Suomen kieli ja kirjallisuus
3-6
Oppimäärän erityinen tehtävä
Suomen kieli ja kirjallisuus -oppimäärän erityisenä tehtävänä on kehittää oppilaiden suomen kielen, moniluku- sekä vuorovaikutustaitoja ja tutustuttaa kirjallisuuteen ja kulttuuriin. Opetus tukee oppilaiden monilukutaidon, kielitietoisuuden ja kielellisen identiteetin rakentumista. Opetuksessa ohjataan oppilaita ymmärtämään suomen kielen, kirjallisuuden ja muun kulttuurin merkitystä ja asemaa monikulttuurisessa ja monikielisessä yhteiskunnassa. Oppilaita ohjataan huomaamaan koulun ulkopuolella opitun kieli-, media- ja kulttuuritietouden merkitys suomen kielen oppimisen tukena.
Opetuksessa otetaan huomioon suomen ja ruotsin kielten asema kansalliskielinä ja suomen asema enemmistökielenä ja pääasiallisena opetuksen kielenä. Suomen kieli on paitsi opetuksen kohde myös väline muiden oppiaineiden opiskelussa, ja opetuksessa vahvistuvat keskeiset oppimaan oppimisen ja ajattelun taidot. Tehdään yhteistyötä suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärän ja muiden äidinkieli ja kirjallisuus -oppimäärien kanssa.
Oppimäärän tehtävä vuosiluokilla 3-6
Vuosiluokilla 3–6 opetuksen painopiste on oppimaan oppimisen ja vuorovaikutuksen taitojen, lukuharrastuksen sekä sujuvan ja monipuolisen luku- ja kirjoitustaidon vakiinnuttamisessa. Tekstien tulkitsemisen ja tuottamisen yhteydessä harjaannutaan tarkastelemaan kielen piirteitä ja kirjallisuuden keinoja. Lyhyiden tekstien lukemisesta edetään kokonaisteosten lukemiseen ja lukukokemusten monipuoliseen jakamiseen.
Äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineen oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet vuosiluokilla 3-6
Tavoitteena on kielellisesti virikkeinen ja yhteisöllinen oppimisympäristö, jossa oppilaiden näkemyksiä arvostetaan ja jossa on mahdollisuus tarkastella ja tuottaa tekstejä yksin ja yhdessä turvallisesti myös viestintäteknologian avulla. Opetuksessa hyödynnetään oppilaiden itse valitsemia ja heitä kiinnostavia kirjoja ja muita monimuotoisia tekstejä sekä laajennetaan oppilaiden lukukokemuksia. Äidinkielen oppimisympäristöön kuuluu myös koulun ulkopuolinen kulttuuri- ja mediatarjonta. Työtavat valitaan niin, että ne mahdollistavat yhdessä toimimisen ja kokemusten jakamisen sekä oppiaineen sisältöalueiden luontevan integroitumisen. Opetusta eheytetään prosessinomaisen opiskelun ja projektityöskentelyn avulla. Vuorovaikutus- ja draamataitoja syvennetään erilaisten harjoitusten avulla. Draamaa ja kirjallisuuden opetusta yhdistetään muiden oppiaineiden opetukseen.
Uudenkaupungin opetussuunnitelman ohjeet ja painotukset
Tehdään yhteistyötä paikkakunnan eri toimijoiden, kuten urheiluseurojen, yritysten, yhdistysten ja muiden kulttuuritoimijoiden kanssa. Myös eri koulumuodot (musiikkiopisto, lukio, ammattioppilaitokset) huomioidaan yhteistyökumppaneina. Tavoitteena on vierailla kirjastossa säännöllisesti ja löytää sieltä itselle sopivaa luettavaa. Vuosiluokkiin 3-6 osuu usein ns. ahmimisikä eli otollinen ikä lukemisen määrän kasvattamiseen, mitä kannattaa hyödyntää.
Tavoitteena on, että myös vuosiluokilla 3-6 oppilas osallistuu ikätasolle soveltuvaan kulttuuritapahtumaan esim. katsomaan teatteriesityksen.
Tvt-taitoja harjoitellaan säännöllisesti. Vuosiluokilla 3-6 otetaan puheeksi myös tietoturva- ja netikettiasiat, ja oppilaita ohjataan myönteiseen verkkokäyttäytymiseen.
Vuosiluokilla 3-6 on runsaasti mahdollisuuksia oppiaineiden integroimiseen ja opetuksen eheyttämiseen. Äidinkieli voi toimia kokoavana oppiaineena. Tavoitteena on tarjota runsaasti mahdollisuuksia pari- ja ryhmätyöskentelyyn.
Ohjaus, eriyttäminen ja tuki äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineessa vuosiluokilla 3-6
Tavoitteena on tukea oppilaiden kielellistä kehitystä, sujuvan luku- ja kirjoitustaidon oppimista sekä lukutaidon syvenemistä ymmärtäväksi lukemiseksi. Oppilaita tuetaan sanavarannon laajentamisessa, käsitteiden oppimisessa sekä ajatusten kielentämisessä ja vuorovaikutustaidoissa. Jokaista oppilasta kannustetaan taitotasoaan vastaavan kirjallisuuden ja muiden tekstien lukemiseen ja ohjataan luetun ymmärtämisen strategioiden käyttöön sekä sopivien opiskelustrategioiden kehittämiseen ja omien vahvuuksien tunnistamiseen. Oppilaiden tekstien tuottamisen taitojen sekä oikeinkirjoituksen kehittämiseksi annetaan malleja sekä yhteisöllistä ja yksilöllistä tukea. Myös kielellisesti taitavia oppilaita tuetaan lukuhaasteiden ottamisessa, itselleen soveltuvien työtapojen löytämisessä ja tavoitteiden asettamisessa. Tekstit ja työtavat valitaan niin, että oppilaiden yhdenvertaisuus ja sukupuolten tasa-arvo toteutuu.
Uudenkaupungin opetussuunnitelman ohjeet ja painotukset
Opetusta tulee eriyttää ottaen huomioon lasten eri kehitystasot. Oppimisessa hyödynnetään monipuolista tekemistä, kuten leikkejä, draamaa, äänikirjoja ja elokuvia. Oppilaiden omat kiinnostuksen kohteet otetaan huomioon suunnittelussa. Tarjotaan käyttöön erilaisia oppimisvälineitä.
Ymmärtävän lukemisen harjoitteluun tulisi tässä vaiheessa panostaa. Oppilaita ohjataan siirtymään välillä pois mukavuusalueelta ja tarttumaan luku-urakkaan järjestelmällisesti. Pitkää tekstiä, jopa kokonaisteosta voi pilkkoa pienemmiksi osiksi.
Luettavien tekstien määrä ja pituus saa kasvaa kolmannesta luokasta eteenpäin. Lukunopeutta harjoitetaan aktiivisesti. Tähän vaiheeseen sijoittuvaa ns. ahmimisikää voi hyödyntää. Kirjavinkkausta (sekä kirjastoyhteistyö että oppilaiden välinen) käyttämällä laajennetaan oppilaan kiinnostuksen kohteita ja mahdollisuuksia löytää itselleen sopivaa ja uutta luettavaa. Kirjastoyhteistyön avulla saadaan jokaiselle oppilaalle omaa taitotasoa vastaavaa luettavaa. Lukudiplomityö tarjoaa kielellisesti taitaville oppilaille haastetta.
Oppilaiden sanavaraston kasvattamiseksi tekstejä tulee lukea myös yhdessä ja tarttua tekstin sanoihin ja käsitteisiin, kielikuviin jne. niistä keskustellen ja niitä avaten.
Oppimistyyli on tässä vaiheessa vasta kehittymässä, mutta opetuksessa oppilaille tehdään näkyväksi eri tapoja oppia. Oppiaineen sisältöihin sopii, että tunneilla oppilaita ohjataan tekemään oppimista tukevia merkintöjä (alleviivaukset, numerointi, sivuhuomautukset jne.) luettavaan tekstiin. Tekstien ymmärtävää lukemista harjoitellaan muistiinpanoja tehden. Esimerkiksi historian oppikirjatekstien lukemiseen voi äidinkielessä syventyä, ohjata oppilaita jäsentämään tekstistä saatavaa tietoa itselle sopivalla tavalla (aikajana, tukisanalista, luetelmaviivat, ajatuskartta, värien käyttäminen merkinnöissä jne.). Kannustusmenetelmät ovat mahdollisimman monipuolisia.
Oppilaan oppimisen arviointi äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineessa vuosiluokilla 3-6
Arviointi ja siihen perustuva palaute on monipuolista, konkreettista ja oppimisen taitoja kehittävää. Arviointi nivotaan kiinteäksi osaksi oppimisprosessia. Arviointi perustuu monipuoliseen dokumentointiin siitä, miten oppilaiden laajenevat kielelliset taidot ja tekstien tuottaminen sekä tulkinta kehittyvät ja mitkä ovat heidän tietonsa kielestä, kirjallisuudesta ja muusta kulttuurista.
Oppilaita ohjataan arvioimaan omaa ja muiden työskentelyä, ilmaisua ja tuotoksia. Oppimista tukevan, monipuolisen ja erittelevän arvioinnin ja palautteen avulla oppilaita autetaan tulemaan tietoiseksi omista taidoistaan, tiedoistaan ja työskentelyprosesseistaan ja he saavat välineitä niiden kehittämiseen. Omaehtoinen lukeminen on tärkeä tavoite, jota tuetaan ja arvioidaan suhteessa luku- ja kirjoitustaitoon.
Äidinkielen ja kirjallisuuden sanallista arviota tai arvosanaa antaessaan opettaja arvioi oppilaiden osaamista suhteessa paikallisessa opetussuunnitelmassa asetettuihin tavoitteisiin. Määritellessään osaamisen tasoa 6. vuosiluokan lukuvuositodistusta varten opettaja käyttää valtakunnallisia arviointikriteereitä. Oppimisen edistymisen kannalta keskeisiä ovat äidinkielen ja kirjallisuuden eri tavoitealueiden perustaidot ja niihin johtavat työskentelyprosessit ja oppimisstrategiat.
Uudenkaupungin opetussuunnitelman ohjeet ja painotukset
Oppiaineessa arvioidaan oppimisen edistymistä ja työskentelyä. Kielitietoisuuden lisäämisen tarve lisääntyy, sillä vieraan kielen opiskelu alkaa usein kolmannella luokalla. Tavoitteet ja arviointiperusteet kerrotaan oppilaalle ja huoltajalle ennen työskentelyn aloittamista. Arviointi on monipuolista ja konkreettista ja keskittyy äidinkielen ja kirjallisuuden perustaitoihin. Itsearviointitaidot syvenevät monipuolisemmiksi edelliseen vuosiluokkakokonaisuuteen verrattuna. Vertaisarviointia tulee lisää. Oppilaiden suoritukset ovat dokumentoitavia. Oppilaan harrastuneisuus ja osaaminen jollakin osa-alueella voidaan ottaa huomioon oppiaineen arvosanassa.
Arvioinnin osa-alueet:
S1 Vuorovaikutustilanteissa toimiminen
• Arvioidaan oppilaan kykyä jakaa omia kokemuksia, ajatuksia ja mielipiteitä, kuunnella muita ja antaa ja ottaa vastaan rakentavaa palautetta.
• Oppilas osaa pitää lyhyen valmistellun puheenvuoron tai esityksen.
• Oppilas osallistuu draamatoimintaan.
• Arvioinnin keinoja ovat esimerkiksi oppilaiden suoritukset, tallenteet sekä itse- ja vertaisarviointi.
• Tuntityöskentely antaa jatkuvaa näyttöä vuorovaikutustaidoista.
S2 Tekstien tulkitseminen
• Tekstien tulkintaa arvioidaan erilaisten kirjoitelmien ja pari- ja ryhmätöiden avulla. Niissä kehitetään monipuolisten tekstien ymmärtämistä erilaisten strategioiden ja ajattelutaitojen kautta.
• Mekaanista lukutaitoa arvioidaan etenkin vuosiluokkakokonaisuuden alkuvaiheessa. Ymmärtävää lukutaitoa arvioidaan erityisesti kokonaisuuden loppuvaiheessa.
• Oppilaat lukevat vuosittain myös kokonaisteoksia ja ymmärtävät tekstiä pintarakenteen lisäksi syvemmin.
• Itsearviointia harjoitetaan omaa lukutaitoa ja sen kehittymistä tarkkailemalla.
• Oppilaat tuntevat tulkinnan peruskäsitteet ja käyttävät niitä.
S3 Tekstien tuottaminen
• Teksteistä arvioidaan oikeinkirjoituksen pääasiat, kuten isot alkukirjaimet ja helpot yhdyssanat sekä välimerkit. Tavutus sujuu.
• Kirjoittamisen taitojen kehittymistä arvioidaan esimerkiksi kirjoitelmavihon tai työkansion avulla.
• Arvioidaan tekstin tuottamisen vaiheita, esimerkiksi ajatuskarttoja, otsikointia, suunnitelmia ja muokkaamista.
• Tekstilajeja, mm. uutinen, kirje, kertomus, sarjakuva, tarkastellaan lajityypillisten piirteiden perusteella. Oppilaan taitoja tehdä havaintoja teksteistä voidaan arvioida.
S4 Kielen, kirjallisuuden ja kulttuurin ymmärtäminen
• Oppilaat lukevat kokonaisia tieto- ja kaunokirjallisia tekstejä ja erittelevät niiden sisältöä peruskäsitteiden avulla. Oppilaat tunnistavat tekstienvälisiä yhteyksiä monimuotoisista teksteistä.
• Arvioidaan oppilaiden suunnittelemia ja toteuttamia esityksiä esimerkiksi mediakulttuurin ilmiöistä ja
• Sanojen merkityksen ja muodon ymmärtämistä sekä taitoa luokitella sanoja arvioidaan kokein ja oppilaiden omista teksteistä.
Sisällöt, tavoitteet ja arviointikriteerit vuosiluokittain
Suomen kieli ja kirjallisuus 3-6 sisällöt.pdfSuomen kieli ja kirjallisuus 3-6
sisällöt
6 sivua
Suomen kieli 3-4lk tavoitteet +arviointikriteerit (1).pdfSuomen kieli ja kirjallisuus 3-4
tavoitteet ja arviointikriteerit
5 sivua
Suomen kieli 5-6lk tavoitteet +arviointikriteerit.pdfSuomen kieli ja kirjallisuus 5-6
tavoitteet ja arviointikriteerit
8 sivua
Äidinkieli ja kirjallisuus 6lk päättöarvioinnin kriteerit.pdfÄidinkieli ja kirjallisuus
Oppilaan oppimisen ja osaamisen arviointi äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineessa vuosiluokilla 3-6
16 sivua