Suomen kieli ja kirjallisuus 1-2
Oppimäärän erityinen tehtävä
Suomen kieli ja kirjallisuus -oppimäärän erityisenä tehtävänä on kehittää oppilaiden suomen kielen, moniluku- sekä vuorovaikutustaitoja ja tutustuttaa kirjallisuuteen ja kulttuuriin. Opetus tukee oppilaiden monilukutaidon, kielitietoisuuden ja kielellisen identiteetin rakentumista. Opetuksessa ohjataan oppilaita ymmärtämään suomen kielen, kirjallisuuden ja muun kulttuurin merkitystä ja asemaa monikulttuurisessa ja monikielisessä yhteiskunnassa. Oppilaita ohjataan huomaamaan koulun ulkopuolella opitun kieli-, media- ja kulttuuritietouden merkitys suomen kielen oppimisen tukena. Opetuksessa otetaan huomioon suomen ja ruotsin kielten asema kansalliskielinä ja suomen asema enemmistökielenä ja pääasiallisena opetuksen kielenä. Suomen kieli on paitsi opetuksen kohde myös väline muiden oppiaineiden opiskelussa, ja opetuksessa vahvistuvat keskeiset oppimaan oppimisen ja ajattelun taidot. Tehdään yhteistyötä suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärän ja muiden äidinkieli ja kirjallisuus -oppimäärien kanssa.
Oppimäärän erityinen tehtävä vuosiluokilla 1-2
Vuosiluokilla 1–2 opetuksen painopiste on luku- ja kirjoitustaitojen perustan luomisessa sekä oppimaan oppimisen ja vuorovaikutuksen taitojen kehittämisessä. Opetuksen tehtävänä on herättää kiinnostusta kieleen, ilmaisuun ja erilaisten tekstien tuottamiseen ja tulkitsemiseen.
Äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineen oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet vuosiluokilla 1-2
Äidinkielen ja kirjallisuuden oppimisympäristö rakennetaan monipuoliseksi teksti- ja kieliympäristöksi. Saatavilla tulee olla paljon oppilaita kiinnostavaa kirjallisuutta ja monimuotoisia tekstejä. Tekstejä tuotetaan yksin ja yhdessä ja niitä julkaistaan luokassa ja lähipiirissä. Kieltä tutkitaan leikinomaisesti, esimerkiksi rooli-, draama- ja teatterileikin keinoin. Opetusta eheytetään niin, että äidinkielen taitojen oppiminen nivoutuu ilmiöiden kielelliseen hahmottamiseen eri oppiaineiden yhteydessä. Koulu- tai lähikirjaston toimintaan ja erilaisiin lasten kulttuuritapahtumiin tutustuminen laajentavat oppimisympäristöä luokan ulkopuolelle. Lisäksi hyödynnetään lähiympäristön ja median kulttuurista monimuotoisuutta. Opetuksessa korostuvat kokemusten ja elämysten jakaminen sekä taitojen harjoitteleminen yhdessä ja yksin, myös viestintäteknologiaa hyödyntäen. Draamaa integroidaan kirjallisuuteen ja muihin oppiaineisiin, esimerkiksi musiikkiin, liikuntaan ja ympäristöoppiin.
Uudenkaupungin ohjeet ja painotukset:
Oppilaat lukevat itse ja heille luetaan ääneen satuja ja tarinoita. Oppilaita osallistetaan ikätasolle sopivaan tarinaperinteeseen. Median tekstejä voidaan lukea yhdessä esimerkiksi sanomalehtiviikolla tai muulloin. Kirjastoyhteistyö tarjoaa runsaasti mahdollisuuksia tutustuttaa oppilaita ajankohtaisiin kirjoihin ja näyttelyihin. Oppilaat voivat myös tuottaa näyttelyitä (kuvataidetta, sanataidetta, käsitöitä, projektitöitä) kirjaston tiloihin. Tavoitteena on, että kirjastovierailuja tehdään säännöllisesti.
Kirjoittamista ja lukemista harjoitellaan myös tieto- ja viestintätekniikkaa hyödyntäen, näppäimistön ja tekstinkäsittelyohjelmien käyttöön tutustutetaan vähitellen. Myös oppimispelejä käytetään mahdollisuuksien mukaan.
Tavoitteena on, että vuosiluokilla 1-2 oppilas saisi mahdollisuuden osallistua jonkinlaiseen lastenkulttuuritapahtumaan joko koululla tai koulun ulkopuolella esim. satunäytelmä tai lastenmusikaali.
Kouluun kutsutaan vieraita ja koulun ulkopuolelle suuntautuu retkiä ja vierailuja, joita jälkeenpäin käsitellään oppiaineessa niistä keskustellen ja niistä kirjoittaen. Tässä huomioidaan paikalliset painotukset. Kirjaston/kulttuuritoimen kanssa yhteistyössä koululle voidaan kutsua kirjailijavieraita ja kirjavinkkareita lukuinnon herättämiseksi.
Ohjaus, eriyttäminen ja tuki äidinkieli ja kirjallisuus-oppiaineessa vuosiluokilla 1-2
Tavoitteena on tukea oppilaiden kielellistä kehitystä ja vuorovaikutustaitoja sekä luku- ja kirjoitustaidon oppimista yhteistyössä kotien kanssa. Kielellisiä vaikeuksia puheen, lukemisen ja kirjoittamisen alueella pyritään tunnistamaan mahdollisimman varhain. Opettaja mallintaa sanojen, virkkeiden ja tekstien lukemista ja ymmärtämistä sekä kirjoittamisen tapoja. Oppilaita ohjataan käyttämään mediavälineitä monipuolisesti ja turvallisesti. Kielellisesti taitavia oppilaita ohjataan haastavampien tehtävien, materiaalien ja tekstiympäristöjen pariin. Tekstit ja työtavat valitaan niin, että oppilaiden yhdenvertaisuus ja sukupuolten tasa-arvo toteutuu.
Uudenkaupungin ohjeet ja painotukset:
Opetuksessa hyödynnetään oppilaan eri aistikanavia kuten esimerkiksi kuvat, ääneenlukeminen, roolileikki, teatterileikki, käsi-/keppinuket ja suullinen kertominen (sadutus).
Eriyttämisen ja tuen osalta tärkeimpiä keinoja ovat yksilöllisempi opetus, ryhmien jakaminen ja samanaikaisopetus. Erityisopettajan tuki on keskeistä lukemaanopetteluvaiheessa. Opetuksen tuessa keskitytään tunnistamaan kirjaimia ja niiden yhdistämistä. Keinoina käytetään esim. pelillisyyttä ja leikinomaisuutta. Puheilmaisua harjaannutetaan siten, että se olisi selkeää ja ymmärrettävää.
Ylöspäin eriyttäminen toteutetaan tarjoamalla tekstejä monipuolisesti siten, että ne kiinnostavat sekä tyttöjä että poikia. Oppilaat saavat myös itse vaikuttaa tekstien valintaan. Opetuksessa tulee hyödyntää erilaisia oppimisvälineitä, kuten tvt-välineitä (esimerkiksi tabletit, älytaulu, pöytäkoneet ja kannettavat tietokoneet) ja pelejä ja leikkejä.
Opetusta tulee eriyttää ottaen huomioon lasten eri kehitystasot. Oppilaiden sanavaraston kasvattamiseksi tekstejä tulee lukea myös yhdessä ja tarttua tekstin sanoihin ja käsitteisiin, kielikuviin jne. niistä keskustellen ja niitä avaten.
Oppilaan oppimisen arviointi äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineessa vuosiluokilla 1-2
Oppimisen arviointi on oppilaita ohjaavaa ja kannustavaa. Yhteisen pohdinnan sekä palautteen antamisen ja saamisen avulla opettaja ohjaa niin koko opetusryhmän kuin yksittäisen oppilaan oppimista ja edistymistä. Vuosiluokilla 1–2 oppimisen arvioinnin päätehtävänä on tukea ja edistää oppilaiden kielellistä kehitystä kaikilla tavoitealueilla. Opettaja pyrkii saamaan kokonaiskuvan kunkin oppilaan kielellisestä kehityksen edistymisestä. Arviointiin perustuvan palautteen kautta oppilaat saavat tietoa kielitaitonsa vahvuuksista sekä edistymisestään opiskelemansa kielen oppijana. Oppilaat saavat myös monipuolisesti palautetta siitä, miten he ymmärtävät ja käyttävät kieltä, ilmaisevat itseään, osallistuvat yhteiseen keskusteluun sekä tuottavat ja tulkitsevat tekstejä. Laadukas ja kannustava palaute osaamisen eri alueilta on tärkeää. Se auttaa oppilaita huomaamaan onnistumisiaan ja edistymistään sekä motivoi suuntaamaan työskentelyään kielellisen kehityksen kannalta tarkoituksenmukaisella tavalla. Arviointi tuottaa tietoa myös opetuksen suunnittelua varten sekä auttaa havaitsemaan mahdollisia tuen tarpeita oppilaiden kielellisessä kehityksessä.
Oppimisprosessin kannalta keskeisiä arvioinnin ja palautteen antamisen kohteita äidinkielen ja kirjallisuuden eri oppimäärissä ovat
• edistyminen itsensä ilmaisemisessa ja vuorovaikutustaidoissa, sana- ja käsitevarannon karttuminen
• edistyminen lukutaidossa sekä tekstien ymmärtämisessä ja lukemisen harrastamisessa
• edistyminen tekstin tuottamisessa, erityisesti käsin kirjoittamisen ja näppäintaitojen kehittyminen
• edistyminen kielen ja kulttuurin ymmärtämisessä, erityisesti havaintojen tekeminen sanojen merkityksestä ja arjen kielenkäyttötilanteista.
Uudenkaupungin ohjeet ja painotukset:
Arvioinnissa huomioidaan, että lapsen kehitystaso vaihtelee vielä paljon tämän vuosiluokkakokonaisuuden aikana. Luku- ja kirjoitustaidon edistymistä on seurattava jatkuvasti, ja ensimmäisen ja toisen luokan aikana kehitykselle tulee antaa aikaa. Väliarvioinnissa (esimerkiksi vuodenvaihteessa) käydään arviointikeskustelu (esimerkiksi oppilaan, opettajan ja huoltajien kanssa yhdessä) ja asetetaan tarvittaessa uudet tavoitteet. Lukuvuositodistuksessa käytetään sanallista todistuspohjaa, jossa äidinkielen osaamista arvioidaan monipuolisesti.
Arvioinnin osa-alueet alkuopetuksessa:
S1 Vuorovaikutustilanteissa toimiminen
• Oppilaita rohkaistaan osallistumaan erilaisiin yhteistyö- ja vuorovaikutustilanteisiin. Edistymistä arvioidaan suhteessa kykyyn toimia ryhmässä ja osallistua yhteiseen tekemiseen vapaissa ja ohjatuissa vuorovaikutustilanteissa.
• Oppilaan sanavaraston laajuutta, kehittymistä ja karttumista seurataan erilaisissa yhteyksissä esimerkiksi saduttamalla, keskustelemalla yhdessä ääneen luetusta tekstistä ja sen sanavalinnoista sekä havainnoimalla oppilaan vuorovaikutustilanteissa käyttämää kieltä.
• Itsearviointia vuorovaikutustilanteista ovat esim. kuunteleminen, kivana kaverina toiminen, omien tavoitteiden asettaminen ja onnistuminen tavoitteiden saavuttamisessa.
• Vertaisarviointia oppilas saa esityksistä keskustelun kautta, myös esimerkiksi hymiöitä, värejä, koodeja tms. voi käyttää.
• Oppilas saa palautetta esimerkiksi kiitosta, huomiota, kommentteja, ohjausta päivittäin.
S2 Tekstien tulkitseminen
Ensimmäisellä luokalla tavoitteena on, että oppilas osaa lukea ja kirjoittaa yksittäisiä, lyhyitä (kaksikirjaimisia tavuja), keväällä lyhyitä sanoja. Toisella luokalla tavoitteena on lukemisen sujuvoittaminen ja luetunymmärtämisen kehittäminen. Lisäksi tavoitteena on, että oppilas osaa kirjoittaa oikein ja itsenäisesti lyhyitä lauseita ja pieniä yhtenäisiä tekstejä. Edistymistä arvioidaan suhteessa näihin tavoitteisiin.
Myös lukemisen harrastuneisuutta voidaan arvioida, mutta on olemassa riski, että lukeminen ei ole hauskaa, jos se on arvioitavaa. Esimerkiksi lukudiplomit auttavat valitsemaan ikätasolle sopivaa luettavaa. Luettujen kirjojen määrä ei ole ratkaisevaa, vaan se, miten uutterasti oppilas lukee omaan taitotasoonsa sopivia ja sitä haastavia kirjoja. Määrä on ratkaisevaa siinä, että lukutaito kehittyy sitä enemmän, mitä enemmän lukee.
Mekaaninen lukutaito
• Mekaanista lukutaitoa arvioidaan suhteessa lukunopeuteen ja -sujuvuuteen, esimerkiksi luetetaan sanaluetteloita, joissa sanat pitenevät ja monimutkaistuvat loppua kohti. Luetunymmärtäminen
• Tekstien ymmärtämistä arvioidaan luokkakeskustelun ja vertaisarvioinnin keinoin. Esimerkiksi kuvien avulla ohjataan tekemään johtopäätöksiä ja täyttämään kerronnan aukkoja.
• Luetunymmärtämistä arvioidaan kirjallisesti kontrollikokein, joissa joko mahdollisuus rastittaa vastaukset tai vastata omin sanoin avokysymyksiin.
S3 Tekstien tuottaminen
Ensimmäisellä luokalla oppilas lukee ja osaa kirjoittaa yksittäisiä, lyhyitä (kaksikirjaimisia) tavuja ja sanoja. Toisella luokalla sanatasokirjoittamisesta siirrytään kirjoittamaan lauseita sekä osataan tunnistaa ja kirjoittaa virkkeitä.
Oikeinkirjoitus
• Sanelukirjoituksen avulla arvioidaan oikeinkirjoituksen osaamista.
• Taitojen karttuessa arvioidaan kykyä hallita kokonaisuuksia, sitä, miten oppilas kykenee kirjoittamaan pidempiä lauseita, jopa pieniä tarinoita.
Luova kirjoittaminen
• Kirjoittamisen taitojen kehittymistä arvioidaan esimerkiksi kirjoitelmavihon tai työkansion avulla.
• Mikäli oppilaan omat kirjoitustaidot eivät vielä riitä kokonaisten virkkeiden tai yhtenäisten tekstien kirjoittamiseen itsenäisesti, voidaan tekstin tuottamisen taitoja arvioida esimerkiksi saduttamalla.
S4 Kielen, kirjallisuuden ja kulttuurin ymmärtäminen
• Arvioidaan oppilaan kykyjä tehdä havaintoja kielestä vuorovaikutustilanteissa ja erilaisista teksteistä.
• Lukuharrastuksen myötä oppilaan kirjallisuuden ja kulttuurin tuntemus kasvaa, ja arvioinnissa voidaan ottaa huomioon myös se, miten laajasti oppilas tuntee ikätasolle sopivaa tarinaperinnettä.
• Kielitietoisuuteen ja kielen ilmiöihin liittyen kokeita voidaan jo pitää aiheista, joita on harjoiteltu (esim. vierasperäiset kirjaimet, geminaatta, ensitavu)
Suomen kieli ja kirjallisuus 1.pdfSuomen kieli ja kirjallisuus 1
sisällöt ja tavoitteet
4 sivua
Suomen kieli ja kirjallisuus 2.pdfSuomen kieli ja kirjallisuus 2
sisällöt ja tavoitteet
4 sivua