Huonot naiset hauskuuttaa ja herättää keskustelua
Teksti: Venla-Selina Hägg
Julkaistu: 15.4.2024
Huonot naiset on 25.2.2022 julkaistu Niklas Lindgrenin ohjaama ja yhdessä vaimonsa Karoliina Lindgrenin (o.s. Torvinen) kanssa käsikirjoittama komediaelokuva. Karoliina on kirjoittanut aikoinaan ylioppilaaksi lukiostamme. Keskeisimmät hahmot ovat seurakuntataloa emännöivä Johanna (Leea Klemola), hänen tyttärensä topakka Siiri (Emma Kilpimaa), venäläinen lujaluonteinen Sonya (Anna Ackerman), Johannan passiivinen veli Timo (Mikko Penttilä) ja tämän paras ystävä häntäheikki Marko (Jussi Vatanen).
Raakelin (Rea Mauranen) ja päähenkilön Johannan välit ovat nurinkuriset. Johanna ei voi sietää Raakelia, vaikka tavoittelee häneltä jatkuvasti hyväksyntää. Raakel taas ei tahtoisi Johannaa pestattavaksi vakituiseksi seurakuntatalon emännäksi. Syynä tähän on Siiri, joka syntyi avioliiton ulkopuolella ja - herra isä - vielä varatun miehen siittämänä. Asetelma naisten välillä muistuttaa amerikkalaisia teinielokuvia, joissa suosittu katselee nenänvartta pitkin suosiota tavoittelevaa päähenkilöä.
Marko on niljakas hahmo, joka roikkuu pikkukaupungin baareissa kaveriporukkansa kuninkaana. Timo taas on herttainen lössykkä, joka yrittää saada järkeä kavereidensa päähän. Hän oli tenavana se, joka piti vahtia ovella muiden näpistäessä karkkia kaupasta.
Seurakuntatalon ympärille kehkeytynyt pieni yhteisö menee täysin sekaisin kuullessaan, että kylään on saapunut joukko venäläisiä seksityöntekijöitä. Heitä kuljettaneen auton hajottua joutuu Johanna ottamaan venäläiset nurkkiinsa, sillä Siiri ei suostu jättämään näitä pakkaseen tärisemään.
Seurakuntatalossa järjestettävissä häissä Johannan tehtävänä on raataa niin, että Ullakin on tyytyväinen ja samalla pitää huoli, etteivät venäläiset tulisi nähdyiksi. Olisihan jo syntisten seksityöntekijöiden taloon astuminen liannut sen puhtoisuuden! Siiri ja venäläisnaisiin kuuluva Sonya ahertavat Johannan apuna, kun taas Timo korjaa venäläisten autoa samalla, kun Marko järjestelee seksityöntekijöille alan töitä hääillaksi.
Elokuvassa päällimäisenä minun käy kiittäminen siedettävää ja miltei kehuttavaa murteiden kirjoa. Monesti Lappiin sijoittuvissa sarjoissa ja elokuvissa väännetty junttimurre tekee pahaa. Taas Meri-Lapissa ja erityisesti Kemin lähellä on tavallista, ettei monikaan puhu puhtaan selkeää Tornionlaakson murretta, vaan siihen on sekoittunut Oulun murrepiirteitä, jotka ovat oululaisten työntekijöiden Kemiin tuomia. Esimerkiksi Emma Kilpimaan näyttelemä Siiri puhui svaa-vokaalia käyttäen, mikä on aika yleistä Kemi-Tornio -alueella, vaikka kuuluukin Oulun murteeseen.
Huonot naiset käsittelee tabuja ja tärkeitä puheenaiheita: seksityötä sekä sen hyviä ja huonoja puolia että naisten pakenemista pikkukunnilta. Marko tai joku muu fiksuista herrasmiehistä, jotka elokuvassa esiintyvät, virkkoi, että naisten lähtiessä huorissa käyminen on oikein hyvä vaihtoehto. Räikeät repliikit laittoivat ainakin minut miettimään asioita elokuvan jälkeenkin.
Viime kesänä Suomessa ja maailmallakin puhuttiin paljon incel-kulttuurista ja Andrew Tatesta, joka laukoi sosiaalisessa mediassa naisvihamielisiä kommentteja tienestejä niillä takoen. Naisten kiiruhtaminen Etelä-Suomen isoihin kaupunkeihin kiihdyttää miesten yksinäisyyttä, kun heteronormatiivisesti ajatellen iso osa mahdollisista puolisoehdokkaista pakenee. Yksinäisyys taas ruokkii incel-kulttuuria entisestään ja auttaa Taten kaltaisia henkilöitä pistämään rahoiksi toisten pahan olon kustannuksella. Olen mielissäni, että elokuvassa uskallettiin sipaista noinkin herkkää aihetta.
Huonot naiset -elokuvassa arvostan huumorilla vakavista asioista puhumista. Elokuvaa pystyy katsomaan mukavana ja helppona viihteenä tai mielenkiintoisena keskustelunavaajana, mikä tekee siitä kaikille katsomisen arvoisen.