Peruskoulun jälkeen nuori hakee toisen asteen koulutukseen.
Toisen asteen koulutus tarkoittaa lukiota tai ammattikoulua.
Lukioon ja ammattikouluun haetaan yhteishaun kautta.
Lukio on yleissivistävä koulu.
Se tarkoittaa, että lukiossa ei opiskella
mihinkään tiettyyn ammattiin.
Monet lukion oppiaineista ovat tuttuja peruskoulusta.
Lukiossa pääsee opiskelemaan myös uusia oppiaineita,
esimerkiksi psykologiaa ja filosofiaa.
Joissakin lukioissa on myös opintolinjoja,
joissa painottuu esimerkiksi musiikin tai liikunnan opiskelu.
Lukio-opinnot kestävät yleensä 3–4 vuotta.
Opintojen loppuvaiheessa
opiskelijat suorittavat ylioppilastutkinnon.
Jos opiskelija ei suorita ylioppilastutkintoa,
hän saa lukion päättötodistuksen.
Lukio ei maksa mitään opiskelijoille.
Opiskelijat saavat myös opiskeluvälineet
ja opiskelumateriaalit ilmaiseksi.
Lukiossa moniin tuttuihin oppiaineisiin
perehdytään syvemmin ja vaatimustaso nousee.
Opiskelutahti on lukiossa nopeampi kuin yläkoulussa.
Myös tehtäviä on enemmän.
Lisäksi lukiossa opiskelu on itsenäisempää.
Opiskelijan on itse huolehdittava siitä,
että hän tekee kotitehtävät, käy oppitunneilla
ja valmistautuu kokeisiin.
Lukion jälkeen voi hakea jatko-opintoihin
ammattikorkeakouluun tai yliopistoon.
Lukion jälkeen voi myös hakea ammattikouluun.
Lukio-opinnot kestävät yleensä 3-4 vuotta.
Opintojen aikana opiskelija suorittaa
vähintään 150 opintopistettä.
Lukion kursseja kutsutaan opintojaksoiksi,
ja yhdestä opintojaksosta saa 1–4 opintopistettä.
Opintojaksot koostuvat pienemmistä osista,
joita kutsutaan moduuleiksi.
Joskus opintojakso voi sisältää myös moduuleita
useammasta eri oppiaineesta.
Esimerkiksi jollakin opintojaksolla
voidaan opiskella sekä äidinkieltä että kuvataidetta.
Lukiossa on sekä pakollisia että valinnaisia opintojaksoja.
Jotkut opintojaksot ovat samoja kaikissa Suomen lukioissa.
Koululla voi olla myös omia opintojaksoja.
Lukion lukuvuosi koostuu viidestä periodista.
Tämä tarkoittaa, että lukujärjestys vaihtuu viisi kertaa vuodessa.
Yhteen periodiin mahtuu 8–9 opintojaksoa.
Opinto-ohjaaja tai ryhmänohjaaja auttaa opintojaksojen valinnassa.
Opiskelija saa lukion opiskeluvälineet
ja opiskelumateriaalit koululta ilmaiseksi.
Opiskeluvälineisiin kuuluu esimerkiksi tietokone.
Opiskelumateriaalit voivat olla paperisia tai digitaalisia.
Tulevaisuudessa yli 18-vuotiaat opiskelijat
saattavat joutua maksamaan välineistä ja materiaaleista.
Lukiossa vieraskielisen opiskelijan oman äidinkielen opiskelu
ei jatku samalla tavalla kuin peruskoulussa.
Jos lukiossa ei ole mahdollista opiskella omaa äidinkieltä,
kannattaa opetusta etsiä lukion ulkopuolelta.
Asiasta voi keskustella myös esimerkiksi vanhempainillassa.
Opintojakson arviointi
Kun opintojakso päätyy,
opiskelija saa siitä arvosanan tai suoritusmerkinnän.
Arvosana-asteikko on 4–10.
Arvosana 10 on paras, ja arvosana 4 on hylätty suoritus.
Jos opiskelija saa hylätyn arvosanan,
hän voi yleensä osallistua uusintakokeeseen
tai suorittaa koko opintojakson uudelleen.
Opettaja kertoo jokaisen opintojakson alussa siitä,
miten opintojakso arvioidaan.
Arviointiin voi vaikuttaa esimerkiksi
tehtävät, kokeet ja arviointikeskustelut.
Lukion päättötodistu
Kun opiskelija on suorittanut koko lukion oppimäärän,
hän saa lukion päättötodistuksen.
Jos opiskelija haluaa valmistua ylioppilaaksi,
hänen täytyy myös suorittaa ylioppilaskokeet hyväksytysti.
Lukion lopuksi opiskelijat osallistuvat ylioppilaskokeisiin.
Ylioppilaskokeet järjestetään aina keväällä ja syksyllä.
Kokeet järjestetään kaikkialla Suomessa yhtä aikaa.
Jokainen opiskelija suorittaa vähintään viisi koetta.
Äidinkielen ja kirjallisuuden koe on kaikille pakollinen.
Lisäksi opiskelija valitsee neljä koetta seuraavista ryhmistä:
matematiikka, toinen kotimainen kieli, vieras kieli ja reaaliaine.
Opiskelijan täytyy valita kokeet vähintään kolmesta eri ryhmästä.
Ylioppilaskokeiden arviointi
Lukion omat opettajat tekevät kokeiden alustavan arvioinnin.
Lopullisen arvosanan antaa Ylioppilastutkintolautakunnan sensori.
Arvosteluasteikko on (korkeimmasta alimpaan):
laudatur (L)
eximia cum laude approbatur (E)
magna cum laude approbatur (M)
cum laude approbatur (C)
lubenter approbatur (B)
approbatur (A)
improbatur (I)
Kun opiskelija on päässyt kaikista kokeista läpi,
hän voi valmistua ylioppilaaksi ja saa ylioppilastutkinnon.
Ylioppilastutkinnolla voi hakea opiskelemaan korkeakouluun.
Kompensaatio
Joskus opiskelija voi valmistua ylioppilaaksi,
vaikka hän ei saisi jostakin kokeesta hyväksyttyä arvosanaa.
Tätä kutsutaan kompensaatioksi.
Se tarkoittaa, että muiden kokeiden arvosanoista voi saada pisteitä.
Jos pisteitä saa tarpeeksi, opiskelija voi valmistua ylioppilaaksi.
Lukiodiplomi
Lukiossa on mahdollista tehdä lukiodiplomi.
Diplomin voi tehdä esimerkiksi
liikunnassa, musiikissa tai kuvaamataidossa.
Diplomi on tapa osoittaa omaa osaamista ja taitoja.
Lukiodiplomin suorittamisesta saa kaksi opintopistettä ja todistuksen.
Kaikissa lukioissa järjestetään paljon tapahtumia.
Niistä kerrotaan koulun viestintäkanavissa.
Kannattaa olla rohkea ja mennä mukaan järjestämään tapahtumia.
Voit vaikka liittyä opiskelijakunnan hallitukseen tai hakea tutoriksi.
Tutorit opastavat uusia opiskelijoita.
Koulussa saattaa olla myös muita ryhmiä,
jotka järjestävät tapahtumia.
Lukioelämään liittyy myös joitakin perinteitä,
esimerkiksi penkkarit, vanhojen päivä ja ylioppilasjuhlat.
Penkinpainajaiset eli penkkarit
Penkkarit järjestetään aina helmikuussa.
Silloin kolmannen vuoden opiskelijat eli abit
ajavat kuorma-autoilla ja heittelevät karkkia.
Penkkarit järjestetään sen kunniaksi,
että abit aloittavat lukuloman.
Lukuloman aikana abit valmistautuvat ylioppilaskokeisiin.
Vanhojen päivä
Vanhojen päivä järjestetään aina penkkareiden jälkeen,
kun abit ovat lähteneet lukulomalle.
Vanhojen päivänä lukion toisen vuoden opiskelijat juhlivat sitä,
että he ovat nyt koulun vanhimpia opiskelijoita.
Vanhojen päivään kuuluu vanhojen tanssit.
Vanhojen tansseissa toisen vuoden opiskelijat
pukeutuvat juhlapukuihin ja esittävät tansseja.
Ylioppilasjuhlat
Ylioppilasjuhlat järjestetään koululla kaksi kertaa vuodessa:
syksyllä ja keväällä.
Juhlassa opiskelijoille annetaan ylioppilastodistukset
eli heistä tulee ylioppilaita.
Yleensä perheet järjestävät nuorille
myös omat ylioppilasjuhlat kotona.
Tule ajoissa tunnille.
Myöhästyminen häiritsee opetusta.
Opettajan ei tarvitse päästää tunnille opiskelijoita,
jotka saapuvat myöhässä.
Ota mukaan opiskeluvälineet.
Huolehdi, että tietokoneesi akussa on virtaa,
ja sinulla on laturi mukana.
Pidä hyvää huolta tietokoneestasi ja muista opiskeluvälineistäsi.
Jos rikot tietokoneesi, joudut maksamaan itse sen korjaamisen.
Lain mukaan opiskelijan täytyy totella opettajan ohjeita.
Kuuntele opettajaa ja osallistu tunneille aktiivisesti.
Niin saat myös tehtävät valmiiksi ajoissa.
Koulu tarjoaa tukea opiskeluun.
Voit osallistua esimerkiksi läksypajoihin
tai kysyä apua opettajilta.
Opiskelija laatii oman opintosuunnitelmansa (HOPS)
ja päivittää sitä koko lukion ajan.
Opettajat auttavat opintosuunnitelman kanssa.
Lue Wilma-viestit mielellään joka päivä.
Opettaja voi lähettää tärkeää tietoa Wilman kautta.
Vastaa Wilma-viesteihin.
Tee läksyt ja tehtävät ajoissa.
Kerro opettajalle, jos tarvitset tukea opiskeluun
tai lisää aikaa tehtävän tekemiseen.
Jos vasta harjoittelet suomen kieltä,
voit saada lisäaikaa kokeisiin.
Kysy asiasta ryhmänohjaajaltasi tai S2-opettajaltasi.
Ilmoita poissaolon syy mieluiten etukäteen.
Jos suunnittelet vapaapäivää koulusta,
sinun täytyy hakea sitä varten lupa.
Lupa haetaan ryhmänohjaajalta tai rehtorilta.
Lomaan täytyy saada lupa koulusta,
vaikka kyse olisi vain yhdestä päivästä.
Jos sairastut,
huoltajasi täytyy lähettää Wilma-viesti ryhmänohjaajallesi.
Ryhmänohjaajalle voi myös soittaa.
Jos olet ollut poissa koulusta,
ota selvää, mitä tunneilla on tehty.
Kysy luokkakavereiltasi tai opettajalta.
Sinun täytyy tehdä samat tehtävät myöhemmin itse.
Tehtäviä ei voi jättää tekemättä.
Jos sinulla on liikaa poissaoloja,
et välttämättä pääse opintojaksosta läpi.
Jos et käy koulussa eikä sinuun saada yhteyttä kuukauteen,
koulu voit katsoa, että olet eronnut koulusta.
Lukiossa käytetään sähköistä viestintäkanavaa,
jonka nimi on Wilma.
Viestintä lukion ja kodin välillä tapahtuu Wilman kautta.
Varmista, että saat Wilma-tunnukset siihen lukioon,
jossa nuoresi opiskelee.
Edellisen koulun Wilma-tunnus ei toimi toisessa koulussa.
Voit kysyä koulusihteeriltä apua.
Lue Wilma-viestit mielellään joka päivä.
Opettajat voivat lähettää tärkeää tietoa Wilman kautta.
Wilmassa voit myös itse lähettää viestin
opettajalle tai ryhmänohjaajalle.
Kodin ja koulun sujuva yhteistyö
auttaa nuorta menestymään opinnoissa.
Nuori on vastuussa omasta opiskelustaan,
mutta myös perheen tuki on tärkeä.
Vanhempainiltoihin on tärkeää osallistua.
Vanhempainilloissa tapaa opettajia ja muiden nuorten vanhempia.
Vanhempainilloissa saa myös tietoa tärkeistä asioista.
Kun olet tavannut opettajat,
on heihin myös helpompi ottaa yhteyttä.
Ole kiinnostunut nuoresi koulunkäynnistä.
Järjestäkää kotiin rauhallinen tila opiskelua
ja kotitehtävien tekemistä varten.
Seuraa merkintöjä, joita opettajat laittavat Wilmaan.
Keskustele niistä nuoresi kanssa kotona.
Monet opettajat merkitsevät myös läksyt Wilmaan.
Voit auttaa nuortasi katsomaan läksyt Wilmasta.
Huoltaja on vastuussa poissaolojen ilmoittamisesta,
jos nuori on alle 18-vuotias.
Kaikkien poissaolojen syyt pitää ilmoittaa.
Ilmoita poissaolosta mieluiten etukäteen.
Huoltajan täytyy antaa selvitys kaikista poissaoloista,
jotka on merkitty Wilmaan.
Jos nuori sairastuu äkillisesti,
huoltajan täytyy lähettää viesti ryhmänohjaajalle Wilmassa.
Ryhmänohjaajalle voi myös soittaa.
Jos perheenne suunnittelee vapaapäivää koulusta,
sitä varten täytyy hakea lomaa.
Lomaa haetaan ryhmänohjaajalta tai rehtorilta.
Lomaan täytyy saada lupa koulusta,
vaikka kyse olisi vain yhdestä päivästä.
Nuoren täytyy tehdä kaikki tehtävät,
joita koulussa on tehty hänen poissaolonsa aikana.
Tehtäviä ei voi jättää tekemättä.
Lomia ei kannata suunnitella koeviikoille.
Lukio-opintojen aikana opiskelija saattaa tarvita tukea oppimiseen.
Tukea voi tarvita esimerkiksi lukemiseen
tai kirjoittamiseen liittyviin haasteisiin.
Tukea voi tarvita myös esimerkiksi sairauden, vamman
tai vaikean elämäntilanteen takia.
Koulu voi antaa tukea esimerkiksi seuraavilla tavoilla:
koulun läksykahvilat
opettajan tuki tunnilla
opinto-ohjaajan ohjaus
erityisopettajan ohjaus
tukikurssit
tukiopetus
lisäaika kokeissa ja tehtävissä
opiskelijan arviointitavan muuttaminen
Opiskelija, aineenopettaja ja erityisopettaja keskustelevat yhdessä
siitä, millaista tukea opiskelija tarvitsee.
He tekevät myös suunnitelman oppimisen tuesta.
Tämä suunnitelma tallennettaan Wilma-järjestelmään,
josta opiskelijan opettajat näkevät sen.
Opintojen alussa kaikki opiskelijat osallistuvat myös testiin,
jonka nimi on lukiseula.
Sen tarkoitus on tunnistaa mahdollisia
vaikeuksia lukemisessa tai kirjoittamisessa.
Koulussa arvioidaan opiskelijan saamaa tukea koko opiskelun ajan.
Arvioinnin tekevät opiskelija itse, erityisopettaja ja aineenopettaja.
Joskus yllä kuvatut oppimisen tuet eivät riitä.
Silloin opiskelija voi tarvita erityisopetusta.
Erityisopetuksesta tehdään yhdessä päätös.
Päätöksestä keskustellaan ensin opiskelijan, huoltajan
ja muiden ammattilaisten kanssa.
Erityisopetuksessa erityisopettaja tukee opiskelua
ja sen suunnittelua.
Opiskelija saa tukea opiskeluun koulun eri henkilöiltä:
Opinto-ohjaajat
Opinto-ohjaajat tukevat opiskelijaa opintojen
ja tulevaisuuden suunnittelussa.
Opinto-ohjaajan kanssa voi keskustella esimerkiksi
jatko-opinnoista tai työelämään liittyvistä kysymyksistä.
Erityisopettaja
Erityisopettaja auttaa oppimiseen liittyvissä haasteissa.
Erityisopettajan kanssa voi esimerkiksi keskustella tavoista,
joilla opiskelun saa sujumaan helpommin.
Erityisopettaja on vastuussa erityisopetuksesta.
Erityisopettaja lisää Wilmaan erityisopetuksen suunnitelman.
Hän tekee myös arvioinnit ylioppilaskokeita varten ylioppilaslautakunnalle.
Aineenopettajat
Eri oppiaineiden opettajia kutsutaan aineenopettajiksi.
Heiltä voi pyytää apua ja tukea oppiaineen opiskeluun.
Esimerkiksi matematiikan opiskeluun
voi pyytää apua matematiikan opettajalta.
Ryhmänohjaaja eli RO
Kaikilla opiskelijoilla on oma ryhmänohjausryhmä.
Ryhmänohjausryhmällä on oma ryhmänohjaaja.
Ryhmänohjaaja tukee ja opastaa oman ryhmänsä opiskelijoita.
Hän seuraa ryhmänsä opintojen etenemistä ja poissaoloja.
Ryhmänohjaaja tapaa ryhmää säännöllisesti,
tiedottaa opiskelijoita tärkeistä asioista
ja pitää yhteyttä huoltajiin.
Ryhmänohjaajalta kannattaa pyytää apua,
jos jokin asia mietityttää.
Lukiosihteeri
Lukiosihteeri auttaa monissa käytännön asioissa.
Tällaisia käytännön asioita ovat esimerkiksi
koulumatkat ja ylioppilaskokeisiin ilmoittautuminen.
Rehtori, apulaisrehtori ja vararehtori
Rehtori on koulun johtaja ja vastuussa koulun toiminnasta.
Apulaisrehtorit ja vararehtorit tukevat rehtoria.
Lukiossa voi olla myös muuta henkilökuntaa,
kuten nuorisotyöntekijä, kielikoordinaattori
tai hyvinvointivalmentaja.
Opintosuunnitelman (HOPS) tekeminen auttaa sinua
suunnittelemaan lukio-opintojasi.
Se auttaa myös valmistautumaan ylioppilaskokeisiin
ja suunnittelemaan elämää lukion jälkeen.
Ryhmänohjaaja ja opo auttavat sinua tekemään opintosuunnitelman
ja noudattamaan sitä.
On kuitenkin tärkeää,
että suunnitelma on sinun itse tekemäsi.
Opiskeluhuolto huolehtii opiskelijoiden hyvinvoinnista.
Opiskeluhuollon työntekijöihin kuuluvat terveydenhoitaja, kuraattori,
psykologi ja psykiatrinen sairaanhoitaja.
Opiskeluhuollon palvelut ovat opiskelijoille ilmaisia.
Opiskelija voi itse ottaa yhteyttä opiskeluhuollon työntekijöihin.
Myös huoltaja, opinto-ohjaaja tai opettaja voivat ohjata opiskelijaa
ottamaan yhteyttä opiskeluhuollon työntekijöihin.
Työntekijöille voi laittaa Wilma-viestin tai ottaa yhteyttä puhelimella.
Opiskeluhuollon työntekijät
Terveydenhoitaja auttaa opiskelijoita terveyteen liittyvissä asioissa.
Kuraattori on koulun sosiaalityöntekijä,
joka antaa tukea erilaisissa elämäntilanteissa.
Kuraattorin kanssa voi keskustella esimerkiksi perhetilanteesta,
raha-asioista, stressistä, asumisesta ja vapaa-ajasta.
Psykologi antaa tukea mielen hyvinvointiin liittyvissä asioissa.
Psykiatristen sairaanhoitajien tavoitteena on ennaltaehkäistä
mielenterveyden ongelmien pahentumista.
Psykiatriset sairaanhoitajat myös tukevat opiskelijoita
ja ohjaavat heitä eteenpäin muihin palveluihin.
Lukio-opinnot eivät valmista opiskelijaa mihinkään tiettyyn ammattiin.
Siksi lukion jälkeen opiskelija jatkaa opintoja
yleensä korkeakoulussa tai ammattikoulussa.
Korkeakouluja ovat yliopistot ja ammattikorkeakoulut.
Korkeakouluun voi hakea opiskelemaan yhteishaussa,
joka järjestetään aina keväällä ja syksyllä.
Lukion jälkeen opiskelija voi myös suorittaa lyhyempiä koulutuksia,
opiskella avoimessa korkeakoulussa tai kansanopistossa.
Lukion opinto-ohjaajalta saa tietoa erilaisista vaihtoehdoista.
Opinto-ohjaajan kanssa voi myös keskustella
tulevaisuudesta lukion jälkeen.
Ammattikorkeakoulu on korkeakoulu,
joka valmistaa opiskelijoita työelämään.
Opinnot kestävät yleensä 3,5–4,5 vuotta.
Opintoihin kuuluu myös työharjoittelu ja opinnäytetyö.
Ammattikorkeakoulussa suoritetaan alempi korkeakoulututkinto.
Valmistumisen jälkeen on myös mahdollista suorittaa
ylempi korkeakoulututkinto ammattikorkeakoulussa tai yliopistossa.
Yliopisto-opinnoissa painottuu tieteellinen
tai taiteellinen tutkimus.
Opinnot kehittävät opiskelijan tieteellistä ajattelua
ja akateemisia taitoja.
Yliopistossa suoritetaan ensin alempi korkeakoulututkinto
ja yleensä heti perään ylempi korkeakoulututkinto.
Yliopiston alempi korkeakoulututkinto on kandidaatin tutkinto
ja ylempi korkeakoulututkinto maisterin tutkinto.
Kandidaatin tutkinnon suorittaminen kestää yleensä kolme vuotta
ja maisterin tutkinnon suorittaminen kaksi vuotta.
Yliopistossa opiskellaan yhtä pääainetta ja sen lisäksi sivuaineita.
Opiskelijat tekevät kaksi opinnäytetyötä:
kandidaatin tutkielman ja pro gradu -työn.
Opinnot sisältävät myös esimerkiksi kieliopintoja.
Yleensä opiskelijat suorittavat myös työharjoittelun.
Maisterin tutkinnon jälkeen on mahdollista tehdä jatkotutkinto.
Jatkotutkintoja ovat lisensiaatin ja tohtorin tutkinto.
Näihin koulutuksiin haetaan erikseen.
Ammattikoulu ja kansanopistot
Lukion jälkeen voi hakea myös ammattikouluun.
Myös kansanopistot tarjoavat erilaisia maksullisia opintoja.
Avoin korkeakouluopetus
Avoimessa ammattikorkeakoulussa tai avoimessa yliopistossa
voi suorittaa korkeakoulujen kursseja ja opintoja.
Nämä opinnot ovat kaikille avoimia,
mutta ne eivät ole ilmaisia.
Varusmies- tai siviilipalvelus ei estä
korkeakouluun hakemista heti lukion jälkeen.
Korkeakoulusta voi hakea lykkäystä opintojen aloittamiseen.
Jotkut opiskelijat haluavat pitää välivuoden lukio-opintojen jälkeen.
Välivuoden aikana voi tehdä töitä tai lähteä esimerkiksi
ulkomaille vapaaehtoistyöhön tai au pairiksi.