Puhe: Vihaan olla nainen

Puhe: Vihaan olla nainen

Julkaistu: 14.3.2024

Kuva: pexels.com

Äidinkielen seitsemännellä kurssilla opettajat saavat asettaa oppilaansa parrasvaloihin pitämään puheita, joita myös Tylliläisen toimittajat ovat pitäneet. Toimituksen jäsenten puheita on muokattu luettavaan muotoon, jotta myös Tylliläisen lukijat pääsisivät niistä nauttimaan!

Toinen Tylliläiseen julkaistavista puheista käsittelee naisten yhteiskunnassamme kohtaamaa epätasa-arvoa. Puhe kritisoi vahvasti yhteiskuntamme naisvastaisia rakenteita ja antaa lukijalle konkreettisia esimerkkejä siitä, millaista on elää naisena nyky-yhteiskunnassa.

Kirjoittaja: 

Vihaan olla nainen

Tulevaisuuteni on tuhoon tuomittu, koska olen nainen. Tai ainakin siltä minusta tuntuu. Tiedostan, miten sukupuoleni vaikuttaa mahdollisuuksiini menestyä elämässä. Tiedostan sen, kuinka minun täytyy tehdä moninkertainen määrä työtä miehiin verrattuna. Tiedostan sen, miten sukupuoleni vaientaa minua. Tiedostan sukupuoleni olevan ongelma. 

Minä pelkään, koska olen nainen. Pelko on läsnä kaikessa, mitä teen tai minne menen. En voi kulkea pimeällä kadulla yksin ilman pelkoa. Heti vieraan miehen osuessa näkökenttään alan suunnittelemaan, miten voin pitää itseni turvassa. Siirryn tien toiselle puolelle, esitän soittavani ystävälle, tai puristan avainta tiukasti nyrkissäni, valmiina käyttämään sitä aseena. Vain koska olen nainen. 

Minä olen vihainen, koska olen nainen. Olen vihainen siitä, että sukupuoleni vaikuttaa mahdollisuuksiini menestyä työelämässä. Olen vihainen siitä, miten minun täytyy tehdä kaksinkertainen määrä työtä mieheen verrattuna saadakseni kunnioitusta. Olen vihainen siitä, miten naisia kohdellaan mediassa, politiikassa ja julkisessa keskustelussa. Olen vihainen siitä, miten yhteiskuntamme sallii naisten kaltoinkohtelun. Olen vihainen, koska olen nainen. Minulla taitaa olla menkat. 

Minä suren, koska olen nainen. Suren kaikkien niiden tyttöjen puolesta, jotka joutuvat kasvamaan tässä maailmassa. Maailmassa, jossa naiseus rajoittaa yksilön elämää ja mahdollisuuksia. Maailmassa, jossa pelkkä sukupuoli oikeuttaa väkivaltaan. Maailmassa, jossa oikeus omaan kehoomme riistetään meiltä. Maailmassa, jossa naiseus antaa muille oikeuden rikkoa yksilön rajoja. Maailmassa, jossa naiseus antaa muille oikeuden kajota toisen kehoon, ilman lupaa. Maailmassa, jossa monille nainen on vain objekti. 

Suuri ongelma yhteiskunnassamme on raiskauskulttuuri, joka aiheuttaa pelkoa naisissa päivittäin. Seksuaalisen väkivallan ja häirinnän uhreja ei uskota. Tekijöitä taas suojellaan. Sosiaalisessa mediassa on yhteisöjä, joiden jäsenet fantasioivat naisten raiskaamisesta. 

UN Women ja Eeva-media toteuttivat kyselytutkimuksen naisten kohtaamasta seksuaalisesta häirinnästä ja tulokset olivat hälyttäviä: naisista 88%, eli lähes 9/10, on kokenut elämänsä aikana seksuaalista häirintää. Tutkimukseen vastanneet jakoivat myös kokemuksiaan ja kertoivat, missä olivat kokeneet häirintää: työpaikoilla, julkisissa kulkuvälineissä, sosiaalisessa mediassa, jopa koulussa. Missään tilassa nainen ei ole suojassa häirinnältä. Jokainen tuntee naisen, joka on joutunut häirinnän uhriksi. Monien uhrien kohdalla häirinnän syy on se, että he ovat naisia. 

Ongelma ei ole se, mitä jalkojeni välistä löytyy. Ongelma on yhteiskunnassamme. Yhteiskuntamme kannattelee itseään naisvihan varassa. Naiselle ei tule antaa liikaa valtaa. Naisen paikka on kotona, nyrkin ja hellan välissä. Nainen on liian tunteellinen tehdäkseen politiikkaa. Nainen on liian heikko puolustaakseen itseään. Mies on kaikki kaikessa, nainen on vain nainen.

Yhteiskunta, jonka ytimessä liekehtii naisviha, ei ole toimiva yhteiskunta. Naisten kohtaama epätasa-arvoinen kohtelu ei vaikuta ainoastaan naisiin, vaan myös yhteiskuntamme toimivuuteen. Miten saamme asenteet muuttumaan?

Muistan joskus nähneeni erään tekstin, jossa sanottiin: “Nainen huutaa tullakseen kuulluksi, mies huutaa koska häntä ei totella.” Nämä sanat todentavat naisen aseman yhteiskunnassa. Miehen ääni on koetaan tärkeämmäksi kuin naisen. Ei siis ihme, ettei naisia kuunnella, kun heidän oikeuksistaan keskustellaan. Naiset siellä vain huutelevat. Äänemme tulee saada kuuluviin. Pelkkä naisten huuto ei riitä. Patriarkaalisessa yhteiskunnassa tarvitsemme myös miesten ääniä tullaksemme kuulluiksi. Emme enää jaksa huutaa yksin. 

Tulevaisuuteni on tuhoon tuomittu, koska olen nainen. Siltä minusta tuntuu. Enkä tahdo enää tuntea näin. En tahdo elää maailmassa, jossa sukupuoleni määrittelee mahdollisuuteni. En tahdo elää maailmassa, jossa sukupuoleni asettaa minut automaattisesti huonompaan asemaan. En tahdo elää maailmassa, jossa sukupuoleni vaikuttaa elämänlaatuuni. Tahdon elää maailmassa, jossa minulle tarjotaan samat mahdollisuudet kuin miehillekin. Tahdon elää maailmassa, jossa me kaikki lähdemme samalta lähtöviivalta. Tahdon elää maailmassa, jossa olen turvassa. Tahdon ja vaadin muutosta.