Selkokielinen opas

1. Mikä on lukio?

Lukio-opinnot kestävät yleensä 3–4 vuotta. 

Opintojen loppuvaiheessa
opiskelijat suorittavat ylioppilastutkinnon.
Jos opiskelija ei suorita ylioppilastutkintoa,
hän saa lukion päättötodistuksen. 

Lukio ei maksa mitään opiskelijoille.
Opiskelijat saavat myös opiskeluvälineet
ja opiskelumateriaalit ilmaiseksi. 

Miten lukio eroaa yläkoulusta?

Lukiossa moniin tuttuihin oppiaineisiin
perehdytään syvemmin ja vaatimustaso nousee.
Opiskelutahti on lukiossa nopeampi kuin yläkoulussa. 

Myös tehtäviä on enemmän.
 

Lisäksi lukiossa opiskelu on itsenäisempää. 

Opiskelijan on itse huolehdittava siitä,
että hän tekee kotitehtävät, käy oppitunneilla
ja valmistautuu kokeisiin. 

Mitä lukion jälkeen?

Lukion jälkeen voi hakea jatko-opintoihin 

ammattikorkeakouluun tai yliopistoon. 

Lukion jälkeen voi myös hakea ammattikouluun.  

2. Lukio-opinnot

Lukiossa on sekä pakollisia että valinnaisia opintojaksoja.
Jotkut opintojaksot ovat samoja kaikissa Suomen lukioissa.
Koululla voi olla myös omia opintojaksoja. 

Lukion lukuvuosi koostuu viidestä periodista.
Tämä tarkoittaa, että lukujärjestys vaihtuu viisi kertaa vuodessa.
Yhteen periodiin mahtuu 8–9 opintojaksoa.
Opinto-ohjaaja tai ryhmänohjaaja auttaa opintojaksojen valinnassa. 

Vieraskielisten oman äidinkielen opiskelu

Lukiossa vieraskielisen opiskelijan oman äidinkielen opiskelu 

ei jatku samalla tavalla kuin peruskoulussa. 

Jos lukiossa ei ole mahdollista opiskella omaa äidinkieltä, 

kannattaa opetusta etsiä lukion ulkopuolelta. 

Asiasta voi keskustella myös esimerkiksi vanhempainillassa.  

Opintojen arviointi

Opintojakson arviointi

Kun opintojakso päätyy,
opiskelija saa siitä arvosanan tai suoritusmerkinnän.
Arvosana-asteikko on 4–10.
Arvosana 10 on paras, ja arvosana 4 on hylätty suoritus. 

Jos opiskelija saa hylätyn arvosanan,
hän voi yleensä osallistua uusintakokeeseen
tai suorittaa koko opintojakson uudelleen. 

Opettaja kertoo jokaisen opintojakson alussa siitä,
miten opintojakso arvioidaan.
Arviointiin voi vaikuttaa esimerkiksi
tehtävät, kokeet ja arviointikeskustelut. 

Lukion päättötodistu

Kun opiskelija on suorittanut koko lukion oppimäärän, 

hän saa lukion päättötodistuksen. 

Jos opiskelija haluaa valmistua ylioppilaaksi, 

hänen täytyy myös suorittaa ylioppilaskokeet hyväksytysti.  

Ylioppilaskokeet

Lukion lopuksi opiskelijat osallistuvat ylioppilaskokeisiin.
Ylioppilaskokeet järjestetään aina keväällä ja syksyllä.
Kokeet järjestetään kaikkialla Suomessa yhtä aikaa. 

Jokainen opiskelija suorittaa vähintään viisi koetta.
Äidinkielen ja kirjallisuuden koe on kaikille pakollinen.
Lisäksi opiskelija valitsee neljä koetta seuraavista ryhmistä:
matematiikka, toinen kotimainen kieli, vieras kieli ja reaaliaine.
Opiskelijan täytyy valita kokeet vähintään kolmesta eri ryhmästä.

Ylioppilaskokeiden arviointi

Lukion omat opettajat tekevät kokeiden alustavan arvioinnin.
Lopullisen arvosanan antaa Ylioppilastutkintolautakunnan sensori.

Arvosteluasteikko on (korkeimmasta alimpaan): 

• laudatur (L) 

• eximia cum laude approbatur (E) 

• magna cum laude approbatur (M) 

• cum laude approbatur (C) 

• lubenter approbatur (B) 

• approbatur (A) 

• improbatur (I) 

Kun opiskelija on päässyt kaikista kokeista läpi, 

hän voi valmistua ylioppilaaksi ja saa ylioppilastutkinnon. 

Ylioppilastutkinnolla voi hakea opiskelemaan korkeakouluun. 

Kompensaatio

Joskus opiskelija voi valmistua ylioppilaaksi, 

vaikka hän ei saisi jostakin kokeesta hyväksyttyä arvosanaa. 

Tätä kutsutaan kompensaatioksi. 

Se tarkoittaa, että muiden kokeiden arvosanoista voi saada pisteitä. 

Jos pisteitä saa tarpeeksi, opiskelija voi valmistua ylioppilaaksi. 

Lukiodiplomi

Lukiossa on mahdollista tehdä lukiodiplomi. 

Diplomin voi tehdä esimerkiksi 

liikunnassa, musiikissa tai kuvaamataidossa. 

Diplomi on tapa osoittaa omaa osaamista ja taitoja. 

Lukiodiplomin suorittamisesta saa kaksi opintopistettä ja todistuksen.  

3. Lukioelämä ja tapahtumat

Kaikissa lukioissa järjestetään paljon tapahtumia.
Niistä kerrotaan koulun viestintäkanavissa.  

Kannattaa olla rohkea ja mennä mukaan järjestämään tapahtumia.
Voit vaikka liittyä opiskelijakunnan hallitukseen tai hakea tutoriksi.
Tutorit opastavat uusia opiskelijoita.
Koulussa saattaa olla myös muita ryhmiä,
jotka järjestävät tapahtumia. 

Lukioelämään liittyy myös joitakin perinteitä,
esimerkiksi penkkarit, vanhojen päivä ja ylioppilasjuhlat. 

Penkinpainajaiset eli penkkarit 

Penkkarit järjestetään aina helmikuussa.
Silloin kolmannen vuoden opiskelijat eli abit
ajavat kuorma-autoilla ja heittelevät karkkia.
Penkkarit järjestetään sen kunniaksi,
että abit aloittavat lukuloman.
Lukuloman aikana abit valmistautuvat ylioppilaskokeisiin. 

Vanhojen päivä 

Vanhojen päivä järjestetään aina penkkareiden jälkeen,
kun abit ovat lähteneet lukulomalle.
Vanhojen päivänä lukion toisen vuoden opiskelijat juhlivat sitä,
että he ovat nyt koulun vanhimpia opiskelijoita.

Vanhojen päivään kuuluu vanhojen tanssit.
Vanhojen tansseissa toisen vuoden opiskelijat
pukeutuvat juhlapukuihin ja esittävät tansseja. 

Ylioppilasjuhlat 

Ylioppilasjuhlat järjestetään koululla kaksi kertaa vuodessa:
syksyllä ja keväällä.
Juhlassa opiskelijoille annetaan ylioppilastodistukset
eli heistä tulee ylioppilaita.
Yleensä perheet järjestävät nuorille
myös omat ylioppilasjuhlat kotona. 

4. Opiskelijan velvollisuudet

Koulupäivän aikana:

Tule ajoissa tunnille.
Myöhästyminen häiritsee opetusta.
Opettajan ei tarvitse päästää tunnille opiskelijoita,
jotka saapuvat myöhässä. 

Ota mukaan opiskeluvälineet.
Huolehdi, että tietokoneesi akussa on virtaa,
ja sinulla on laturi mukana. 

Pidä hyvää huolta tietokoneestasi ja muista opiskeluvälineistäsi.
Jos rikot tietokoneesi, joudut maksamaan itse sen korjaamisen.
 

Lain mukaan opiskelijan täytyy totella opettajan ohjeita.
Kuuntele opettajaa ja osallistu tunneille aktiivisesti.
Niin saat myös tehtävät valmiiksi ajoissa. 

Koulu tarjoaa tukea opiskeluun.
Voit osallistua esimerkiksi läksypajoihin
tai kysyä apua opettajilta.

Opiskelija laatii oman opintosuunnitelmansa (HOPS) 

ja päivittää sitä koko lukion ajan. 

Opettajat auttavat opintosuunnitelman kanssa.

Kotona:

Lue Wilma-viestit mielellään joka päivä.
Opettaja voi lähettää tärkeää tietoa Wilman kautta. 

 
Vastaa Wilma-viesteihin. 

 
Tee läksyt ja tehtävät ajoissa. 

 
Kerro opettajalle, jos tarvitset tukea opiskeluun
tai lisää aikaa tehtävän tekemiseen.  

 
Jos vasta harjoittelet suomen kieltä,
voit saada lisäaikaa kokeisiin.
Kysy asiasta ryhmänohjaajaltasi tai S2-opettajaltasi. 

Jos joudut olemaan pois:

Ilmoita poissaolon syy mieluiten etukäteen. 

 
Jos suunnittelet vapaapäivää koulusta,
sinun täytyy hakea sitä varten lupa.
Lupa haetaan ryhmänohjaajalta tai rehtorilta. 

Lomaan täytyy saada lupa koulusta,
vaikka kyse olisi vain yhdestä päivästä.  

Jos sairastut,
huoltajasi täytyy lähettää Wilma-viesti ryhmänohjaajallesi.
Ryhmänohjaajalle voi myös soittaa. 

Jos olet ollut poissa koulusta,
ota selvää, mitä tunneilla on tehty.
Kysy luokkakavereiltasi tai opettajalta.
Sinun täytyy tehdä samat tehtävät myöhemmin itse.
Tehtäviä ei voi jättää tekemättä.  

 
Jos sinulla on liikaa poissaoloja,
et välttämättä pääse opintojaksosta läpi. 

Jos et käy koulussa eikä sinuun saada yhteyttä kuukauteen,
koulu voit katsoa, että olet eronnut koulusta. 

5. Huoltajan vastuut ja roolit

Viestintä koulun ja kodin välillä

Lukiossa käytetään sähköistä viestintäkanavaa,
jonka nimi on Wilma.
Viestintä lukion ja kodin välillä tapahtuu Wilman kautta.
 

Varmista, että saat Wilma-tunnukset siihen lukioon,
jossa nuoresi opiskelee.
Edellisen koulun Wilma-tunnus ei toimi toisessa koulussa.
Voit kysyä koulusihteeriltä apua.
 

Lue Wilma-viestit mielellään joka päivä.
Opettajat voivat lähettää tärkeää tietoa Wilman kautta. 
 

Wilmassa voit myös itse lähettää viestin
opettajalle tai ryhmänohjaajalle.  

Kodin ja koulun sujuva yhteistyö
auttaa nuorta menestymään opinnoissa.
Nuori on vastuussa omasta opiskelustaan,
mutta myös perheen tuki on tärkeä. 

 
Vanhempainiltoihin on tärkeää osallistua.
Vanhempainilloissa tapaa opettajia ja muiden nuorten vanhempia.
Vanhempainilloissa saa myös tietoa tärkeistä asioista.
Kun olet tavannut opettajat,
on heihin myös helpompi ottaa yhteyttä. 

Näin tuet nuorta opiskelussa:

Ole kiinnostunut nuoresi koulunkäynnistä. 

 
Järjestäkää kotiin rauhallinen tila opiskelua
ja kotitehtävien tekemistä varten. 

 
Seuraa merkintöjä, joita opettajat laittavat Wilmaan.
Keskustele niistä nuoresi kanssa kotona. 

 
Monet opettajat merkitsevät myös läksyt Wilmaan.
Voit auttaa nuortasi katsomaan läksyt Wilmasta. 

Jos nuori on pois koulusta:

Huoltaja on vastuussa poissaolojen ilmoittamisesta,
jos nuori on alle 18-vuotias.

Kaikkien poissaolojen syyt pitää ilmoittaa.
Ilmoita poissaolosta mieluiten etukäteen. 

Huoltajan täytyy antaa selvitys kaikista poissaoloista,
jotka on merkitty Wilmaan.

Jos nuori sairastuu äkillisesti,
huoltajan täytyy lähettää viesti ryhmänohjaajalle Wilmassa.
Ryhmänohjaajalle voi myös soittaa. 

Jos perheenne suunnittelee vapaapäivää koulusta,
sitä varten täytyy hakea lomaa.
Lomaa haetaan ryhmänohjaajalta tai rehtorilta.
Lomaan täytyy saada lupa koulusta,
vaikka kyse olisi vain yhdestä päivästä.  

Nuoren täytyy tehdä kaikki tehtävät,
joita koulussa on tehty hänen poissaolonsa aikana.
Tehtäviä ei voi jättää tekemättä.  

 
Lomia ei kannata suunnitella koeviikoille.  

6. Opiskelijan tukeminen ja hyvinvointi

Oppimisen tuki

Lukio-opintojen aikana opiskelija saattaa tarvita tukea oppimiseen.
Tukea voi tarvita esimerkiksi lukemiseen
tai kirjoittamiseen liittyviin haasteisiin.
Tukea voi tarvita myös esimerkiksi sairauden, vamman
tai vaikean elämäntilanteen takia. 

 
Koulu voi antaa tukea esimerkiksi seuraavilla tavoilla: 

• koulun läksykahvilat 

• opettajan tuki tunnilla 

• opinto-ohjaajan ohjaus 

• erityisopettajan ohjaus 

• tukikurssit 

• tukiopetus 

• lisäaika kokeissa ja tehtävissä 

• opiskelijan arviointitavan muuttaminen 

Opiskelija, aineenopettaja ja erityisopettaja keskustelevat yhdessä
siitä, millaista tukea opiskelija tarvitsee.
He tekevät myös suunnitelman oppimisen tuesta.
Tämä suunnitelma tallennettaan Wilma-järjestelmään,
josta opiskelijan opettajat näkevät sen. 

Opintojen alussa kaikki opiskelijat osallistuvat myös testiin,
jonka nimi on lukiseula.
Sen tarkoitus on tunnistaa mahdollisia
vaikeuksia lukemisessa tai kirjoittamisessa.

Koulussa arvioidaan opiskelijan saamaa tukea koko opiskelun ajan. 

Arvioinnin tekevät opiskelija itse, erityisopettaja ja aineenopettaja. 

Joskus yllä kuvatut oppimisen tuet eivät riitä.

Silloin opiskelija voi tarvita erityisopetusta. 

Erityisopetuksesta tehdään yhdessä päätös. 

Päätöksestä keskustellaan ensin opiskelijan, huoltajan 

ja muiden ammattilaisten kanssa. 

Erityisopetuksessa erityisopettaja tukee opiskelua 

ja sen suunnittelua.

Opiskelun tuki

Opiskelija saa tukea opiskeluun koulun eri henkilöiltä: 

Opinto-ohjaajat 

Opinto-ohjaajat tukevat opiskelijaa opintojen
ja tulevaisuuden suunnittelussa.
Opinto-ohjaajan kanssa voi keskustella esimerkiksi
jatko-opinnoista tai työelämään liittyvistä kysymyksistä. 

Erityisopettaja 

Erityisopettaja auttaa oppimiseen liittyvissä haasteissa.
Erityisopettajan kanssa voi esimerkiksi keskustella tavoista,
joilla opiskelun saa sujumaan helpommin.

Erityisopettaja on vastuussa erityisopetuksesta. 

Erityisopettaja lisää Wilmaan erityisopetuksen suunnitelman. 

Hän tekee myös arvioinnit ylioppilaskokeita varten ylioppilaslautakunnalle.

Aineenopettajat 

Eri oppiaineiden opettajia kutsutaan aineenopettajiksi.
Heiltä voi pyytää apua ja tukea oppiaineen opiskeluun.
Esimerkiksi matematiikan opiskeluun
voi pyytää apua matematiikan opettajalta. 

Ryhmänohjaaja eli RO 

Kaikilla opiskelijoilla on oma ryhmänohjausryhmä.
Ryhmänohjausryhmällä on oma ryhmänohjaaja.
Ryhmänohjaaja tukee ja opastaa oman ryhmänsä opiskelijoita.
Hän seuraa ryhmänsä opintojen etenemistä ja poissaoloja.
 

Ryhmänohjaaja tapaa ryhmää säännöllisesti,
tiedottaa opiskelijoita tärkeistä asioista
ja pitää yhteyttä huoltajiin.
Ryhmänohjaajalta kannattaa pyytää apua,
jos jokin asia mietityttää. 

Lukiosihteeri 

Lukiosihteeri auttaa monissa käytännön asioissa.
Tällaisia käytännön asioita ovat esimerkiksi
koulumatkat ja ylioppilaskokeisiin ilmoittautuminen. 

Rehtori, apulaisrehtori ja vararehtori 

Rehtori on koulun johtaja ja vastuussa koulun toiminnasta.
Apulaisrehtorit ja vararehtorit tukevat rehtoria. 

Lukiossa voi olla myös muuta henkilökuntaa,
kuten nuorisotyöntekijä, kielikoordinaattori
tai hyvinvointivalmentaja.

Opintosuunnitelman (HOPS) tekeminen auttaa sinua

suunnittelemaan lukio-opintojasi. 

Se auttaa myös valmistautumaan ylioppilaskokeisiin 

ja suunnittelemaan elämää lukion jälkeen. 

Ryhmänohjaaja ja opo auttavat sinua tekemään opintosuunnitelman 

ja noudattamaan sitä. 

On kuitenkin tärkeää, 

että suunnitelma on sinun itse tekemäsi.

Opiskeluhuolto

Opiskeluhuolto huolehtii opiskelijoiden hyvinvoinnista.
Opiskeluhuollon työntekijöihin kuuluvat terveydenhoitaja, kuraattori,
psykologi ja psykiatrinen sairaanhoitaja. 

Opiskeluhuollon palvelut ovat opiskelijoille ilmaisia.   

Opiskelija voi itse ottaa yhteyttä opiskeluhuollon työntekijöihin.
Myös huoltaja, opinto-ohjaaja tai opettaja voivat ohjata opiskelijaa
ottamaan yhteyttä opiskeluhuollon työntekijöihin.
Työntekijöille voi laittaa Wilma-viestin tai ottaa yhteyttä puhelimella. 

7. Lukio-opintojen jälkeen

Lukio-opinnot eivät valmista opiskelijaa mihinkään tiettyyn ammattiin.
Siksi lukion jälkeen opiskelija jatkaa opintoja
yleensä korkeakoulussa tai ammattikoulussa.

Korkeakouluja ovat yliopistot ja ammattikorkeakoulut. 

Korkeakouluun voi hakea opiskelemaan yhteishaussa,
joka järjestetään aina keväällä ja syksyllä.

Lukion jälkeen opiskelija voi myös suorittaa lyhyempiä koulutuksia,
opiskella avoimessa korkeakoulussa tai kansanopistossa.  

Lukion opinto-ohjaajalta saa tietoa erilaisista vaihtoehdoista. 

Opinto-ohjaajan kanssa voi myös keskustella 

tulevaisuudesta lukion jälkeen. 

Ammattikorkeakoulu

Ammattikorkeakoulu on korkeakoulu,
joka valmistaa opiskelijoita työelämään. 

Opinnot kestävät yleensä 3,5–4,5 vuotta.
Opintoihin kuuluu myös työharjoittelu ja opinnäytetyö. 

Ammattikorkeakoulussa suoritetaan alempi korkeakoulututkinto. 

Valmistumisen jälkeen on myös mahdollista suorittaa
ylempi korkeakoulututkinto ammattikorkeakoulussa tai yliopistossa. 

Yliopisto

Yliopisto-opinnoissa painottuu tieteellinen
tai taiteellinen tutkimus.
Opinnot kehittävät opiskelijan tieteellistä ajattelua
ja akateemisia taitoja. 

Yliopistossa suoritetaan ensin alempi korkeakoulututkinto
ja yleensä heti perään ylempi korkeakoulututkinto.
Yliopiston alempi korkeakoulututkinto on kandidaatin tutkinto
ja ylempi korkeakoulututkinto maisterin tutkinto.
Kandidaatin tutkinnon suorittaminen kestää yleensä kolme vuotta
ja maisterin tutkinnon suorittaminen kaksi vuotta. 

Yliopistossa opiskellaan yhtä pääainetta ja sen lisäksi sivuaineita.
Opiskelijat tekevät kaksi opinnäytetyötä:
kandidaatin tutkielman ja pro gradu -työn.
Opinnot sisältävät myös esimerkiksi kieliopintoja.
Yleensä opiskelijat suorittavat myös työharjoittelun. 

Maisterin tutkinnon jälkeen on mahdollista tehdä jatkotutkinto.
Jatkotutkintoja ovat lisensiaatin ja tohtorin tutkinto.
Näihin koulutuksiin haetaan erikseen. 

Muut opinnot

Ammattikoulu ja kansanopistot 

Lukion jälkeen voi hakea myös ammattikouluun. 

Myös kansanopistot tarjoavat erilaisia maksullisia opintoja. 

Avoin korkeakouluopetus 

Avoimessa ammattikorkeakoulussa tai avoimessa yliopistossa 

voi suorittaa korkeakoulujen kursseja ja opintoja. 

Nämä opinnot ovat kaikille avoimia, 

mutta ne eivät ole ilmaisia. 

Varusmies- tai siviilipalvelus

Varusmies- tai siviilipalvelus ei estä 

korkeakouluun hakemista heti lukion jälkeen. 

Korkeakoulusta voi hakea lykkäystä opintojen aloittamiseen. 

Välivuoden pitäminen

Jotkut opiskelijat haluavat pitää välivuoden lukio-opintojen jälkeen.
Välivuoden aikana voi tehdä töitä tai lähteä esimerkiksi
ulkomaille vapaaehtoistyöhön tai au pairiksi.