Suomi-lukio-suomi -sanakirja

Lukion 3. tai 4. vuosikurssin opiskelija

Sähköisesti tehtävä lukiseula. Lukiseula on Niilo Mäki Instituutin kehittämä testistö, jonka avulla voidaan seuloa mahdollisia lukivaikeuksia. Erityisopettaja  käy lukiseulan tulokset läpi ja kutsuu opiskelijan tarvittaessa luokseen keskustelemaan ja selvittämään lukivaikeuden mahdollisuutta. Tarvittaessa määritellään tarpeelliset tukitoimet sekä voidaan hakea erityisjärjestelyitä ylioppilaskirjoituksiin.

Erityisopettaja tukee opiskelijaa oppimiseen liittyvissä ongelmissa ja oppimisvaikeuksissa. 

Formatiivista arviointia tapahttuu koko oppimisen aikana.  Se arvioi koko oppimisprosessia eikä vain yksittäistä suoritusta.  Sen  tarkoitus on tehdä oppimisprosessia näkyväksi ja tukea ja ohjata oppimista. Tällaista arviointia on esimerkiksi itse- ja vertaisarvioinnit.

Laaditaan jokaiselle opiskelijalle opintojen alussa ja sitä päivitetään opintojen edetessä. Sisältää opiskelusuunnitelman, ylioppilastutkintosuunnitelman sekä jatko-opinto- ja urasuunnitelman. Henkilökohtaisen opintosuunnitelman avulla suunnitellaan lukio-opintojen etenemistä sekä jatko-opintoihin ja työelämään siirtymistä.  

Oman opiskelun ja oppimisen arvioimista. Oppija asettaa itselleen ja oppimiselleen tavoitteita, joihin pääsemistä hän voi itsearvioinnilla pohtia. Itsearvioinnissa arvioidaan oppimistulosten lisäksi myös omaa työskentelyä ja panostusta, ajankäyttöä, vahvuuksia, opiskeluun liittyviä tunteita ja ajatuksia eli opiskelua kokonaisuudessaan. Itsearvioinnin pohjalta opiskelija oppii säätelemään omia opiskelutapojaan ja ajankäyttöään.

Keskeytetty suoritus merkintään arvioinnissa kirjaimella K.  Keskeytetyt  moduuli täytyy suorittaa kokonaan uudelleen.

Kuraattori on koulun sosiaalityöntekijä, johon kannattaa olla yhteydessä esimerkiksi silloin, kun koulumotivaatio on kateissa, poissaoloja on runsaasti tai ihmissuhteet huolettavat.

Kaikkien oppiaineiden opiskelua yhdistävä kokonaisuus.  Sisältää tietoja, taitoja ja arvoja, jotka tukevat opiskelijan kasvua hyväksi, tasapainoiseksi ja sivistyneeksi ihmiseksi. Laaja-alainen osaaminen antaa valmiuksia lukion jälkeiseen elämään ja kestävän tulevaisuuden rakentamseen.

Taito- ja taideaineista ei kirjoiteta ylioppilaskokeita, mutta niistä voi suorittaa erilliset lukiodiplomit. Lukiodiplomit tarjoavat mahdollisuuden osoittaa erityistä osaamista ja harrastuneisuutta taito- ja taideaineissa. 

Oppiaineen osa, josta lukiossa opiskeltavat opintojaksot rakentuvat.

Opintojaksojen opiskeluun kuluvaa työpanosta mitataan opintopisteillä. Yhden opintopisteen eteen tulisi opiskella noin 14 ja puoli tuntia (11,4 x 75 minuutin oppituntia ). Yhteensä lukio-opintoja suoritetaan vähintään 150 opintopisteen edestä.  

Lukio-opinnot koostuvat opintojaksoista. Opintojakso voi sisältää yhden tai useamman moduulin. Opintojakso voi käsitellä sisältöjä joko yhdestä (esim. matematiikka) tai useammasta (esim. matematiikka ja fysiikka) eri oppiaineesta. Opintojaksojen laajuutta määritellään opintopisteiden kautta.  

Opinto-ohjaaja auttaa ja ohjaa opiskelijoita ointojen suunnittelussa. Opinto-ohjaajalta saa myös ohjausta ja tietoa lukion jälkeisistä opiskeluvaihtoehdoista ja työelämästä.

Tärkeä opas lukiolaiselle.Löydät opinto-oppaasta tärkeää  tietoa lukio-opiskelusta ja lukuvuotta koskevista ohjeistuksista, aikatauluista ja muusta tiedosta. 

Kaikki suoritetut opinnot näkyvät opintosuoritusotteella. Opintosuoritusotteen avulla opiskelija pystyy seuraamaan opintojensa etenemistä.  

Lukion opinnot ja kuvaukset niistä löytyvät opintotarjottimesta. Opintotarjottimen avulla opinnot suunnitellaan ja valitaan. Aiemmin opintotarjotinta on kutsuttu kurssitarjottimeksi. Opintotarjotttimen samalla rivillä, eli palkilla, näkyy samaan kellonaikaan opetettavat opinttojaksot.

Opiskelijakunnan hallitus edustaa lukion opiskelijoita. Hallitus toimii linkkinä opettajien ja opiskelijoiden välillä, edistää opiskelijoiden asioita ja kehittää opiskelijoiden vaikutusmahdollisuuksia. Opkh voi järjestää esimerkiksi erilaisia tapahtumia koulussa, tehdä aloitteita ja kehitysehdotuksia ja ylläiptää ja lisää lukion yhteisöllisyyttä. Opiskelijakunnan hallitukseen valitaan jäsenet ja puheenjohtaja kerran vuodessa.

Opintotarjottimen rivi eli palkki sisältää samaan kellonaikaan pidettäviä opintoja. Lukion tuntikiertokaaviosta näkee, miten ja mihin kellonaikaan eri palkit sijoittuvat lukujärjestyksessä. Samalta palkilta voi siis valita ja osallistua vain yhteen opintojaksoon.

Lukuvuosi on jaettu viiteen periodiin. Periodi kestää noin seitsemän viikkoa ja sen päätteeksi on päätösviikko. Periodeja on aiemmin kutsuttu jaksoiksi.  

Premiliminääri on harjoituskoe, joka tehdään ennen varsinaisia yo-kirjoituksia. Prelin sisältö jäljittelee yo-koetta, ja sen tarkoitus on valmistaa ja harjoittaa opiskelijaa yo-kokeeseen ja kerrata oppiaineen sisältöjä. 

Koulupsykologiin voi olla yhteydessä esimerkiksi silloin, kun mieliala on laskenut, jokin ahdistaa tai pelottaa, ihmissuhteissa on pulmia tai arjessa on uupumusta ja stressiä.

Lukio-opintojen päättyessä saatava todistus, joka sisältää suorittamiesi opintojaksojen ja oppiaineiden arvosanat. Päätötodistus ei sisällä ylioppilaskokeiden arvosanoja, vaan ylioppilaskokeista saadaan erillinen todistus. Päättötodistus edellyttää vähintään 150 opintopistettä ja lukion pakollisten opintojaksojen suorittamista.

Periodin lopussa järjestetään päätösviikko seitsemän viimeisen arkipäivän aikana. Jokaiselle tuntipalkille on varattu yksi päivä. Päivän sisältö ja rakenne vaihtelevat oppiaineiden tarpeiden mukaan. Päätöspäivä on osa opintoja ja pakollinen osa kokonaisarviointia. 

Reaaliaineiksi katsotaan kaikki muut oppiaineet kuin matematiikka ja kielet. Reaaliaineita ovat: uskonto, elämänkatsomustieto, psykologiassa, filosofia, historia, yhteiskuntaoppi, fysiikka, kemia, biologia, maantiede ja terveystieto. 

Opiskelijan kotiryhmän ohjaaja. Ryhmänohjaaja huolehtii opiskelijan opiskeluun liittyvistä asioista, kuten poissaolojen ja opintojen seurannasta. Ryhmänohjaaja toimii myös linkkinä koulun ja kodin välillä. Ryhmänohjaaja tapaa kotiryhmänsä kanssa ro-tuokioissa. 

Kokoava arviointi, jolla  pyritään ekemään näkyväksi osaamiselle ja oppimiselle asetettujen tavoitteiden saavuttaminen. Summatiivista arviointia ovat esimerkiksi kokeet ja testit, esseet ja välitehtävät.

Tutor on ylemmän vuosikurssin opiskelija, joka tukee ja auttaa uusia opiskelijoita lukion alussa. 

Vertaisarviointi on vertaisen, eli lukiossa toisen opiskelijan tekemää arviointia toisen opiskelijan oppimisesta. Opiskelijat antavat palautetta toisilleen siitä, missä toinen on onnistunut ja  missä toinen voisi vielä kehittää oppimistaan.

Wilma on oppilashallintojärjestelmä, jossa tehdään opintovalinnat ja viestitään koulun, opiskelijan ja huoltajan välilä. Wilmaa tulee seurata päivittäin. Sieltä näet esimerkiksi oman lukujärjestyksen, koulun tärkeät tiedotteet ja voit käydä viestinvaihtoa opettajan kanssa. Myös huoltajat viestivät wilman kautta lukioon ja opettajille ja poissaolot selvitetään wilman kautta. Wilmassa tehdään myös hops ja muita lomakkeita opiskelun tueksi. Wilmassa näkee opintojaksojen arvosanat.

Lukio-opintojen päätteeksi suoritetaan ylioppilastutkinto, jossa tehdään vähintään viiden eri oppiaineen ylioppilaskoe. Ylioppilasttutkinto on valmis, kun kaikki vähintään 5 yo-koetta on tehty ja lukion oppimäärä on valmis. Ylioppilaskirjoitukset järjestetään valtakunnallisesti syksyllä sekä keväällä, jolloin puhutaan syksyn tai kevään tutkintokerrasta. Jokaisen oppiaineen ylioppilaskoe järjestetään samana päivänä kaikissa Suomen lukioissa. Kokeen sisältö on samanlainen kaikille siihen osallistuville kokelaille kyseisenä tutkintokertana. Ylioppilaskokeita voi hajauttaa tehtäväksi useamman tutkintokerran aikana. Tutkinto tulee kuitenkin suoritaa enintään kolmen perättäisen tutkintokerran aikana. Hylättyjä suorituksia voi uusia tämänkin jälkeen. 

Ylioppilaskoe tehdään Abitti-ympäristössä tietokoneella. Koe arvioi kokelaiden osaamista kyseisen oppiaineen lukion oppimäärästä. Kokeeseen osallistuminen edellyttää vähintään pakollisten opintojaksojen suorittamisen kyseisessä oppiaineessa. Ylioppilastutkinnon järjestää Ylioppilastutkintolautakunta (ytl). Ylioppilaskokeet arvioidaan seuraavalla asteikolla heikoimmasta korkeimpaan:

I - Improbatur (hylätty)

A - Approbatur

B - Lubenter approbatur

C - Cum laude approbatur

M - Magna cum laude approbatur

E - Eximia cum laude approbatur 

L - Laudatur

Vuoden 2021 jälkeen aloittaneille opiskelijoille ylioppilaskokeiden 5 tutkintoon kuuluvaa koetta ovat maksuttomia. Mikäli opiskelija kirjoittaa useamman oppiaineen kokeen, eli ylimääräisiä oppiaineita, niihin osallistuminen maksaa kokelaalle.

Tulevaisuudessa yo-kokeen maksuttomuus/ maksullisuus saattaa muuttua.

Kesken jäänyt suoritus merkitään arvioinnissa kirjaimella Z. Puuttuvat osat kesken jääneistä opinnoista pitää suorittaa oppilaitoksen määrittelemien aikataulujen mukaisesti.