Tyllin draamaryhmän Fingerpori-seikkailu

Tyllin draamaryhmän Fingerpori-seikkailu

Julkaistu 5.2.2024

Teksti ja kuvat: Tyllin draamaryhmä

Tyllillä on mahdollisuus opiskella draamaa valinnaisena, ja tänä vuonna draamaan osallistui upea pieni ryhmä. Maanantaina 4.12.2023 lähdimme draamaryhmän kanssa matkaamaan kohti Kemin teatteria. Matkamme alkoi kaupungintalon edustalla sijaitsevalta bussipysäkiltä, josta nousimme yllättävän nopean linja-auton kyytiin. Kemiin saavuttuamme kävelimme matkakeskukselta tuliterälle Kemin teatterille. Saimme näytösliput käsiimme, luovutimme takkimme narikkaan tietysti lähes unohtaen ottaa narikkalaput itsellemme ja sukelsimme katsomon istuinmereen.

Esitys alkakoon!

Yleisössä draamaryhmämme lisäksi istui muita nuoria ja lähinnä ikäihmisiä. Valot himmenivät, ja esitys alkoi. Ihan alussa yleisölle esiteltiin jo valmiiksi Fingerporista tuttuja hahmoja, kuten Heimo Vesa, Aulis Homelius sekä Rivo-Riitta. Heimo saa tietää, että Fingerpori on vaarassa jättäytyä pois Suomen kartalta ja kaupunginjohtaja, Aulis Homelius, antaa Heimolle tehtäväksi pelastaa kaupunki videon avulla. Näytelmä muistutti todella paljon Fingerpori-sarjakuvaa, mikä oli positiivista. Huumori oli yhteiskuntakriittistä ja kaksimielistä. Siihen oli sekoitettu politiikka myös hyvin. Vaikka näyttelijöitä oli vain kuusi, hahmoja oli jokaiselle näyttelijälle vähintään kaksi, mikä oli todella hienoa. Näyttämöllä ei siirrelty lavasteita juuri ollenkaan, joten eri paikat muodostettiin valaistuksen avulla. Näytelmään oli otettu mukaan myös muita nykyään arkisia asioita, kuten Tinderin vaikutus deittikulttuuriin.

Teetä ja jaettu kakkupala

Väliajan alettua katsomossa vallitsi hieman huvittunut mutta hämmentynyt tunnelma. Yleisö vaikutti epävarmalta: oliko näytös loppunut oikeasti näin, vai onko nyt tauko? Mitä ilmeisimmin pitkien koronasulkujen seurauksena teatterikäytännöt ovat hämärtyneet monien mielissä. Poistuimme salista ihmismassan alettua valumaan kohti aulatilaa ja kahviota. Vaikkakin yli satapäinen yleisö aiheutti kevyehkön tungoksen, mahduimme hyvin ostamaan kupilliset lämmintä ja napostelemaan pienesti ennen väliajan päättymistä. Päädyimme lopputulokseen, että lakritsitee on ylivoimaisen hyvää, eikä Kemin teatterin kahvion leivoksista helposti löydä moitittavaa.

Tutkimusmatka Kemin teatterin syövereihin

Näytelmän jälkeen ryhmämme sai vielä teatterin esittelykierroksen. Saimme nähdä paljon erilaisia työtiloja, mutta erityisesti tarpeisto ja arkisto jäivät mieleemme. Tarpeistosta löytyi kaikkea, mitä ihminen voi vain kuvitella. Näitä tavaroita ei kuitenkaan kannata heittää pois, koska niitä mitä todennäköisimmin tulee tarvitsemaan tulevaisuudessa. Teattereilla on velvollisuus pitää kaikki näytelmistä olevat dokumentit ainaissäilytettävinä. Oli mielenkiintoista huomata, että kaikkea näytelmiin liittyvää oli säilytetty jopa ennen 1950-lukua. 

Teatterissa oli todella monia eri tiloja, joita ei välttämättä tule edes ajatelleeksi, kun käy katsomassa näytelmää. Monille tuskin tulee mieleen, kuinka paljon erilaisia kankaita teatterilla säilytetään puvustusta varten, tai että teatterilla on myös paljon erilaisia soittimia. Kierroksen lopuksi saimme vielä kysellä teatterisihteeriltä kysymyksiä, vaikka hän olikin antanut paljon tietoa teatterin toiminnasta. Hän kertoi muun muassa lisää näyttelijöiden töistä ja siitä, mitä näyttelijän työ vaatii esimerkiksi ulkonäön kannalta. Vastaukset saatuamme saimme narikasta takkimme ja jätimme teatterin taaksemme.

Kaikelle on aikansa (kotiinpaluullekin)

Paluumatkalle lähtiessämme kävelimme taas samaisen matkan linja-autoasemalle. Bussia jouduimme kuitenkin odottamaan pitkään, sillä se oli pahasti aikataulusta myöhässä. Aloimme jopa hiukan pelkäämään myöhästyneemme. Pyörähdimme ruuan toivossa linja-autoasemalla sijaitsevassa ravintolassa pettyen pahasti valikoiman suppeuteen ja hintojen korkeuteen. Lopulta bussikin saapui, ja jäimme kukin sopivilla kohdilla pois kyydistä. 

Kaiken kaikkiaan seikkailumme oli useammastakin näkökulmasta erittäin antoisa. Makoisan kulttuurielämyksen, paikallis- ja yleissivistävän historialuennon, ryhmähengenkohotuksen ja levollisten bussimatkojen värittämä retkemme tulee jäämään ikimuistoisena mieliimme ja tietysti myös ainaissäilytettävänä Kemin teatterin arkistoihin. 

Kaikkia tämän elämyksen mahdollistaneita kiittäen: Tyllin draamaryhmä.