuorovaikutus. Oppilashuoltotyötä toteutetaan yhteistyössä oppilaan ja huoltajan sekä tarvittaessa muiden yhteistyökumppanien kanssa. Oppilashuollon palveluista ja toimintatavoista tiedotetaan suunnitelmallisesti ja huoltajille annetaan tietoa suomalaisen koulujärjestelmän sekä sosiaali- ja terveydenhuollon toimintatavoista ja saatavuudesta.

Perusopetukseen valmistavan opetuksen koulukohtainen oppilashuoltosuunnitelma voidaan sisällyttää perusopetusta koskevaan oppilashuoltosuunnitelmaan. Haminassa valmistavaa opetusta annetaan Vehkalahden koulussa, joten sen oppilashuoltosuunnitelma sisällytetään Vehkalahden koulun suunnitelmaan.

Koulukohtainen oppilashuoltosuunnitelma

Oppilashuollon toteuttamista, arviointia ja kehittämistä varten laaditaan koulukohtainen oppilashuoltosuunnitelma, joka kirjataan koulun työsuunnitelmaan, jolloin se pysyy ajantasaisena. Oppilashuollon suunnitelma on laadittava yhteistyössä koulun henkilöstön, oppilaiden ja heidän huoltajiensa kanssa. Oppilashuoltosuunnitelma voi olla myös kahden tai useamman koulun yhteinen. Vähintään suunnitelma tarkistetaan vuoden kuluessa siitä, kun kunnan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma on tarkistettu. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma hyväksytään kunnan kunnanvaltuustossa ja tarkistetaan vähintään kerran neljässä vuodessa.

Oppilashuoltosuunnitelmaa laadittaessa sovitaan menettelytavoista, joilla koulun henkilöstö, lapset ja huoltajat sekä tarvittavilta osin yhteistyötahot perehdytetään suunnitelmaan. Samalla sovitaan suunnitelmasta tiedottamisesta edellä mainituille.

Haminassa koulukohtaiset oppilashuoltoryhmät vastaavat oppilashuoltosuunnitelmien laadinnasta. Haminassa on järjestetty tiedotusta ja perehdytystä oppilashuoltolakiin ja oppilashuoltosuunnitelmien laadintaan liittyen. Oppilashuoltolaista ja oppilashuollollisista palveluista laadittu tiedote on jaettu kaikille huoltajille Haminan perusopetuksessa. Lisäksi asiaa on käsitelty ja voidaan käsitellä jatkossakin mm. huoltajailloissa.

Koulukohtaiseen oppilashuoltosuunnitelmaan sisällytetään seuraavat asiat:

1. Oppilashuollon kokonaistarve ja käytettävissä olevat oppilashuoltopalvelut

Oppilashuoltosuunnitelmassa esitetään arvio koulun oppilashuollon kokonaistarpeesta ja käytettävissä olevista oppilashuoltopalveluista niiden yhdenvertaisen saatavuuden varmistamiseksi ja toiminnan tarkoituksenmukaiseksi kohdentamiseksi. Oppilashuollon kokonaistarve ja käytettävissä olevien oppilashuoltopalvelujen määrä ilmoitetaan sen mukaisena, mitä ne ovat suunnitelmaa valmisteltaessa. Arviota voidaan tarpeiden muuttuessa tarkistaa.

Arvio oppilashuollon kokonaistarpeesta tukee koulun käytettävissä olevien resurssien kohdentamista yhteisölliseen ja yksilökohtaiseen oppilashuoltotyöhön sekä oppilashuollon yhteistyöhön. Arviossa otetaan huomioon oppilashuollon seurannassa, kehittämisessä ja toteuttamisessa vaadittava opetushenkilöstön ja oppilashuollon palveluiden asiantuntijoiden työpanos. Arviossa hyödynnetään monipuolisesti lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia sekä elinoloja koskevaa seurantatietoa. Lisäksi huomioidaan kouluyhteisön ja -ympäristön tarpeet, asuinalueen erityispiirteet sekä tehostettua ja erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden määrä koulussa. Arvion valmistelussa otetaan huomioon myös oppilailta ja huoltajilta sekä opetus- ja oppilashuoltohenkilöstöltä saatava tieto.

Oppilashuoltosuunnitelmaan sisällytetään arvio koulun käytettävissä olevista oppilashuoltopalveluista, joita ovat kouluterveydenhuolto- sekä psykologi- ja kuraattoripalvelut. Lisäksi suunnitelmassa kuvataan

• • oppilashuollon palveluiden järjestäminen ja sen edellyttämä työn- ja vastuunjako sekä palvelujen toteuttamisessa tarvittava yhteistyö sekä

  • oppilashuollon palveluiden kohdentaminen yksittäisiin oppilaisiin, kouluyhteisöön ja yhteistyöhön liittyviin tehtäviin sekä oppilashuollon kehittämiseen ja seurantaan.

KOULUKOHTAINEN OSIO

2. Yhteisöllinen oppilashuolto ja sen toimintatavat

Oppilashuoltosuunnitelmassa kuvataan yhteisöllisen oppilashuollon kokonaisuus, josta ilmenee yhteisöllisen oppilashuollon järjestäminen ja sen toimintatavat kouluyhteisön ja -ympäristön terveellisyyden, turvallisuuden ja hyvinvoinnin edistämiseksi.

Haminassa lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman periaatteet huomioiden kaikkia kouluja koskevat yhteisöllisen oppilashuollon keskeiset painopistealueet ovat:

• • koulukiusaamiseen puuttuminen ja ennaltaehkäisy

  • yhteisöllisen toimintakulttuurin muotoutumista edistävien ajattelutapojen ja työmuotojen kehittäminen

  • oppilaiden ja huoltajien osallisuutta edistävien toimintatapojen kehittäminen

KOULUKOHTAINEN OSIO

Tämän lisäksi oppilashuoltosuunnitelmassa kuvataan

• • yhteistyö oppilaan ohjauksessa, koulutuksen siirtymävaiheissa sekä jatko-opintojen suunnittelussa (ks. lisäksi Opas kolmiportaiseen tukeen),

  • yhteistyö ja käytänteet kouluympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden sekä kouluyhteisön hyvinvoinnin tarkastuksissa,

  • yhteistyö terveysneuvonnan ja terveystiedon opetuksen välillä,

  • järjestyssäännöt,

  • poissaolojen seuraaminen, niistä ilmoittaminen ja niihin puuttuminen,

  • tapaturmien ehkäiseminen sekä ensiavun järjestäminen ja hoitoonohjaus (ks. Haminan kaupungin oppilaitosten turvallisuussuunnitelma),

  • tupakkatuotteiden, alkoholin ja muiden päihteiden käytön ehkäiseminen ja käyttöön puuttuminen (ks. Haminan kaupungin oppilaitosten turvallisuussuunnitelma),

  • koulukuljetusten odotusaikoja ja turvallisuutta koskevat ohjeet (ks. Haminan kaupungin koulukuljetusopas)

KOULUKOHTAINEN OSIO

Yhteisöllisessä oppilashuoltotyössä on tehtävä myös suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä. Siinä otetaan huomioon sekä oppilaiden keskinäiset että oppilaiden ja aikuisten väliset vuorovaikutussuhteet koulussa.

KOULUKOHTAINEN OSIO

Yhteisöllisessä oppilashuoltotyössä on tehtävä myös suunnitelma toiminnasta äkillisissä kriiseissä ja uhka- ja vaaratilanteissa. Kriisisuunnitelma valmistellaan yhteistyössä tarvittavien viranomaisten kanssa ottaen huomioon muut uhka-, vaara ja kriisitilanteita koskevat ohjeistukset kuten pelastussuunnitelma.

KOULUKOHTAINEN OSIO

3. Yksilökohtaisen oppilashuollon järjestäminen

Oppilashuoltosuunnitelmassa kuvataan yksilökohtaisen oppilashuollon kokonaisuus, josta ilmenee yksilökohtaisen oppilashuollon järjestäminen lapsen ja nuoren kehityksen, hyvinvoinnin ja oppimisen seuraamiseksi ja edistämiseksi sekä yksilöllisen tuen toteuttamiseksi.

KOULUKOHTAINEN OSIO

Kouluissa on luontevaa, että oppilaaseen liittyvissä huolissa luokanopettaja/-valvoja tai pienryhmän vetäjä ottaa koordinointivastuun oppilashuollollisen tuen järjestämisessä, jotta oppilaan asioita hoitaa vain yksi monialainen asiantuntijaryhmä. Koska monialainen asiantuntijaryhmä muodostetaan aina oppilaan tilanteen ja tarpeen mukaan, kukaan yksittäinen opetushenkilöstön tai oppilashuollon edustaja ei voi olla aina itseoikeutetusti sen jäsen.

Oppilaan sairauden vaatiman hoidon, erityisruokavalion tai lääkityksen järjestäminen koulussa

Vanhempien tehtävä on kertoa lapsen sairauksista ja niiden hoidosta koululle. Lapsen sairaus saattaa edellyttää erityistoimenpiteitä, mutta erityisjärjestelyt on aina sovittava koulussa lapsi- ja perhekohtaisesti yhteisymmärryksessä kodin ja koulun kanssa.

Kun lapsella on jokin pitkäaikaissairaus, vanhemmat tiedottavat asiasta koululle ja tarvittaessa pidetään kouluneuvottelu, johon osallistuvat vanhempien sekä koululta tarvittavan henkilökunnan lisäksi tarvittaessa edustaja erikoissairaanhoidosta. Neuvottelussa tarkastellaan ja selvitetään lapsen selviytymistä koulussa ja hänen mahdollisesti vaatimiaan erityisjärjestelyjä sekä kirjataan neuvottelun tulos. Kouluneuvotteluihin voidaan pyytää paikalle kouluterveydenhoitaja ja tarvittaessa myös koululääkäri. Usein tällainen tilanne edellyttää monialaisen asiantuntijaryhmän perustamista.

Kun lapsi aloittaa koulunkäynnin, järjestetään neuvottelu mahdollisuuksien mukaan jo keväällä, jotta tarpeelliset erityisjärjestelyt ehditään suunnitella. Neuvottelu sovitaan mahdollisimman pian sen jälkeen kun lapsella on todettu vakava tai pitkäaikainen sairaus, joka vaikuttaa lapsen vointiin koulussa. Neuvottelua voi ehdottaa myös koulun henkilöstö, kun lapsen voinnissa ja jaksamisessa tapahtuu havaittavia muutoksia.

Jokaisen aikuisen on velvollisuus auttaa parhaan kykynsä mukaan, jos lapselle koulussa tulee hätätilanne, kuten epilepsiakohtaus, insuliinishokki tai vakava allerginen reaktio. Terveydenhuollon ammattilaisen tietämystä tai taitoa ei silloin edellytetä.

Erityisruokavaliot

Erityisruokavalioiden osalta Haminan kaupungin oppilaitosten kouluruokailuissa noudatetaan esikoulujen ja koulujen toimintatapamallissa linjattuja periaatteita. Yleisimpiä erityisruokavalioita ovat erilaiset ruoka-allergiat, laktoosi-intoleranssi, diabetes, keliakia ja eettisestä tai uskonnollisesta vakaumuksesta johtuvat ruokavaliot.

Erityisruokavalioiden toteutuksessa huolehditaan ruokavalion monipuolisuudesta ja ravitsemuksellisesta riittävyydestä. Kasvisruokavaliota tarvitseville huomioidaan lakto-ovovegetaarinen ruokavalio, jossa käytetään kaikkia kasvikunnan tuotteita, maitovalmisteita ja munaa.

Erityisruokavalion mukaista ruokaa tarjotaan, mikäli siihen on lääketieteelliset tai eettiset syyt. Erityisruokavaliot edellyttävät terveydenhoitajan tai lääkärin myöntämää todistusta. Todistus varmentaa, että asiakkaan erityisruokavaliotarve on asiallisesti diagnosoitu ja ruokavalio on perusteltu. Terveydenhoitaja täyttää erityisruokavalioilmoituksen yhdessä asiakkaan kanssa ja toimittaa siitä kopion keittiölle.

Yhteistyö tehostetun ja erityisen tuen, joustavan perusopetuksen sekä sairaalaopetuksen yhteydessä.

Aiemmin kuvatut oppilashuollollisen tuen ja oppilashuoltohenkilöstön palvelut kolmiportaisen tuen eri vaiheissa (ks. luku 7; kts. myös liite oppilashuolto ja kolmiportainen tuki) ovat vastaavalla tavalla saatavilla oppilaan ollessa joustavan perusopetuksen piirissä. Haminalaiset oppilaat, jotka ovat erikoissairaanhoidon osastohoidossa toisessa kunnassa, saavat sairaalaopetuksen siellä. Koulunkäyntiin ja oppilashuollolliseen tukeen liittyvät asiat sovitaan aina yhteistyössä Haminan ja ko. hoitoyhteisön kesken.

Oppilashuollon tuki kurinpitorangaistuksen tai opetukseen osallistumisen epäämisen yhteydessä

Opetuksen järjestäjän on huolehdittava siitä, että oppilaalle, jolle on määrätty kurinpitorangaistus tai jolta opetus on evätty jäljellä olevan työpäivän ajaksi, järjestetään tarvittava oppilashuolto. Tällöin opettaja huolehtii tiedonkulusta kodin ja koulun välillä sekä tarvittavin osin kokoaa monialaisen asiantuntijaryhmän oppilaan tuen saannin varmistamiseksi.

Määräaikaisesta erottamisesta päättää lasten ja nuorten palveluiden lautakunta rehtorin esityksestä. Lastensuojelulaissa säädetään, että sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen tulee olla edustettuna lapsen tekemäksi ilmoitetun rangaistavan teon esitutkinnassa ja tuomioistuinkäsittelyssä, sekä käsiteltäessä oppivelvollisen lapsen koulusta erottamista koskevaa asiaa opetustoimessa vastaavassa toimielimessä, jollei sosiaalihuollosta vastaava toimielin arvioi läsnäolon olevan ilmeisen tarpeetonta.

KOULUKOHTAINEN OSIO

4. Oppilashuollon yhteistyön järjestäminen oppilaiden ja heidän huoltajiensa kanssa

Oppilashuoltoa toteutetaan yhteistyössä oppilaiden ja huoltajien kanssa. Oppilashuoltosuunnitelmassa kuvataan oppilashuollon toimintatavat oppilaiden ja huoltajien osallisuuden edistämiseksi sekä yhteistyön järjestämiksi. Suunnitelmassa kuvataan

• • oppilaan ja huoltajan osallisuus yhteisöllisen ja yksilökohtaisen oppilashuollon suunnittelussa, toteuttamisessa ja arvioinnissa sekä

  • yhteisöllisen ja yksilökohtaisen oppilashuollon periaatteista ja menettelytavoista tiedottaminen oppilaille, huoltajille ja yhteistyötahoille.

KOULUKOHTAINEN OSIO

5. Oppilashuoltosuunnitelman toteuttaminen ja seuraaminen

Opetuksen järjestäjä seuraa koulun oppilashuoltosuunnitelman toteutumista. Oppilas- ja opiskelijahuollon monialainen ohjausryhmä seuraa kunnan tasolla oppilashuollon seurannasta, arvioinnista ja omavalvonnasta. Valtakunnallisesti seurannasta ja arvioinnista vastaavat opetushallitus ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos säännöllisesti toteutettavilla kouluille suunnatuilla kyselyillä. Valtakunnallisesta valvonnasta vastaavat Valvira ja aluehallintovirasto jolla on oma-aloitteisesti oikeus ottaa tutkittavaksi, onko koulutuksen järjestäjä järjestänyt opetussuunnitelman mukaisen opiskeluhuollon lain mukaisesti.

Oppilashuoltosuunnitelmassa kuvataan toimenpiteet suunnitelman toteuttamiseksi ja seuraamiseksi. Näitä ovat seurannasta vastuussa oleva taho koulussa, seurattavat asiat ja käytettävät menetelmät tietojen kokoamiseksi sekä seurannan aikataulu. Lisäksi kuvataan seurantatietojen käsittely ja hyödyntäminen koulun oppilashuollon kehittämisessä sekä keskeisistä tuloksista tiedottaminen oppilaille, huoltajille ja tarvittaville yhteistyötahoille.

Oppilashuoltosuunnitelman toteuttaminen ja seuraaminen on osa opetuksen järjestäjän omavalvontaa koskevaa tehtävää. Opetuksen järjestäjä vastaa yhteistyössä opetustoimen ja sosiaali- ja terveystoimen oppilashuoltopalveluista vastuussa olevien viranomaisten kanssa oppilashuollon kokonaisuuden omavalvonnan toteutumisesta.

KOULUKOHTAINEN OSIO