Lukio-opiskelun opas

1. Mikä on lukio ja lukiojärjestelmä

Suomen koulutusjärjestelmässä peruskoulun jälkeen hakeudutaan toisen asteen koulutukseen. Oppivelvollisuus on nykyään 18 vuotta, joten kaikkien opiskelijoiden on hakeuduttava johonkin perusopetuksen jälkeiseen koulutukseen, joko toiselle asteelle tai tutkintokoulutukseen valmentavaan TUVA-koulutukseen. Toisen asteen koulutus sisältää lukiokoulutuksen ja ammattikoulun. Näihin koulutuksiin haetaan peruskoulun lopulla yhteishaun kautta. Osassa lukioista on mahdollista suuntautua painotetulle linjalle, kuten liikunta- tai musiikkilinjalle.  

Lukiokoulutus on yleissivistävää koulutusta, jossa jatketaan peruskoulusta tuttujen oppiaineiden opiskelua. Lukiokoulutus ei siis valmista opiskelijaa mihinkään ammattiin, vaan lukiossa opitaan lisää yleissivistäviä tietoja ja taitoja. Lukiokoulutuksen jälkeen on mahdollista hakeutua jatko-opintoihin ammattikorkeakouluun, yliopistoon tai ammatilliseen koulutukseen. Lukio-opiskelu on teoreettista, mutta opintoihin kuuluu myös taito- ja taideaineita, kuten yläkoulussakin (esim. liikunta, musiikki, kuvaamataito). Lukio-opintojen suositeltu opintoaika on 3 vuotta, mutta opintoja voi pidentää myös 4. vuodelle. Lukiokoulutuksen lopussa on ylioppilaskokeet, ja opiskelija suorittaa lukiossa ylioppilastutkinnon ja valmistuu ylioppilaaksi. Mikäli opiskelija ei osallistu ylioppilaskokeisiin, hän voi saada lukion päättötodistuksen. Lukion päättötodistuksella voi hakea ammattikorkeakouluun, mutta ei yliopistoon. 

2. Lukio-opinnot

Lukion opintojaksot jaetaan pakollisiin ja valinnaisiin opintojaksoihin. Pakollisten opintojaksojen määrä riippuu siitä, valitsetko lyhyen vai pitkän matematiikan: lyhyen matematiikan lukijoilla on lukiossa 94 opintopistettä pakollisia opintoja, ja pitkän matematiikan lukijoilla on 102 opintopistettä pakollisia opintoja. Valtakunnallisia valinnaisia opintoja pitää olla vähintään 20 opintopistettä. Opintopisteitä pitää kuitenkin lukion aikana suorittaa yhteensä vähintään 150 opintopistettä, joihin voi valtakunnallisten pakollisten ja valinnaisten opintojen lisäksi sisällyttää koulukohtaisia opintojaksoja. 

Lukion lukuvuosi koostuu viidestä periodista, jolloin opiskelijan lukujärjestys vaihtuu viisi kertaa lukuvuoden aikana. Yhteen periodiin mahtuu 8-9 opintojaksoa, mutta opiskelija voi itse vaikuttaa opintojaksojen määrään. Eri lukioissa eri opintojaksot ovat tarjolla eri aikoihin, eli opintojaksot sijoitetaan yleensä opinto-ohjaajan tai ryhmänohjaajan avustuksella lukujärjestykseen.  

Vieraskielisen opiskelijan oman äidinkielen opiskelu ei ainakaan tällä hetkellä jatku lukiossa samaan tapaan kuin peruskoulussa. Joissakin lukioissa voi olla tarjolla eri kieliä A-oppimäärässä (esim. pitkä venäjä), jolloin venäjää äidinkielenään puhuvat voivat opiskella A-kielen opetussuunnitelman mukaiset opintojaksot. Eri lukioissa on myös tarjolla ns. lyhyitä kieliä, jotka alkavat alkeista (esim. B3-kiina). Toistaiseksi ei kuitenkaan ole tarjolla jatkumoa peruskoulun järjestelmään, jossa opiskelijoilla on oikeus oman äidinkielen opettajan oppitunteihin osana opetusta. Jos oman nuoren äidinkielen oppimista haluaa tukea, kannattaa etsiä opetusta lukion ulkopuolelta tai nostaa asia keskusteluun esim. vanhempainillassa.  

Lukiossa on mahdollista tehdä lukiodiplomi tietyissä oppiaineissa. Diplomin voi tehdä esimerkiksi liikunnassa, musiikissa tai kuvaamataidossa. Lukiodiplomilla opiskelija voi osoittaa osaamistaan ja harrastuneisuuttaan kyseisessä aineessa. Lukiodiplomin laajuus on 2 opintopistettä ja se arvioidaan numeroarvosanalla. Lukiodiplomista saa erillisen todistuksen lukion päättötodistuksen liitteeksi.   

Opintojen arviointi

Kurssiarviointi

Opintojaksot arvioidaan niiden päätyttyä joko numeroasteikolla 4 – 10 tai suoritusmerkinnällä. Käytetty arviointitapa riippuu siitä, onko kyseessä pakollinen, valinnainen, valtakunnallinen vai koulukohtainen moduuli. Näiden numeroarvosanojen ja suoritusmerkintöjen lisäksi opintojakson päätteeksi annettavassa arvioinnissa voi olla myös muita merkintöjä, jotka annetaan esimerkiksi keskeytyneestä moduulista tai moduulista, josta puuttuu jokin osasuoritus. Hylättyä arvosanaa voi yleensä uusia kerran uusintakokeessa, tai moduuli voidaan uusia käymällä koko moduuli uudelleen. Saman oppiaineen moduuleista koostuvasta opintojaksosta annetaan yksi arvosana. Useamman oppiaineen yhteisestä opintojaksosta annetaan arvosanat oppiaineittain. 

Kunkin opintojakson suoritus- ja arviointiperusteet sovitaan yhteisesti moduulien alussa ja arviointikriteerit kirjataan opetussuunnitelmaan. Moduulin arvosanaan voivat vaikuttaa muun muassa moduulin aikana suoritettavat tehtävät, koesuoritukset, arviointikeskustelut sekä muu moduulille tarkoituksenmukainen osaamisen näyttö. 

Opiskelija, joka on suorittanut koko lukion oppimäärän, saa lukion päättötodistuksen. Ylioppilaaksi tullakseen opiskelijan pitää lukion oppimäärän lisäksi suorittaa ylioppilastutkinto hyväksytysti. 

Ylioppilaskokeet

Lukio-opintojen päätteeksi suoritetaan valtakunnallinen ylioppilastutkinto osallistumalla ylioppilaskokeisiin. Tämä ylioppilastutkinto antaa jatko-opintokelpoisuuden korkeakouluihin. Ylioppilaskokeet järjestetään kaikkialla Suomessa yhtä aikaa, keväällä ja syksyllä.  

Ylioppilaskokeissa jokainen opiskelija suorittaa vähintään (5) koetta. Näistä viidestä kokeesta äidinkielen ja kirjallisuuden koe on kaikille kokelaille pakollinen. Tämän lisäksi opiskelija valitsee neljä koetta vähintään kolmesta eri ryhmästä: vieras kieli, toinen kotimainen kieli, matematiikka, reaaliaine. Vähintään yhden näistä tulee olla pitkän oppimäärän koe.  

Lukion omat opettajat suorittavat ylioppilaskokeiden alustavan arvioinnin. Lopullisen arvosanan antaa kuitenkin Ylioppilastutkintolautakunnan sensori. Arvosteluasteikko on (korkeimmasta alimpaan): 

laudatur (L) 

eximia cum laude approbatur (E) 

magna cum laude approbatur (M) 

cum laude approbatur (C) 

lubenter approbatur (B) 

approbatur (A) 

improbatur (I) 

Kokelas saattaa kuitenkin valmistua ylioppilaaksi kompensaation avulla, vaikka hän ei saisi hyväksyttyä arvosanaa jostakin tutkintoon vaadittavasta kokeesta. Kompensaatiossa otetaan huomioon muiden ylioppilastutkintotodistukseen tulevien kokeiden arvosanat.  

Opiskelijan velvollisuudet

Koulupäivän aikana: 

• Tule ajoissa tunnille. Jos tunnilta myöhästyy jatkuvasti, se häiritse opetusta. Opettajan ei tarvitse päästää toistuvasti myöhästyneitä tunnille. 

• Ota mukaan tarvittavat opiskeluvälineet. Huolehdi, että tietokoneen akussa on virtaa ja laturi on mukana. 

• Pidä huolta tietokoneesta ja muista opiskeluvälineistä. Jos rikot koneesi, olet korvausvelvollinen. 

• Lukiolaki velvoittaa opiskelijan toimimaan tunnilla opettajan ohjeiden mukaan. Kuuntele opettajaa ja osallistu siis tunneilla aktiivisesti. Näin saat myös tehtävät valmiiksi ajoissa. 

• Ota vastaan tarjottu tuki opiskelutaitojen kehittymiseen! Osallistu koulun läksypajoihin, kysy apua erityisopettajalta, S2-opettajalta tai muulta opetushenkilöstöltä. 

• Laadi itsellesi henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS) ja päivitä sitä säännöllisesti lukio-opintojen aikana. Saat suunnitelman laatimiseen, seuraamiseen ja päivittämiseen ohjausta lukiosi opettajilta.

Kotona: 

• Seuraa Wilma-viestejä mielellään päivittäin. Opettajat tiedottavat opiskeluun liittyvistä asioista ensisijaisesti Wilmalla.  

• Vastaa saamiisi Wilma-viesteihin. Harjoittelet samalla aikuis- ja työelämän kohteliaita viestintäkäytäntöjä. 

• Tee läksyt ja mahdolliset arvioitavat tehtävät ajoissa. 

• Jos koet, että annettu aika ei riitä tehtävien tekoon, kerro se opettajalle ja pyydä tukea opiskeluun tai lisäaikaa tehtävään. 

• Sinulle voidaan myöntää oikeus lisäaikaan päättökokeissa ja ylioppilaskokeissa, jos vasta harjoittelet suomen kieltä. Kysy tästä ryhmänohjaajaltasi tai omalta S2-opettajaltasi. 

Jos joudut olemaan pois: 

• Kaikkien poissaolojen syyt pitää ilmoittaa, mielellään etukäteen. 

• Jos suunnittelet vapaapäivää koulusta, sitä varten pitää anoa lomaa. Loma anotaan ryhmänohjaajalta tai rehtorilta, riippuen loman pituudesta. 

• Yhdenkin kokonaisen päivän poissaoloa varten pitää tehdä loma-anomus.  

• Jos sairastut äkillisesti, huoltajasi tulee laittaa viesti ryhmänohjaajallesi Wilmassa, tai vaikka soittaa hänelle. 

• Ota itse selvää, mitä poissaolosi aikana on tehty tunneilla. Kysy luokkakavereiltasi tai aineenopettajalta. Sinun täytyy tehdä samat tehtävät myöhemmin itse. Tehtäviä ei voi vain jättää tekemättä.  

• Jos poissaoloja on liikaa, ei opintojaksosta välttämättä pääse läpi. Sallittujen poissaolojen määrä vaihtelee lukioittain ja on osittain myös tapauskohtaista. 

• Huomaa, että lukiolain mukaan, jos lukio-opiskelija ei käy koulussa eikä häneen saada yhteyttä kuukauteen, hänen voidaan katsoa eronneen lukiosta. 

Huoltajan vastuut ja roolit

Viestintä koulun ja kodin välillä 

• Wilma on ensisijainen viestintäkanava Vantaan lukioiden ja kotien välillä. 

• Huolehdi, että saat Wilman huoltajatunnukset lukioon, jossa nuoresi opiskelee. Edellisen koulun Wilma-tunnus ei toimi toisessa koulussa. Kysy koulusihteeriltä apua! 

• Lue Wilma-viestit mielellään päivittäin. Opettajat tiedottavat opiskeluun liittyvistä asioista ensisijaisesti Wilmalla.  

• Lähetä itsekin viesti opettajille tai ryhmänohjaajalle, jos haluat keskustella nuoresi koulunkäynnistä tai siihen vaikuttavista asioista.  

• Lue myös Wilmassa mahdollisesti olevat tiedotteet. 

• Kodin ja koulun sujuva yhteistyö auttaa nuorta menestymään lukio-opinnoissa! Vaikka päävastuu opiskelusta on nuorella itsellään, perheen tuki on tärkeää! 

• Osallistu vanhempainiltoihin. Siellä tapaa opettajia ja muiden nuorten vanhempia. Tarkoitus on, että kaikista perheistä joku osallistuu. Vanhempainilloissa saa myös tietoa tärkeistä ajankohtaisista asioista. Kun olet tavannut opettajat, on heidän kanssaan helpompi olla myöhemminkin yhteydessä, jos tarvetta tulee. 

Miten tuet nuorta opiskelussa: 

• Ole kiinnostunut nuoresi koulunkäynnistä. 

• Järjestäkää kotiin mahdollisimman rauhallinen tila opiskeluun ja kotitehtävien tekemistä varten. 

• Seuraa tuntimerkintöjä, joita opettajat laittavat Wilmaan. Keskustele niistä mielellään nuoresi kanssa kotona. 

• Monet opettajat merkitsevät myös läksyt Wilmaan. Voit auttaa nuortasi katsomaan Wilmasta, mitä tuli läksyksi. 

Jos nuori on pois koulusta: 

• Kaikkien poissaolojen syyt pitää ilmoittaa, mielellään etukäteen. Kun nuori on alle 18-vuotias, tämä ilmoitusvastuu on teillä huoltajilla. 

• Wilmaan merkityt poissaolot on huoltajan selvitettävä Wilmassa viipymättä. 

• Jos nuori sairastuu äkillisesti, huoltajan tulee laittaa viesti ryhmänohjaajalle Wilmassa, tai vaikka soittaa hänelle. 

• Jos suunnittelette vapaapäivää koulusta, sitä varten pitää anoa lomaa. Loma anotaan ryhmänohjaajalta tai rehtorilta, riippuen loman pituudesta. 

• Yhdenkin kokonaisen päivän poissaoloa varten pitää tehdä loma-anomus.  

• Nuoren täytyy tehdä poissaolon aikana tehdyt tehtävät myöhemmin itse. Tehtäviä ei voi vain jättää tekemättä.  

• Lomia ei kannata ajoittaa periodien koeviikoille.  

Lukioelämä ja tapahtumat

Kaikissa lukioissa järjestetään paljon tapahtumia, jotka ovat koulukohtaisia. Niistä tiedotetaan aina koulun tiedotuskanavissa.  

Kannattaa olla rohkea ja aktiivinen ja mennä mukaan järjestämään tapahtumia, esimerkiksi liittymällä opiskelijakunnan hallitukseen (OPKH) tai hakemalla tutoriksi (jotka opastavat aina uusia lukiolaisia). Koulussa voi olla myös muita tapahtumia järjestäviä ryhmiä. 

Lukioissa toistuu myös joitakin lukioelämään kuuluvia perinteitä. 

Esimerkiksi lukioajan lopussa helmikuussa on penkkarit, jolloin kolmannen vuoden opiskelijat eli abiturientit lähtevät koulusta lukulomalle ennen yo-kokeita. Silloin abit heittelevät karkkia ja ajelevat kuorma-autoilla. Koulussa on myös todennäköisesti abien järjestämä juhla. 

Toisena opiskeluvuotena juhlitaan vanhojen päivää, koska silloin heistä on tullut koulun vanhimpia opiskelijoita. Vanhojen päivään liittyvät vanhojen tanssit, joihin harjoitellaan kakkosvuoden opiskelijoiden kanssa yhdessä. 

Ylioppilasjuhlat eli lakkiaiset järjestetään kaksi kertaa vuodessa, syyslukukaudella ennen itsenäisyyspäivää ja keväällä viimeisenä koulupäivänä. Koulun lakkiaisten jälkeen perheet yleensä juhlistavat koulunsa päättänyttä nuorta omissa juhlissaan. 

3. Opiskelun tuki

Tukea oppimiseen

Lukion oppimisen tuki koostuu erilaisista tuen muodoista, joita on tarjolla lukiolaisille sekä yleisellä että yksilöllisellä tasolla. Kaikille tarvittaessa tarjolla olevia tuen muotoja ovat esimerkiksi läksykahvilat, aineenopettajan tuki oppitunneilla, opintosuunnitelman pidentäminen, opinto-ohjaajan ja/ tai erityisopettajan yksilöohjaukset sekä lukiokohtaiset tukikurssit. Yksilöllinen tuki suunnitellaan opiskelijan henkilökohtaisista tuen tarpeista lähtöisin ja se suunnitellaan opiskelijan, aineenopettajan ja erityisopettajan yhteistyönä. Tuen tarve voi liittyä esimerkiksi oppimisvaikeuteen, sairauteen, elämäntilanteeseen tai kielitaidon puutteisiin. 

Yksilöllisiä tuen muotoja ovat muun muassa lisäaika kokeissa ja kirjallisissa töissä, tukiopetus, erityisopettajan ohjaus opiskelustrategioissa, vaihtoehtoiset arviointitavat ja muut opiskelijan oppimista ja osaamisen osoittamista tukevat ratkaisut. Lukion oppimisen tuki ja erityisopetus eroavat peruskoulussa annettavasta oppimisen tuesta ja yksilöllisen tuen muodot voivat muuttua. Lukiossa ei esimerkiksi ole käytössä samanlaisia pienryhmiä kuin peruskoulussa. Lukiossa suunniteltu tuki kirjataan erilliselle oppimisen tuen lomakkeelle, joka näkyy opiskelijaa opettaville aineenopettajille Wilma-järjestelmässä. 

Erityisopettaja teettää 1. periodin aikana kaikille aloittaville ryhmille lukemisen ja kirjoittamisen taitoja kartoittavan lukiseulan, jonka tarkoitus on tunnistaa opiskelijoiden mahdollisia lukivaikeuksia. Erityisopettaja kutsuu lukiseulan tulosten perusteella opiskelijoita yksilöllisille tapaamisille, joissa taitoja selvitetään tarkemmin. Jos lukivaikeus todetaan, voi erityisopettaja kirjoittaa opiskelijalle ylioppilaskirjoituksien erityisjärjestelyhakemusta varten lukilausunnon.

Opiskelija, erityisopettaja, aineenopettaja ja mahdolliset muut oppilaitoksen ammattilaiset arvioivat opiskelijan saamaa tukea ja tuen tarvetta säännöllisesti opintojen aikana. Mikäli arvioidaan, että edellä kuvatut oppimisen tuen muodot eivät ole riittäviä lukion oppimäärän suorittamiseen, voidaan opiskelijalle tehdä muutoksenhakukelpoinen päätös erityisopetuksesta.  Ennen päätöksen tekoa kuullaan opiskelijaa ja huoltajaa ja tarvittaessa muita ammattilaisia. Erityisopetus on erityisopettajan antamaa pitkäkestoista ohjausta ja tukea opiskelutaitoihin ja opiskelustrategioihin.

Opiskelun tuki

Opiskelija voi saada opiskeluun tukea koulun eri henkilöiltä: 

Opinto-ohjaajat tukevat opiskelijaa lukio-opintojen ja tulevaisuuden suunnittelussa. Opinto-ohjaajan kanssa voi keskustella lukio-opintojen lisäksi myös esimerkiksi jatko-opintomahdollisuuksista tai työelämään liittyvistä kysymyksistä. 

Erityisopettaja tarjoaa oppimiseen liittyvää tukea. Erityisopettajan kanssa voi keskustella oppimisen haasteista, mahdollisista oppimisvaikeuksista sekä opiskelua helpottavista opiskelustrategioista.   Erityisopettaja vastaa erityisopetuksesta. Lisäksi hän vastaa muun muassa tuen lomakkeen avaamisesta Wilmassa sekä ylioppilastutkintolautakuntaan tehtävistä arvioinneista.

Aineenopettajat: Lukion oppiaineissa on omat opettajat, jotka ovat kouluttautuneet juuri kyseisen oppiaineen opettajaksi. Aineenopettajalta voi pyytää apua ja tukea kyseisen oppiaineen sisältöihin ja opiskeluun. Esimerkiksi matematiikan opiskeluun liittyvissä haasteissa voit pyytää apua matematiikan opettajalta. 

Ryhmänohjaaja eli RO: Opiskelija kuuluu omaan ryhmänohjausryhmään (opintojen aloitusvuosi ja kirjain, esim. 21A). Ryhmänohjausryhmällä on oma ryhmänohjaaja. Ryhmänohjaaja tukee ja opastaa ryhmänsä opiskelijoita lukion aloittamisessa ja lukio-opinnoissa koko lukion ajan. Hän seuraa ryhmänsä opintojen etenemistä ja poissaoloja, tapaa ryhmää säännöllisesti niin ryhmänohjaustuokioissa kuin yksilötapaamisissa, tiedottaa opiskelijoita tärkeistä asioista ja pitää yhteyttä myös huoltajiin. Ryhmänohjaajalta voi ja kannattaa pyytää apua matalalla kynnyksellä, jos jokin asia mietityttää. 

Lukiosihteeri auttaa monissa lukio-opintoihin liittyvissä käytännön asioissa esim. koulumatkat ja ylioppilaskirjoituksiin ilmoittautuminen. 

Rehtori, apulaisrehtori, vararehtori Rehtori on koulun johtaja ja vastuussa kaikesta koulun toiminnasta. Apulaisrehtorit ja vararehtorit tukevat rehtoria lukion johtamisessa. 

Näiden lisäksi lukiossasi voi olla muutakin henkilökuntaa, kuten nuorisotyöntekijä, kielikoordinaattori tai hyvinvointivalmentaja. Heidän apuaan kannattaa myös hyödyntää. 

Henkilökohtaisen opintosuunnitelmasi (HOPS) laatiminen auttaa sinua suunnittelemaan lukio-opintoja, ylioppilaskirjoituksia ja lukion jälkeistä elämää. Ryhmänohjaajat ja opot ohjaavat sinua suunnitelman laatimisessa, seuraamisessa ja päivittämisessä. On kuitenkin tärkeää, että olet itse aktiivinen oman suunnitelmasi tekijä ja toteuttaja.

Opiskeluhuolto

Opiskeluhuollon tehtävänä on huolehtia lukioyhteisön hyvinvoinnista. Opiskeluhuolto tukee opiskelijan opiskelukykyä ja huolehtii osaltaan opiskeluympäristön terveellisyydestä ja turvallisuudesta. Opiskeluhuollon palvelut ovat opiskelijalle maksuttomat.   

Opiskelijan käytössä ovat psykologi-, kuraattori- ja terveydenhuollon palvelut. Opiskeluhuolto toteutetaan yhteistyössä opiskelijan kanssa. Kaikki yhteistyö ja toiminta on luottamuksellista ja ilmaista opiskelijalle ja perheelle. 

Opiskelija voi itse ottaa yhteyttä opiskeluhuollon työntekijöihin joko wilmaviestillä tai puhelimella. Myös huoltaja, opinto-ohjaaja tai opettaja voivat ohjata opiskelijaa ottamaan yhteyttä opiskeluhuollon työntekijöihin. Kaikki lukiossa työskentelevät tekevät opiskeluhuoltotyötä.  

4. Lukio-opintojen jälkeen

Saat lukio-opintojen aikana ohjausta opinto-ohjaajalta, jonka kanssa voitte miettiä tulevaisuuden suunnitelmia lukion jälkeen. Lukio-opinnot eivät valmista opiskelijaa mihinkään tiettyyn ammattiin, joten usein lukio-opintoja seuraa opiskelu korkea-asteella tai toisessa toisen asteen oppilaitoksessa. Monet hakevat lukion jälkeen suorittamaan korkeakoulututkinnon joko ammattikorkeakouluun tai yliopistoon. Näihin koulutuksiin haetaan korkeakoulujen yhteishaussa, joka järjestetään sekä keväisin että syksyisin. Usein hakuprosessiin kuuluu pääsykokeet. 

On myös mahdollista tehdä toisen asteen tutkinto esim. ammattikoulussa. Tämän lisäksi on tarjolla monia muitakin lyhyempiä lisäkoulutuksia, avoimia korkeakouluopintoja tai kansanopisto-opintoja. 

Ammattikorkeakoulu 

Ammattikorkeakoulututkinto on työelämäsuuntautunut korkeakoulututkinto, josta saa valmiudet alan asiantuntijatehtäviin. Ammattikorkeakouluopinnot kestävät alasta riippuen n. 3,5-4,5 vuotta. Tutkintonimikkeessä käytetään lyhennettä AMK, esim. sairaanhoitaja AMK. Ammattikorkeakouluopintoihin sisältyy perusopintoja, ammattiopintoja, valinnaisia opintoja, työharjoittelujaksoja sekä opinnäytetyö. 

Ammattikorkeakoulututkinnon jälkeen on mahdollista tehdä myös ylempi ammattikorkeakoulututkinto YAMK-tutkinto. YAMK-opintoihin voi hakea, kun on tehnyt vähintään 2 vuotta töitä omalla alallaan AMK-tutkinnon suorittamisen jälkeen. YAMK-tutkinto mahdollistaa saman kelpoisuuden virkatehtäviin kuin yliopiston ylempi korkeakoulututkinto. 

Yliopisto 

Yliopisto-opinnot painottavat tieteellistä tai taiteellista tutkimusta ja kehittävät opiskelijan tieteellistä ajattelua ja akateemisia taitoja. Toisen asteen koulutuksesta (lukio, ammattikoulu) tulevat suorittavat ensin n. 3 vuoden mittaisen kandidaatin tutkinnon, joka on alempi korkeakoulututkinto. Yleensä tähän alempaan tutkintoon valitut ovat saaneet samalla oikeuden myös ylempään korkeakoulututkintoon eli maisterin tutkintoon, jolloin kandidaatin tutkinnosta jatketaan suoraan maisteriopintoihin. Maisteriopinnot kestävät n. 2 vuotta. Yliopistoon voi hakea myös suoraan maisteriopintoihin, jos on tehnyt esim. ammattikorkeakoulussa alemman korkeakoulututkinnon. Joillain aloilla voi olla poikkeuksia siinä, kuuluuko opinto-oikeuteen sekä kandidaatin että maisterin tutkinnon opinnot. 

Yliopistotutkinto sisältää pääaine- ja sivuaineopintoja sekä opinnäytetyön (kandidaatin tutkielma, pro gradu-tutkielma). Opinnot koostuvat kokonaisuuksista, kuten perusopinnot, aineopinnot ja syventävät opinnot. Tämän lisäksi tutkintoon kuuluu menetelmäopintoja, kuten tutkimusmenetelmien opintoja ja akateemisen kielitaidon opintoja. Opintoihin voi kuulua myös asiantuntijaharjoittelua. 

Maisterin tutkinnon jälkeen on mahdollista tehdä vielä jatkotutkinto opiskelemalla lisensiaatiksi tai tohtoriksi. Näihin jatkotutkintoihin haetaan erillishaulla suoraan yliopiston kautta. 

Muut opinnot 

Lukion jälkeen on mahdollista hakeutua myös ammattikouluun tekemään ammatillinen toisen asteen tutkinto. Tämän lisäksi esimerkiksi kansanopistot tarjoavat erilaisia maksullisia opintokokonaisuuksia. 

Avoimessa yliopistossa ja avoimessa ammattikorkeakoulussa tai kesäyliopistoissa voi myös tehdä avoimia korkeakoulututkinnon opintoja. Näitä voi esimerkiksi hyväksi lukea myöhemmin, jos hakee korkeakouluun samalle alalle. Moni saattaakin tehdä avoimia opintoja välivuoden aikana, jos opiskelupaikkaa ei saa ensimmäisellä hakukerralla. 

Osalla odottaa heti lukion jälkeen varusmies- tai siviilipalvelus. Tämä ei ole este hakea heti lukion jälkeen korkeakouluun, sillä palveluksen vuoksi korkeakoulusta voi hakea lykkäystä opintojen aloittamiseen.  

Osa haluaa pitää muutoin välivuotta lukio-opintojen jälkeen. Välivuoden aikana saatetaan tehdä töitä tai lähteä ulkomaille vapaaehtoistyöhön tai au pairiksi.