1.4.1.4 Perusopetuksen yhtenäisyys ja siirtymävaiheisiin liittyvä yhteistyö

Perusopetusta kehitetään opetussuunnitelmallisesti ja pedagogisesti yhtenäisenä kokonaisuutena. Perusopetus jäsentyy valtioneuvoston asetuksen mukaisesti vuosiluokkien 1– 2, 3–6 sekä 7–9 muodostamiin jaksoihin. Vuosiluokat muodostavat opetuksellisesti eheän ja kasvatuksellisesti johdonmukaisen jatkumon. Yhteistyö esiopetuksen kanssa vahvistaa työn pitkäjänteisyyttä. Opetuksen järjestäjä huolehtii yhteistyöstä ja opetuksen yhtenäisyydestä riippumatta siitä, toimivatko esiopetus ja perusopetus tai perusopetuksen eri luokka-asteet hallinnollisesti eri yksiköissä tai eri rakennuksissa. Yhteistyötä tehdään mahdollisuuksien mukaan myös seuraavan koulutusvaiheen oppilaitosten kanssa.

Toimintakulttuurilla on keskeinen merkitys perusopetuksen yhtenäisyyden toteuttamisessa. Se vaikuttaa aina oppilaan kohtaaman koulutyön laatuun. Yhteisön toimintakulttuuri on sen historiallisesti ja kulttuurisesti muotoutuva tapa toimia. Toimintakulttuuria voidaan kehittää ja muuttaa. Se on kokonaisuus, joka rakentuu

• työtä ohjaavien normien ja toiminnan tavoitteiden tulkinnasta

• johtamisesta sekä työn organisoinnista, suunnittelusta, toteuttamisesta ja arvioinnista

• yhteisön osaamisesta ja kehittämisestä

• pedagogiikasta ja ammatillisuudesta

• vuorovaikutuksesta, ilmapiiristä, arkikäytännöistä ja oppimisympäristöistä.

Toimintakulttuuria muovaavat sekä tiedostetut että tiedostamattomat tekijät. Toimintakulttuuri vaikuttaa sen piirissä oleviin riippumatta siitä, tunnistetaanko sen merkitys ja vaikutukset vai ei. Aikuisten tapa toimia välittyy oppilaille, jotka omaksuvat kouluyhteisön arvoja, asenteita ja tapoja. Esimerkiksi vuorovaikutuksen ja kielenkäytön mallit sekä sukupuoliroolit siirtyvät oppilaille. Toimintakulttuurin vaikutusten pohdinta ja sen ei-toivottujen piirteiden tunnistaminen ja korjaaminen ovat tärkeä osa toimintakulttuurin kehittämistä.

Toimintakulttuuri ilmenee selvimmin yhteisön käytännöissä. Perusopetuksessa kaikki käytännöt rakennetaan tukemaan opetus- ja kasvatustyölle asetettuja tavoitteita. Toimintakulttuurin tulee tukea tavoitteisiin sitoutumista ja edistää yhteisen arvoperustan ja oppimiskäsityksen toteutumista koulutyössä. Toimintakulttuuriin kehittämisen perusedellytys on toisia arvostava, avoin ja vuorovaikutteinen sekä kaikkia yhteisön jäseniä osallistava ja luottamusta rakentava keskustelu.

Uudenkaupungin ohjeet ja painotukset

Koulun yhtenäistä toimintakulttuuria vahvistetaan opettajien ja oppilaiden moninaisella yhteistyöllä. Esi- ja perusopetuksen aikana järjestetään oppimistilanteita, joissa eri ikäiset oppilaat yli luokkarajojen työskentelevät ja oppivat yhdessä. Näin huolehditaan siitä, että oppilas oppii tuntemaan useita opettajia ja koulukavereita. Luokalta toiselle tapahtuvissa siirtymissä huolehditaan, että tulevan luokan opettaja ja luokkakaverit ovat oppilaan tiedossa hyvissä ajoin. Siirtymävaiheissa järjestetään erilaisia tutustumispäiviä, vanhempaintapaamisia ja muita yhteisiä tapahtumia. Uuden ryhmän aloittaessa huolehditaan riittävästä ryhmäytymisestä.

Esi- ja perusopetuksen opettajat tekevät suunnitelmallista yhteistyötä. Ensimmäisen luokan luokanopettaja kutsuu koolle yhteisen suunnittelupalaverin. Yhteistä toimintaa järjestetään mm. vierailujen, tapahtuma- ja teemapäivien, juhlien ja opettajavaihdon muodossa.

Esiopetuksen havainnointilomakkeet siirtyvät vanhempien luvalla alkuopetukseen. Havainnointilomake luovutetaan keväällä koulun tutustumistilaisuudessa tulevan ensimmäisen luokan opettajalle.

Mikäli oppilas tarvitsee tehostettua tai erityistä tukea, keväällä pidetään kolmiportaisen tuen tiedon siirtopalaveri. Palaverin kutsuu koolle esiopettaja tai varhaiskasvatuksen erityisopettaja. Kolmiportaisen tuen palaveriin kutsutaan esiopettaja, huoltaja, tuleva luokanopettaja tai muu yhteyshenkilö, koulun erityisopettaja ja varhaiskasvatuksen erityisopettaja.

Yläkoulujen/-luokkien edustajat kiertävät keväällä kaikki kuudennet luokat ja kuraattori haastattelee tulevat 7.-luokkalaiset. Tutustumis- ja haastattelutilaisuus voidaan järjestää myös usean koulun yhteisenä. Keväällä järjestetään yläkouluissa tuleville seitsemäsluokkalaisille tutustumispäivä. Heti seitsemännen luokan alussa huolehditaan opetushenkilöstön ja oppilashuollon ammattihenkilöstön yhteistyönä riittävästä ryhmäytymisestä.

Mikäli on tarpeen siirtää opetuksen asianmukaisen järjestämisen kannalta välttämättömiä ja/tai tarpeellisia tehostetun ja erityisen tuen tietoja alakoulusta yläkouluun, alakoulun luokanopettaja kutsuu keväällä koolle tiedonsiirtopalaverin, johon kutsutaan mukaan oppilas, huoltaja, ala- ja yläkoulun erityisen tuen opettajat sekä muut tarvittavat henkilöt.

Oppilaan tuen toimien arviointi ja suunnittelu on tapauskohtaisesti tehtävää työtä ja tapaamisiin voidaan kutsua ainoastaan sellaisia henkilöitä, jotka opettavat oppilasta tai muutoin osallistuvat oppilaan opetuksen ja tuen suunnitteluun, arviointiin tai toteuttamiseen. Samoin oppilashuollollinen työ on tapauskohtaisesti tehtävää työtä. Oppilashuollolliseen työhön tarvitaan lisäksi oppilaan tai hänen huoltajansa suostumus. Suostumuksen hankkimisessa noudatetaan Oppilas-ja opiskelijahuoltolaissa määrättyjä toimintamalleja. Nivelvaiheissa oppilashuollollinen tieto siirretään oppilaan tai hänen huoltajansa luvalla monialaisen asiantuntijaryhmän vastuuhenkilön toimesta tiedonsiirtoluvassa mainituille tahoille.

Opetuksen ja oppilashuollon asianmukaisen järjestämisen kannalta välttämättömän tiedon siirtämiseen ei tarvita oppilaan tai huoltajan lupaa. Tarpeellisen tiedon siirtämiseen tarvitaan aina asianomaisten henkilöiden kirjallinen ja yksilöity lupa.

Perusopetuksen opinto-ohjaajat tekevät suunnitelmallista yhteistyötä alueen toisen asteen oppilaitosten opinto-ohjaajien kanssa. Tarvittaessa oppilaalle tehdään saattaen vaihtamisen - toimintasuunnitelma hyvissä ajoin ennen toiselle asteelle siirtymistä.