Tukea oppimiseen ja oppimisvaikeuksiin

Mahdollisia merkkejä lukivaikeudesta voivat olla esimerkiksi:

Lukeminen:

• lukeminen ei ole mieluista

• hidas lukeminen

• väärin lukeminen

• vaikeus ymmärtää luettua tekstiä

• juuri luetun unohtaminen

Kirjoittaminen

• sanoissa on vääriä kirjaimia

• kirjaimia puuttuu sanoista tai niitä on liikaa

• tekstin tuottaminen tai aloittaminen on hyvin hankalaa

• aikamuotojen käytössä epäjohdonmukaisuutta

• lauserakenteissa virheitä

Monilla voi olla vaikeuksia matematiikan opiskelussa. Esimerkiksi lukihäiriö tai hahmottamisen vaikeudet voivat vaikeuttaa myös matematiikan opiskelua. 

Hahmottamisen vaikeudet:

• matemaattisten kaavioiden ja kuvioiden tulkinta on vaikeaa

• Tekstistä voi olla vaikea löytää oleellista tietoa.

• Matemaattisten laskujen vaiheiden merkitseminen ovi olla virheellistä.

• Numeroita voi puuttua tai ne voivat vaihtaa paikkaa

• Geometriset kuviot ovat haastavia

Huonot kokemukset matematiikan opiskelussa voivat johtaa siihen, että opiskelu vaikeutuu ja opiskelija ei usko omiin kykyihinsä. Tämä voi johtaa ajan myötä matemaatikan opiskelun välttämiseen ja sitä kautta oppimisen vaikeuksiin.

Varsinainen laskemiskyvyn häiriö on kuitenkin melko harvinainen. Siihen viittavia piirteitä ovat esimerkiksi se, että numeroiden ja niiden suuruuden  hahmottaminen on hyvin hankalaa.

Mielenterveyden haasteet ovat yleisiä ja eriasteisia. Suuri osa ihmisistä kokee satunnaisesti esimerkiksi stressiä, mielialan laskua tai univaikeuksia. Pitempää kestäessään ne voivat kuitenkin vaikeuttaa opiskelua merkittävästi. 

Pitempikestoiset mielenterveyden ongelmat voivat myös täyttää mielenterveyden häiriöiden diagnostisia kriteereitä, jolloin avuksi voidaan tarvita myös ammattiapua. 

Mielenterveyden haasteet voivat kuitenkin heikentää opiskelukykyä silloinkin, vaikka kyseessä ei olisikaan diagnosoitava häiriö.

Opiskelukykyä heikentäviä mielenterveyden haasteita tai tilanteita voivat olla esimerkiksi:

• mielialan muutokset, masentuneisuus

• ahdistuneisuus, pelot tai paniikkikohtaukset

• univaikeudet, kuten unettomuus ja nukahtamisvaikeudet

• pitkäkestoinen stressi ja uupumus

• erilaiset kriisitilanteet tai traumaattiset kokemukset.

Tällaiset haasteet voivat näkyä opiskelussa monin tavoin. Esimerkiksi:

• vaikeus keskittyä

• vaikeus muistaa asioita

• asioiden tai tilanteiden välttely

• väsymys, joka ei helpota nukkumalla

• erilaiset fyysiset oireet, kuten vatsaoireet tai päänsärky.

Keskittymiskyky voi häiriintyä monesta syystä. Välillä kyse voi olla hetkellisestä, esimerkiksi elämäntilanteeseen liittyvästä asiasta. Taustalla voi myös olla neurologisia tekijöitä tai mielenterveyden häiriöitä. Toisaalta erilaiset arjen tavat, kuten esimerkiksi riittävän yöunen laiminlyönti voi heikentää keskittymiskykyä. Aivot voivat myös tottua ja oppia heikkoon keskittymiskykyyn esimerkiksi puhelimen toistuvan käytön ja sieltä haettavien nopeiden palkkioiden/ ärsykkeiden vuoksi. 

Keskittymisvaikeudet häiritsevät myös opiskelua ja oppimista. Se voi näkyä esim:

• vaikeus keskittyä yhteen asiaan pitempikestoisesti

• ajatukset harhailevat herkästi

• vaikeus vastaanottaa suullisia ohjeita

• vaikeus muistaa kuultua tai luettua

• ajanhallinnan ongelmat

• asiat jäävät kesken

• yliaktiivisuus, levottomuus ja energian purkautuminen muuhun toimintaan

• impulsiivisuus ja harkitsematon toiminta.

Joskus keskittyminen voi olla myös liiallista, jolloin asiaan uppoutuu ja keskittyy hyvin syvällisesti ja muu maailma unohtuu. Flow-tila eli tehtävään uppoutuminen ja siitä nauttiminen on positiivinen ja hyvä keskittymisen tila. Jos tämä kuitenkin pitkittyy niin, että esimerkiksi ajantaju katoaa tyystin ja esimerkiksi sovitut tapaamiset, oppitunnit tai nukkumaanmeno unohtuu, voi se olla haitallista muulle elämälle. Liiallinen keskittyminen voi myös näkyä jumiutumisena yksittäiseen tehtävänosaan, jolloin tehtävänteko ei etene.