Yhteiskuntaoppi

Oppiaineen tehtävä

Yhteiskuntaopin opetuksen tehtävänä on tukea oppilaiden kasvua aktiivisiksi, vastuuntuntoisiksi ja yritteliäiksi kansalaisiksi. Oppilaita ohjataan toimimaan erilaisuutta ymmärtävässä, ihmisoikeuksia ja tasa-arvoa kunnioittavassa moniarvoisessa yhteiskunnassa demokratian arvojen ja periaatteiden mukaan. Oppiaineen tehtävänä on antaa yhteiskunnan toiminnasta ja kansalaisen vaikutusmahdollisuuksista tiedollinen perusta sekä rohkaista oppilaita kehittymään omaaloitteisiksi yhteiskunnallisiksi ja taloudellisiksi toimijoiksi.

Yhteiskuntaopin opetuksessa oppilaita ohjataan seuraamaan ajankohtaisia kysymyksiä ja tapahtumia sekä ymmärtämään niiden yhteyksiä omaan elämään. Keskeistä on oppia hankkimaan ja arvioimaan kriittisesti erityyppisten toimijoiden tuottamaa tietoa sekä soveltamaan sitä kohtaamissaan tilanteissa. Oppilaita kannustetaan osallistumaan sekä toimimaan aktiivisesti ja rakentavasti erilaisissa tilanteissa ja yhteisöissä. Heitä ohjataan ymmärtämään, että yhteiskunnallinen päätöksenteko perustuu valintoihin, joita tehdään vaihtoehtoisten mahdollisuuksien välillä pyrkimyksenä löytää yhteisymmärrys.

Yhteiskuntaopin tehtävä vuosiluokilla 7-9

Vuosiluokkien 7-9 opetuksessa korostetaan oppilaiden vaikuttamismahdollisuuksia ja -taitoja demokratiassa sekä vastuuta omaan elämään liittyvien valintojen tekemisessä. Päätöksentekoa ja vaikuttamista harjoitellaan kouluyhteisössä ja muiden lähiyhteisön toimijoiden kanssa.

Opetuksessa kiinnitetään huomiota yhteiskunnan ja yhteisöllisen elämän rakenteisiin sekä niihin liittyviin käsitteisiin. Oppilaita ohjataan arvioimaan yhteiskunnan ja talouden kysymyksiä sekä vertailemaan niihin liittyviä erilaisia mielipiteitä ja toimintavaihtoehtoja erilaisten ihmisryhmien ja arvopäämäärien kannalta. Yhteiskunnallisten asioiden opiskelussa näkökulma laajenee kattamaan myös globaalit kysymykset

Yhteiskuntaopin oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet vuosiluokilla 7-9

Tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua aktiivisiksi kansalaisiksi käyttämällä monipuolisia toiminnallisia työtapoja. Jatkuva ajankohtaisten asioiden ja tapahtumien seuraaminen, analysoiminen ja niistä keskusteleminen on keskeistä. Vuorovaikutus yhteiskunnan eri toimijoiden kanssa on niin ikään tärkeää. Opetuksessa voidaan käyttää myös oppiainerajat ylittäviä lähestymistapoja esimerkiksi erilaisten projektien yhteydessä. Yhteistoiminnallisten työtapojen lisäksi tutkiva oppiminen korostuu. Median tarkastelulla ja tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämisellä on keskeinen osa opiskelussa.

Uudenkaupungin opetussuunnitelman painotukset ja ohjeet

Yhteiskuntaopin keskeisenä tavoitteena on aktiiviseen kansalaisuuteen kasvattaminen. Oppiaineen työtavat valitaan tätä tavoitetta silmällä pitäen. Esimerkiksi perustellun mielipiteen luomista voidaan harjoitella yksilö- pari tai ryhmätyönä ja jatkaa väittelyharjoituksina ajankohtaisista aiheista. Ajankohtaisista asioista keskustelu on myös opetuksessa keskeistä. Mediakriittisyyden harjoittelu on osa yhteiskuntaopin opetusta. Internet ja sähköiset oppimisympäristöt ovat tärkeitä ajankohtaisen tiedonlähteitä. Opetuksessa käytetään myös erilaisia oppimispelejä.

Demokratiakasvatusta harjoitellaan esimerkiksi oman oppilaskunnan valinnassa ja toimintaan perehtymällä. Eri yhteyksissä harjoitellaan enemmistöpäätöksentekoa.

Oppilaita kannustetaan omatoimisuuteen ja yritteliäisyyteen.Tämä korostuu erityisesti yhteiskuntaopin opetuksessa yhdeksännellä luokalla.

Harjoitellaan työnhakua hakemalla oman paikkakunnan kesätyöpaikkoja, tekemällä työhakemus, harjoittelemalla työhaastattelutilannetta ja käymällä läpi työsopimukseen kirjattavia asioita. Perehdytään oman kaupungin yrityksiin, tutustutaan eri yritysmuotoihin ja kehitetään kuvitteellinen yritys.

Työtavat valitaan ottaen huomioon oppilaiden erilaiset taustat, edellytykset ja tarpeet sekä mielenkiinnon kohteet (ajankohtaisuus esim. mediassa). Työtavoissa otetaan huomioon oppilaiden ikä, ryhmädynamiikka ja ryhmän koko. Opetuksella pyritään vahvistamaan oppimista, osallisuutta sekä opiskelutaitoja ja oma-aloitteisuutta. Opetus tukee itseohjautuvuutta ja ryhmään kuulumisen tunnetta.

Oppimisympäristöt vaihtelevat aiheen, ajankohdan, oppilasryhmän sekä mahdollisuuksien mukaan. Vaihtelua luokkahuoneelle ja kirjoille tuovat esimerkiksi vierailijat, kuten poliisi, palokunta ja eri yhdistysten edustajat sekä vierailut eri kohteisiin, kuten pankkiin, Kelaan, eri yrityksiin, Turun yrityskylään, oma kuntaan ja eduskuntaan.

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki yhteiskuntaopissa vuosiluokilla 7-9

Oppiaineen tavoitteiden ja luonteen kannalta keskeistä on ohjata oppilaita näkemään itsensä kansalaisyhteiskunnan jäseninä sekä tukea heidän kasvuaan erilaisten yhteisöjen aktiivisiksi jäseniksi. Oppilaiden monipuolista kommunikointia, osallisuutta ja yhteistoimintaa tuetaan käytännön harjoitteilla. Heitä harjaannutetaan etsimään, ymmärtämään ja soveltamaan yhteiskuntaa ja taloutta koskevaa tietoa, jonka merkitystä he arvioivat paitsi omasta myös yleisestä näkökulmasta. Oppiaineen käsitteellinen luonne ja esimerkiksi kuvien, graafien ja tilastojen avaaminen otetaan huomioon opetusjärjestelyissä ja työtavoissa.

Uudenkaupungin opetussuunnitelman painotukset ja ohjeet

Oppiaineen kirjallisen tiedonluonteen vuoksi merkityksellisintä on harjoitella erottelemaan tietotekstistä olennaisin asiasisältö. Opiskelussa käytetään aikaa uusien käsitteiden avaamiseen ja selittämiseen.

Oppilaille, joilla on erityisentuen tarve tarjotaan mahdollisuutta käyttää äänikirjaa ja täydentää kokeet suullisesti, sekä pidennettyä kokeentekoaikaa. Tarvittaessa sovitaan erityisopettajan tai koulunkäyntiohjaajan tarjoamasta tuesta.

Oppilaan oppimisen ja osaamisen arviointi yhteiskuntaopissa vuosiluokilla 7-9

Oppimisen arviointi eli formatiivinen arviointi on yhteiskuntaopissa oppilaita ohjaavaa ja kannustavaa. Monipuolisella palautteella oppilaita kannustetaan toimimaan aktiivisesti omissa lähiyhteisöissään ja soveltamaan käytännön arjessa yhteiskunnallista ja taloudellista osaamistaan. Arvioinnilla tuetaan yhteiskunnallisten tietojen ja taitojen soveltamista sekä kiinnitetään huomiota siihen, miten monipuolisesti ja näkemyksiään perustellen oppilaat oppivat rakentamaan omaa käsitystään yhteiskunnasta. Summatiivisessa arvioinnissa otetaan huomioon oppilaiden monimuotoiset toiminnan ja osaamisen osoittamisen tavat.

Päättöarviointi sijoittuu siihen lukuvuoteen, jona yhteiskuntaopin opiskelu päättyy kaikille yhteisenä oppiaineena vuosiluokilla 7, 8 tai 9 paikallisessa opetussuunnitelmassa päätetyn ja kuvatun tuntijaon mukaisesti. Päättöarviointi kuvaa sitä, kuinka hyvin ja missä määrin oppilas on opiskelun päättyessä saavuttanut yhteiskuntaopin oppimäärän tavoitteet. Päättöarvosanan muodostamisessa otetaan huomioon kaikki perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa määritellyt yhteiskuntaopin tavoitteet ja niihin liittyvät päättöarvioinnin kriteerit riippumatta siitä, mille vuosiluokalle 7, 8 tai 9 yksittäinen tavoite on asetettu paikallisessa opetussuunnitelmassa. Päättöarvosana on yhteiskuntaopin tavoitteiden ja kriteerien perusteella muodostettu kokonaisarviointi. Oppilas on saavuttanut oppimäärän tavoitteet tietyn arvosanan mukaisesti, kun oppilaan osaaminen vastaa pääosin kyseisen arvosanan kriteereissä kuvattua osaamisen tasoa. Paremman osaamisen tason saavuttaminen jonkin tavoitteen osalta voi kompensoida hylätyn tai heikomman suoriutumisen jonkin muun tavoitteen osalta. Työskentelyn arviointi sisältyy yhteiskuntaopin päättöarviointiin ja siitä muodostettavaan päättöarvosanaan.

Sisällöt, tavoitteet ja arviointikriteerit vuosiluokittain

Yhteiskuntaoppi 9.lk sisällöt.pdf

Yhteiskuntaoppi 9. luokka

sisällöt (S1-TS4)


2 sivua

Yhteiskuntaoppi 9.lk tavoitteet ja arviointikriteerit.pdf

Yhteiskuntaoppi 9. luokka

tavoitteet ja arviointikriteerit (T1-T9)


9 sivua