Estetiikka: Estetiikka on tiede, joka tutkii kauneutta ja sitä, miksi ihmiset pitävät jotain asioista kauniina ja toisia ei. Se pohtii myös, miksi taide vaikuttaa meihin ja miten voimme tuntea iloa, surua tai muita tunteita katsellessamme tai kuunnellessamme taidetta.
Esimerkit:
Luonnonmaisema, jossa on järvi ja vuoret, voi tuntua monista kauniilta.
Taideteos museossa, joka herättää tunteita.
Musiikkikappale, joka saa ihmiset tuntemaan iloa tai surua.
Taide: Taide on ihmisten luoma tapa kertoa tarinoita, ilmaista tunteita tai ajatuksia. Taide voi olla maalaus, veistos, musiikki, runo tai monia muita asioita. Taidetta voi löytää museoista, kirjoista, musiikkisaleista ja monista muista paikoista. Se voi auttaa meitä ymmärtämään maailmaa ja itseämme paremmin.
Esimerkit:
Mona Lisan maalaus Louvren museossa.
Sibeliuksen "Finlandia" -sinfonia.
Eino Leinon runot.
Kauneus: Kauneus on se, mikä tekee jostakin hyvännäköisen tai miellyttävän. Eli Kauneus on ominaisuus, jonka vuoksi me pidämme jotain hyvännäköisenä, miellyttävänä tai ihastuttavana. Se voi olla luonnossa, ihmisissä, esineissä tai taiteessa. Kauneus voi tarkoittaa eri asioita eri ihmisille.
Esimerkit:
Kukka kukkapenkissä.
Hymyilevä ihmisen kasvo.
Auringonlasku meren rannalla.
Subjektiivisuus: Subjektiivisuus tarkoittaa sitä, että jokainen ihminen näkee ja tuntee asiat omalla tavallaan. Esimerkiksi, kun kaksi ihmistä katsoo samaa taulua, he saattavat tuntea tai ajatella siitä eri tavalla.
Esimerkit:
Joku voi pitää tietystä elokuvasta, toinen ei.
Joku voi pitää väreistä punainen ja sininen, toinen voi pitää vihreästä.
Yksi pitää pop-musiikista, kun taas toinen rakastaa klassista musiikkia.
Kulttuuri: Kulttuuri on kuin suuri kori, jossa on monta asiaa: musiikkia, tanssia, perinteitä, kieltä, tapoja syödä, juhlia ja monia muita asioita. Kulttuuri kertoo, miten ihmiset jossakin maassa tai ryhmässä elävät ja ajattelevat. Eli, Kulttuuri on tapa, jolla ihmiset elävät, ja se sisältää musiikin, taiteen, perinteet ja tavat.
Esimerkit:
Juhannuksen vietto Suomessa.
Flamencon tanssi Espanjassa.
Teeceremonia Japanissa.
Symboli: Symboli on kuva tai merkki, joka edustaa jotakin toista asiaa. Se voi olla yksinkertainen, kuten sydän merkitsee rakkautta, tai monimutkainen, kuten kansallislippu, joka edustaa maan historiaa, arvoja ja ihmisiä. .
Esimerkit:
Sydän voi olla symboli rakkaudesta.
Risti voi olla symboli kristinuskosta.
Leijona voi olla symboli rohkeudesta.
Inspiraatio: Inspiraatio on kuin kipinä sisällämme. Se saa meidät tuntemaan innostusta ja halua tehdä jotain uutta ja erilaista. Kun olemme inspiroituneita, meillä on monta ideaa ja energiaa.
Esimerkit:
Kirjailija saa idean uudesta kirjasta lukiessaan vanhaa tarinaa.
Taiteilija näkee kauniin maiseman ja haluaa maalata sen.
Muusikko kuulee lintujen laulavan ja säveltää kappaleen.
Kompositio: Kompositio on tapa, jolla taiteilija järjestää asiat taideteoksessa. Se voi olla kuvassa, musiikissa tai runossa. Se kertoo, miten eri osat teoksesta sopivat yhteen ja tukevat toisiaan.
Esimerkit:
Maalaus, jossa on puu keskellä ja kukkia ympärillä.
Valokuva, jossa ihminen on oikeassa reunassa ja aurinko vasemmassa.
Musiikkikappale, jossa on ensin hiljainen osa ja sitten voimakas osa.
Perspektiivi: Perspektiivi on tapa, jolla asiat näytetään taideteoksessa. Se voi olla esimerkiksi se, miltä korkeus tai etäisyys näyttää kuvassa. Se voi myös olla tapa, jolla kirjailija kertoo tarinan: kenen silmin me näemme ja kuulemme tarinan.
Esimerkit:
Piirros, jossa tiet näyttää pienemmältä kauempana.
Tarina, joka on kerrottu lapsen näkökulmasta.
Valokuva, jossa rakennus näyttää korkeammalta alhaalta kuvattuna.
Abstrakti: Abstrakti tarkoittaa asioita, joita ei voi koskettaa tai nähdä selvästi. Se voi olla ajatus, tunne tai idea. Abstraktissa taiteessa ei usein ole selkeää kuvaa tai tarinaa, vaan se antaa katsojalle vapauden tulkita teos omalla tavallaan.
Esimerkit:
Maalaus, joka on vain värejä ja muotoja, ei todellisia asioita.
Musiikki, joka ei kerro tarinaa, mutta saa tuntemaan tunteita.
Runo, joka puhuu rakkaudesta, mutta ei kerro todellista tarinaa.
Sanaston kehittäminen:
Rakenna sanasto kemian peruskäsitteistä ja termeistä. Käytä kaksikielisiä sanakirjoja tai verkkosanastoja. Jos termi on "ioni", opi määritelmä suomeksi ja omalla äidinkielelläsi. Luo omia sanakortteja tai käytä sovelluksia, kuten Quizlet, molempien kielten termeille.
Käsitteiden visualisointi:
Käytä kuvia ja kaavioita ymmärtääksesi monimutkaisia käsitteitä, kuten kemiallisia yhtälöitä tai reaktiomekanismeja. Piirrä tai etsi visuaalinen esitys fotosynteesin prosessista. Etsi visuaalisia oppimateriaaleja tai käytä sovelluksia, kuten Khan Academy, joka tarjoaa selkeitä kuvauksia ja videoita.
Kahden kielen hyödyntäminen:
Lue teksti ensin omalla äidinkielelläsi ja sitten suomeksi. Se auttaa ymmärtämään vaikeita käsitteitä. Lue aiheesta "atomirakenne" ensin omalla kielelläsi ja vertaa tietoa suomenkieliseen tekstiin. Käytä internetresursseja tai kirjaston kaksikielisiä oppikirjoja vertailuun.
Kaavojen ja yhtälöiden harjoittelu:
Tee harjoituksia ymmärtääksesi kemiallisia kaavoja ja yhtälöitä. Kirjoita ja tasapainota kemiallinen yhtälö, kuten veden hajoaminen elektrolyysissä. Käytä verkkoresursseja, kuten ChemCollective tai interaktiivisia tehtäviä.
Selitysten ja tiivistelmien kirjoittaminen:
Kirjoita selityksiä ja tiivistelmiä omilla sanoillasi ymmärtääksesi tekstin paremmin. Lue kappale orgaanisesta kemiasta ja kirjoita tiivistelmä omalla kielelläsi. Harjoittele kirjoittamista säännöllisesti ja pyydä opettajalta tai kielitaitoiselta oppilaalta palautetta.
Ryhmätyö ja vertaisoppiminen:
Työskentele ryhmässä, jossa voitte selittää toisillenne vaikeita käsitteitä. Järjestä opintoryhmä, jossa keskustelette reaktiotuotteista. Luo ryhmä WhatsAppissa tai muussa sovelluksessa, jossa voitte vaihtaa tietoja ja auttaa toisianne.
Kysymysten esittäminen tunneilla:
Älä pelkää kysyä kysymyksiä tunnilla, jos et ymmärrä jotain. Jos et ymmärrä, mikä on redox-reaktio, pyydä opettajaa selittämään se eri tavalla. Valmistele kysymyksiä etukäteen ja kirjoita ne muistiinpanoihisi.
Opiskelutekniikoiden käyttö:
Käytä erilaisia opiskelutekniikoita, kuten miellekarttoja tai muistisääntöjä. Luo miellekartta aiheesta "metallien järjestys jännitesarjassa". Käytä sovelluksia, kuten MindMeister, luodaksesi miellekarttoja.
Ohjeita, jotka auttavat ymmärtämään kielellisesti monimutkaisia matematiikan ja logiikan tehtäviä:
1. Lue tehtävä huolellisesti.
2. Etsi avainsanat ja niiden merkitykset.
3. Jaa tehtävä osiksi.
4. Hahmottele tilanteesta mallikuva tai kaavio.
5. Käytä esimerkkejä.
6. Selitä ääneen.
7. Harjoittele samankaltaisia tehtäviä.
Tunnista luotettavat lähteet: Käytä tunnettuja ja arvostettuja lähteitä, kuten tieteellisiä julkaisuja, virallisia raportteja ja akateemisia kirjoja. Tarkista tekijän tai julkaisun asiantuntemus aiheeseen.
Pohdi mediatekstejä luovasti: Analysoi mediatekstejä luovasti ja pohdi, miten kieli, kuvat ja äänitehosteet vaikuttavat viestiin.Harkitse, miten mediatekstit voivat välittää erilaisia tunteita tai viestejä.
Käytä monipuolisia tiedonhakumenetelmiä: Opettele käyttämään erilaisia tiedonhakumenetelmiä, kuten kirjastoja, verkkosivustoja
Osallistu keskusteluihin: osallistu aktiivisesti luokkakeskusteluihin ja ilmaise omia näkemyksiäsi aiheista.Kysy kysymyksiä ja haastakriittisesti sekä opettajan että luokkatovereidesi näkemyksiä.
Tutki opettajan antamat lähteet: Käy läpi ja tutki niitä lähteitä, joita opettaja suosittelee.Tarkastele tekijän taustaa, julkaisupäivää ja muita merkittäviä tietoja lähteestä.
Harjoittele faktantarkistusta: Opettele tunnistamaan, miten faktantarkistus tehdään.Käytä taitojasi tunnistaa virheellistä tai harhaanjohtavaa tietoa.
Analysoi opetusmateriaaleja kriittisesti: Älä ota opetusmateriaaleja automaattisesti totena.Kysy itseltäsi, miten näkökulma voi vaikuttaa esitettyyn tietoon.
Harjoittele kriittistä ajattelua:Kyseenalaista tietoa ja etsi vastauksia kysymyksiin, kuten "Miten tämä tieto on hankittu?" tai "Onko näyttöä väitteen tueksi?"
Lue monipuolisesti: Lue eri aiheista ja erilaisista lähteistä. Laaja-alainen lukeminen auttaa kehittämään ymmärrystä monista eri näkökulmista.
Tarkista lähdekriittisesti verkkolähteet: Varmista, että verkkosivuston URL on luotettava ja että se päättyy esimerkiksi .edu,.gov tai .org. Tutki ,myös sivuston taustaa ja omistajuutta.
Kehitä medialukutaitoa:Tunnista journalistiset periaatteet, kuten tasapuolisuus ja objektiivisuus. Opettele tunnistamaan mielipidekirjoitukset ja uutisartikkelit toisistaan.
Tee tietoisia valintoja somekulutuksessa: Ole tietoinen somealgoritmien vaikutuksista ja pyri saamaan monipuolista sisältöä. Vältä polarisoivia tai harhaanjohtavia sisältöjä.
Ole avoin oppimaan:Ole valmis muuttamaan mielipidettäsi uuden ja vahvemman tiedon perusteella.Jatka oman medialukutaitosi ja lähdekriittisyytesi kehittämistä.
Faktan tarkistus:
1. Tarkista lähteet:
- Varmista, että tiedot ovat peräisin luotettavista lähteistä, kuten arvostetuista uutisjulkaisuista, tieteellisistä julkaisuista tai virallisista organisaatioista.
- Ole varovainen sosiaalisen median jakamisten kanssa, sillä ne voivat olla virheellisiä tai harhaanjohtavia.
2. Tarkista julkaisupäivä:
- Varmista, että tieto ei ole vanhentunutta. Tieto saattaa muuttua ajan myötä, ja vanhentunut tieto voi olla harhaanjohtavaa.
3. Vertaa useita lähteitä:
- Tarkista tieto useasta eri luotettavasta lähteestä varmistaaksesi sen paikkansapitävyyden. Jos useat riippumattomat lähteet vahvistavat tiedon, se on todennäköisemmin totta.
4. Tarkista kirjoittajan tai lähteen uskottavuus:
- Selvitä, kuka kirjoittaa tai tuottaa tiedon. Onko henkilö tai organisaatio tunnettu ja luotettava? Onko heillä taustaa tai asiantuntemusta kyseisestä aiheesta?
5. Varo harhaanjohtavia otsikoita:
- Joskus otsikot voivat olla harhaanjohtavia tai liioittelevia. Lue artikkelin sisältö tarkasti ennen johtopäätöksen tekemistä.
6. Tarkista viralliset lähteet:
- Käytä virallisia lähteitä, kuten hallitusten verkkosivustoja, tutkimuslaitosten raportteja tai akateemisia julkaisuja, kun etsit tietoa.
7. Tarkista faktantarkistuslähteet:
- On olemassa erityisiä faktantarkistusorganisaatioita, kuten Snopes, FactCheck.org ja PolitiFact. Ne voivat tarjota tietoa tietyistä väitteistä ja tarkistaa niiden paikkansapitävyyden.