Omat tunteet kehiin:
Kehota oppilaita palauttamaan mieleensä edellisenä päivänä tuntemiaan tunteita ja luettelemaan niitä ääneen. Kirjoittakaa niitä ylös taululle. Tunteiden ylös kirjaamisen tavoitteena on tehdä oppilaille näkyväksi se, että eri ihmiset voivat samassa tilanteessa tuntea hyvin erilaisia tunteita.
Pohtikaa edellä lueteltujen tunteiden ilmenemistä. Pyydä oppilaita kertomaan:
Mitkä mainituista tunteista tuntuivat kehossa?
Mitkä mainituista tunteista näkyivät muille?
Mitkä mainituista tunteista johtivat toimintaan?
Aurinkoinen palaute:
Opettaja muistuttaa, että me kaikki tarvitsemme toistemme tukea, sillä se tukee hyvinvointiamme.
Osallistujille jaetaan paperit, joihin piirretään aurinko ja niin monta auringonsädettä kuin on osallistujia. Auringon sisään kirjoitetaan oma nimi. Sitten auringot laitetaan kiertämään ja kirjoitetaan jokaisen auringon säteeseen yksi myönteinen asia henkilöstä, jonka nimi auringossa lukee.
Kun aurinko palaa kierroksen jälkeen tekijälleen, hän kirjoittaa viimeiseen säteeseen yhden myönteisen asian itsestään. Pohtimisen helpottamiseksi osallistujille voidaan laittaa näkyviin erilaisia vahvuuksia, kykyjä ja taitoja, joista voi valita omansa.
Onnistumiset esiin:
Oppilaita pyydetään kirjoittamaan paperille 1–3 asiaa, joissa he ovat onnistuneet tunnin, päivän tai viikon aikana. Opettaja kannustaa oppilaita kirjaamaan ylös pienimmätkin onnistumiset (En myöhästynyt/olin ajoissa, tulin kouluun, kuuntelin opetusta, en häirinnyt tuntia, sain yhden tehtävän tehtyä, osasin toimia tilanteessa ohjeen mukaan).
Jos onnistumisten havaitseminen sujuu hyvin, voidaan yksi onnistuminen kertoa parille tai koko ryhmälle ääneen. Jos onnistumiset kerrotaan koko ryhmälle ääneen, jokaiselle onnistujalle annetaan onnistumisesta raikuvat aplodit.
Hedelmäsalaattikertaus:
Luokassa istutaan piirissä. Tuoleja on yksi vähemmän kuin oppilaita. Yksi vapaaehtoinen menee ensiksi piirin keskelle ja kertoo itsestään jonkun oppimansa asian. Saman asian oppineet vaihtavat paikkaa keskenään. Keskellä olija yrittää ehtiä istumaan jollekin vapaalle paikalle. Se, joka jää ilman paikkaa, menee piirin keskelle ja kertoo jonkin asian, jonka on oppinut ja toiminta jatkuu eteenpäin.
Jos keskellä olija huutaa: ”Oppikirja”, kaikki vaihtavat paikkaa. Tämä voi myös olla huutajan pelastus, jos hän ei juuri sillä hetkellä keksi mitään oppimaansa asiaa.
Laitetaan ajatukset kellumaan:
Opettaja kertoo oppilaille, että tällä kerralla opetellaan tietoista kommunikaatiota. Oppilaat oppivat kommunikoimaan nykyhetkessä, eivätkä kerro menneitä tapahtumia. Tarkoitus on kertoa muille, mitä omassa mielessä juuri silloin liikkuu.
Istutaan piirissä ja otetaan joku esine esim. pallo. Pallo kiertää kädestä käteen ja se, kenellä on pallo vuorollaan kädessä, sulkee silmänsä ja kertoo muille, mitä hänen mielessään liikkuu juuri nyt. Lopuksi keskustellaan siitä, miltä tuntui kertoa asioita omasta mielestä/omasta tajunnanvirrastaan.
Tunnepaikka:
Opettaja luettelee oppilaille heidän tuntemiaan paikkoja (esim. koulu, leffateatteri, metsä, uimaranta, urheilukenttä) yksi paikka kerrallaan. Oppilaat kirjoittavat paperille paikan sekä siihen liittämänsä tunteen. Jokaisen paikan pohtimiseen käytetään aikaa noin 2 minuuttia.
Omaa tunnetta pohtiessa kannattaa miettiä myös sitä, mikä ja miksi kyseisessä paikassa oleva asia nostaa ko. tunteen pintaan. Lopuksi keskustellaan yhdessä paikoista ja niiden herättämistä tunteista.
Aktivoidaan positiiviset tunteet:
Kun koet olevasi uhkatilassa, koita aktivoida myönteisiä tunteita esimerkiksi katsomalla kuvia kännykästäsi. Mieti niitä asioita, jotka ovat tänään onnistuneet. Ota tai piirrä itsellesi kuva, jossa on kirjoitettuna tai kuvattuna kolme asiaa, joista voit olla aina kiitollinen.
Piirretään vasemmalla-Vasenkätiset muotokuvat:
Opettaja jakaa luokan sattumanvaraisesti pareiksi. Parit piirtävät toisistaan väärällä kädellä (vasemmalla, jos oikeakätinen ja toisin päin) toisistaan muotokuvan ja signeeraavat työt. Jokainen saa pitää itsellään itsestään piirretyt kuvat.
Piirrokset tehdään uuden parin kanssa yhteensä kolme kertaa, jonka jälkeen jokainen esittelee itsensä jonkun saamansa piirustuksen kautta.
Jutturyhmät:
Pyydä oppilaita kulkemaan sikin sokin kävellen ympäri luokkaa. Kun opettaja huutaa "ryhmä", oppilaat muodostavat mahdollisimman nopeasti vieressä olevien ihmisten kanssa 4–5 hengen ryhmiä. Ryhmässä käydään nopea jutustelukierros, jossa jokainen vastaa lyhyesti muutamaan opettajan antamaan kysymykseen.
Keskustelun aloittaja määräytyy myös opettajan vihjeen mukaan. Keskustelun aloittaa: se, jolla on värikkäin paita/se jolla on syntymäpäivä seuraavaksi/se, joka asuu kauimpana koulusta/se, jolla on pisimmät hiukset/se, jolla on sinisimmät silmät jne.
Esimerkkikysymyksiä: Mikä on mieluisin paikkasi? Mitä teet mielelläsi
lauantai-iltaisin? Millä kulkuvälineellä liikut? Mikä on lempivärisi?
Lempiaineesi? Voimaeläimesi?
Juttujono:
Pyydä oppilaita asettumaan kahteen vastakkaiseen jonoon niin, että kaikilla on pari. Anna oppilaille aihe, josta keskustellaan muutaman minuutin verran (opettaja voi painottaa, että molemmille tulee antaa puheenvuoro, koska kyse on keskustelusta). Opettajan merkistä, pari vaihtuu niin, että toinen jono pysyy aina paikallaan, ja toinen jono siirtyy askeleen eteenpäin (jonossa ensimmäisenä ollut siirtyy jonossa viimeiseksi). Tavoitteena on saada sellaiset oppilaat, jotka eivät muuten vaihtaisi mielipiteitä tai kuulumisia keskenään, jutustelemaan edes hetki. Jos kaksi minuuttia näyttää olevan liian pitkä tai lyhyt aika, aikaa voi muuttaa.
Keskustelun aiheita:
-Hauskin lomatekeminen
-Kivoin harrastus
-Lempimusiikki
-Kivoin eläinkokemus/kivoin eläin
-Paras ruoka
-Paras leffa
-Siistein maa
Jne.
Tarinan iskentää sana tai lause kerrallaan
Istutaan piirissä. Aloittaja sanoo sanan tai lauseen, josta aloittajan vasemmalla puolella oleva jatkaa sanoen ensin edellisen ja sitten oman jatkon siihen. Esim. Minä- asun – karvaisessa – talossa – jossa ei - ole – sinappia - eikä - mitään - muutakaan – juotavaa. Mokat eivätkä unohdukset haittaa mitään. Ne kuuluvat asiaan.