3.-4.-luokat

VALMIS TUNTISUUNNITELMA: Rovaniemen hyvinvoinnin vuosikello, dia 31 (s.61)

Rovaniemen hyvinvoinnin vuosikello

Aihe: Tunnetaidot

Harjoitteet:

1. Aloitus: Tunnehippa (5-10 min) Välineet: tunnekortit (löydät kortit kirjan "Rovaniemen hyvinvoinnin vuosikello" lopusta) 

Tunnekorteista valitaan yksi tunne kerrallaan. Opettaja nostaa tunnekortin ja näyttää sen kaikille. Hippa jahtaa muita oppilaita siinä tunnetilassa, joka tunnekortissa on. Kiinni jääneet oppilaat jäävät paikalleen siihen tunnetilaan, millä heidät otettiin kiinni. Hippa vaihtuu puolen minuutin välein, jolloin vaihdetaan myös tunnetilaa nostamalla uusi tunnekortti. 

2. Työvaihe: Tunnepilvet (20-25 min) Välineet: Sakset, värikyniä, paperia 

Mietitään yhdessä millaisia eri tunteita on olemassa. Opettajalla on tyhjiä lappuja, joihin oppilaiden ehdotukset kirjoitetaan. Opettajalla on myös valmiina papereita, joihin on kirjoitettu tunteita: rakkaus, pelko, viha, mielihyvä, suru, ilo, yllättyneisyys, nolostuminen, inho, ärtymys, innostus, jännitys, huolestuneisuus, rentous, kateus, raivo, häpeä, pettymys, helpotus, hellyys. 

Opettaja varmistaa, että tunteita on lopuksi kasassa yhtä paljon kuin luokassa on oppilaita. Oppilaat menevät piiriin istumaan ja jokaiselle oppilaalle arvotaan yksi tunne. Tämän jälkeen oppilaat kertovat, millaisessa tilanteessa tällainen tunne voisi tulla. Jos oppilas ei keksi omalta kohdaltaan tilannetta, mietitään yhdessä, millaisessa tilanteessa jollekulle voisi tulla tällainen tunne. 

Seuraavaksi tehtävänä on askarrella saamastaan tunteesta pilvi. Pilven on tarkoitus kuvastaa tunnetta muotonsa, värinsä tai kokonsa avulla. Oppilaat saavat päättää millaisen pilven he omasta tunteestaan tekevät. Lopuksi pilvet kiinnitetään luokan seinälle, taululle tai muuhun opettajan valitsemaan paikkaan. 

Vinkki: Tunnepilvet kannattaa säilyttää, sillä niitä voidaan käyttää hyödyksi monenlaisessa tuntityöskentelyssä. 

3. Lopetus: Tunneilmaisua (5-10 min)

Oppilaat ja opettaja seisovat piirissä. Piirissä ilmaistaan alla olevia tunteita siten, että ensimmäinen näyttää tunnetta vain hyvin pienesti ja tunne voimistuu kun se siirtyy oppilaalta seuraavalle. Tunnetta ilmaistaan keholla ja ääntelemällä. Sitä on tarkoitus ilmaista nopeasti ja spontaanisti, eikä liian pienellä tai voimakkaalla ilmaisulla ole merkitystä. Tunnetta ilmaistaan niin kauan, kunnes oppilaasta tuntuu, ettei sitä voi voimakkaammin ilmaista. Tällöin opettaja antaa uuden tunteen jonka ilmaisua jatketaan piirissä. Tunteet: Ilo, suru, viha, jännitys, pettymys, rentous, inho, ärtymys, rakkaus Vinkki: Tunteiden ilmaisu voidaan toistaa päinvastoin eli siten, että ensimmäinen ilmaisee tunnetta mahdollisimman voimakkaasti ja tunne pienenee. 

Lähde: Tunne- ja turvataitokasvatuksen opetusmateriaali, luokka-asteet 3-4

file:///D:/Turvallinen-Oulu_3-4luokka_A4_sahkoinen_29092021-1.pdf

Aihe: arvot ja asenteet

Harjoitteet:

1. Aloitus: Ajatuksesi ohjaavat tunteitasi ja tekojasi

Laitetaan tunnekortit näkyviin taululle (Tunne- ja turvataitokasvatuksen opetusmateriaali, dia 18 tai esim. KiVa -materiaalista tai kirjoitetaan tunnesanoja taululle). Keskustellaan, millaisia tunteita oppilaat ovat kokeneet päivän aikana. Voidaan pitää tunnepäiväkirjaa (dia 23), jolloin nähdään, kuinka tunteet vaihtelevat päivästä ja tilanteesta toiseen.

Opettaja kertoo:  Joskus tunteet voivat olla vaivaksi  ja meille syntyy monenlaisia ajatuksia. Kaikki tunteet ovat sallittuja, mutta meidän taytyy opetella erottelemaan ja ohjaamaan päässämme syntyviä ajatuksia, jotta voimme hallita tekojamme ja käytöstämme. Tunne kestää korkeintaan 90 sekuntia, minkä jälkeen sen jatkuvuuteen vaikuttaa omat ajatuksemme. Emme voi muuttaa tunnetta, mutta ajatuksiimme voimme vaikuttaa.

Kysymys: Miten ajatuksesi voivat vaikuttaa eri tilanteissa siihen, mitä tunnet ja miten toimit? Miten myönteiset tai kielteiset ajatukset voivat vaikuttaa eri tavalla?

Ajatuksesi ohjaavat tunteitasi ja tekojasi. Myönteiset ajatukset ovat meille iloksi ja hyödyksi sekä lisäävät turvallisuuden tunnettamme. Kielteiset ajatukset aiheuttavat vaikeuksia. Ne tekevät meidät vihaiseksi, huolestuneeksi tai pelokkaaksi.

VINKKI: Ajatuksista voidaan puhua myös vihreinä ja punaisina ajatuksina.

Esimerkkejä: Kun joku tönäisee sinua, kun olet menossa ulos luokasta, voit ajatella: "Hän teki sen tahallaan ollakseen ilkeä minulle!" -Mitä tekoja tällaisesta ajatuksesta voisi seurata? Tai voit ehkä ajatella: "Oho, olipa ahdasta?" -Miten tällainen ajatus vaikuttaa käytökseen kyseisessä tilanteessa?

Video: Katsotaan Pesäpuu ry:n video (2,24min) Uimahyppy -esimerkki. Video löytyy you tubesta hakusanalla Pelko & Punaiset ja Vihreät Ajatukset. Video voidaan pysäyttää kohtaan 1,16 kysymysten ajaksi;

Minkälaisia kielteisiä ajatuksia pojalla oli?

Miten nämä kielteiset ajatukset vaikuttivat siihen, miltä pojasta tuntui ja miten hän toimi?

Mitä myönteisiä ajatuksia poika sai mieleensä?

Mikä auttoi ja rohkaisi poikaa?

Miten myönteiset ajatukset vaikuttivat pojan toimintaan?

Juttelemme itsellemme koko ajan ajatustemme välityksellä. Maailmassa on monia kielteisiä ajatuksia. Ne ovat vähän kuin hirviöt: yrittävät pelotella meitä, yrittävät saada meidät suuttumaan tai surullisiksi. Ne tekevät sen saamalla meidät ajattelemaan tyhmiä asioita itsestämme tai toisista ja saavat suuttumaan itsellemme. Kun ne onnistuvat tehtävässään, ne ovat tyytyväisiä itseensä. Kielteiset ajatukset voivat olla rasittavia. Kun alamme pelätä, tunnemme itsemme vihaisiksi tai surullisiksi. Kaikilla meillä on sekä kielteisiä että myönteisiä ajatuksia erilaisissa tilanteissa. Voit itse vaikuttaa siihen, kumpien ajatusten annat voittaa. Myönteisiä ajatuksia pitää opetella löytämään ja käyttämään.

2. Työvaihe: Myönteiset, rohkaisevat ja kannustavat ajatukset

Harjoitellaan ensin yhdessä eri tilanteisiin myönteisiä, rohkaisevia ja kannustavia ajatuksia. Sitten oppilaat voivat jatkaa myönteisten ajatusten keksimistä pareittain. Myönteisten ajatusten keksimisessä auttavat apukysymykset: Mitä sanoisit muille samassa tilanteessa oleville? Mitä hyvä ystäväsi sanoisi sinulle? 

Esimerkkejä kielteisistä ja myönteisistä ajatuksista:

"En saa koskaan siihen lupaa."

"Ehkä tällä kertaa saan luvan, kun perustelen asian hyvin. Kyllä minä vielä joskus pääsen."

"Me varmasti kaadumme."

"Ei se haittaa, vaikka kaatuisimmekin. Ei siinä käy pahasti. Sitten kokeillaan uudestaan."

"Jos kaadun uudella, isolla pyörälläni, käsi tai jalka varmasti murtuu."

"Ehkä vähän liioittelen. Yleensä kaatumisista selviää mustelmilla ja pienillä ruhjeilla. Harvoin siinä käsi tai jalka murtuu."

"En tule onnistumaan siinä."

"Onnistun varmasti! En tiedä, jos en kokeile. Pystyn kyllä siihen."

"Epäonnistun varmasti. Olen niin tyhmä."

"Kaikki epäonnistuvat joskus. Se unohtuu äkkiä. En ole tyhmä. Harjoittelen, niin onnistun."

"Kukaan ei halua leikkiä kanssani."

"Varmasti joku haluaa leikkiä myös minun kanssani. Olen hyvä keksimään leikkejä. Ehkä minun täytyy itse olla rohkea ja pyytää päästä mukaan leikkeihin."

3. Lopetus: Mukavan tekemisen lista

Oppilaat laativat itselleen listan lempipuuhistaan ja asioista, jotka ilahduttavat heitä. Lista on hyvä olla olemassa niitä tilanteita varten, kun olo on kurja ja tarvitsee tekemistä, joka piristää tai rauhoittaa mieltä.

VALMIS TUNTISUUNNITELMA: Rovaniemen hyvinvoinnin vuosikello, dia 37-38 (s.72-74)

Rovaniemen hyvinvoinnin vuosikello

Aihe: Rentoutuminen ja rauhoittuminen

Harjoitteet:

1. Aloitus: Hetki hiljaisuutta (5 min) Harjoituksen avulla on tarkoitus opetella rauhoittumista. 

Opettaja ohjeistaa oppilaat seisomaan pulpettiensa vieressä hiljaa ja silmät kiinni. Opettaja ohjeistaa oppilaita laskemaan hiljaa mielessään kuuteenkymmeneen, kuten minuutissa on sekunteja. Kun oppilaan mielestä on kulunut minuutti, hän voi avata silmät ja istuutua hiljaa paikalleen, vaikka toiset oppilaat jäisivätkin seisomaan. Vinkki: Tätä harjoitusta voi toistaa monenlaisten oppituntien alussa tai kesken oppituntien. 

2. Työvaihe: Rauhoittumisen taidot (15 - 20min) Välineet: rauhoittumisen taito -lomake (s.74), värikyniä 

Tehtävän tarkoituksena on opetella itsehillinnän taitoja. Itsehillinnän taitoja tarvitaan esimerkiksi silloin, kun suututtaa. Itsehillintä on tärkeää, jotta kykenemme toimimaan sosiaalisissa tilanteissa ja selviytymään harmituksesta, pettymyksestä ja muista ikävistä tunteista. Itsehillinnän taitoja voi ja on tärkeää harjoitella. Itsehillintää harjoittelemalla pystymme paremmin rauhoittumaan silloinkin, kun jokin tunne on hyvin voimakas. Tunteita saa ja pitää näyttää, eikä niitä kannata tukahduttaa. Jokainen meistä on joskus ärtynyt ja suuttunut. Tärkeää on oppia, miten omia tunteita voi säädellä, ja rauhoittaa kuinka itsensä. 

Opettaja jakaa oppilaille rauhoittumisen taito -lomakkeen. Oppilaiden tehtävänä on täyttää lomake. Lomakkeessa on neljä kohtaa, ja ne käydään luokan kanssa kohta kerrallaan läpi. 

1. TÄMÄ MINUA SUUTUTTAA: Tähän kohtaan kirjoitetaan asia, joka saa sinut suuttumaan. Se voi olla mikä tahansa asia tai teko.

2. MINUSTA TUNTUU… Oppilaat värittävät ne ajatuspilvet, jotka kuvastavat miltä heistä tuntuu silloin, kun he ovat suuttumassa tai suuttuneet. Jos oppilaiden on vaikea kuvitella ja muistella tunnetta, voivat he rakentaa esimerkin mukaisesti tilanteen omasta suuttumuksestaan tai suuttumusta aiheuttaneesta asiasta, jolloin tunteen nimeäminen voi olla helpompaa. Esimerkki: “Välitunnilla jalkapallopelissä maaliani ei hyväksytty, vaikka omasta mielestä se oli maali. Minusta se oli epäreilua ja se ärsytti! Sitten minä suutuin.” Esimerkissä tunteet ovat epäreiluus ja ärtymys. 

3. MIKÄ PARANTAISI OLOANI? Oppilaan tehtävänä on keksiä puhekuplien kysymykseen hänelle itselleen sopiva vastaus. Kysymysten avulla pohditaan asioita, muistoja, tekoja tai ihmisiä, jotka parantavat pahaa oloa. Kysymyksiin vastaamalla saadaan ratkaisuja itsehillinnän kehittämiseksi ja käytännön keinoja tunteiden hallintaan. Opettaja auttaa tarvittaessa antamalla esimerkkejä ja vaihtoehtoja. 

Esimerkkejä: 

Mukavia asioita: ystäväni, lemmikki, perhe, tuleva lomareissu mökille.. 

Mukavia muistoja: kun kerran voitin jalkapalloturnauksessa, sain kokeesta ysin, opin rullalaudalla uuden tempun… 

Kiva tekeminen: harrastus, piirtäminen, ulkoilu, lukeminen… 

Tällä tavalla rauhoitun: poistun tilanteesta, saan olla yksin, ajattelen muita asioita, puhun… 

Kenelle puhun?: opettajalle, ohjaajalle, vanhemmille, ystävälle 

4. MITÄ HYVÄÄ RAUHOITTUMISESTA SEURAA? Opettaja ohjeistaa oppilaita muistelemaan tai kuvittelemaan tilannetta, jossa suuttumuksesta on jotenkin päässyt yli. Mitä hyvää siitä seuraa? Millainen tunne sinulle ja tilanteessa mukana oleville tulee? Esimerkki: ”Maalin hylkääminen tuntui epäreilulta ja se ärsytti minua. Vaikka maaliani ei hyväksytty, onnistuin rauhoittumaan enkä suuttunut. Myöhemmin sainkin tehtyä maalin ja meillä oli hauska peli.” 

3. Lopetus: Rauhoittumisen säännöt (10 - 15 min) Välineet: A3-paperia, kyniä tai tusseja 

Lopuksi keksitään rauhoittumisen säännöt, joita kaikki oppilaat sitoutuvat noudattamaan. Opettaja kirjoittaa rauhoittumisen säännöt paperille, joka kiinnitetään luokan seinään. Tarkoitus on, että säännöt ovat erilaisia tapoja rauhoittua, kun jokin asia ärsyttää. Oppilaat saavat itse ehdottaa millaisia tapoja rauhoittumiseen voisi olla. 

Esimerkkejä rauhoittumisen säännöistä: Kun minua ärsyttää minä… 1. Hengitän syvään ja lasken kymmeneen. 2. Puristan kädet nyrkkiin ja laitan nyrkit taskuun. 3. Menen rauhoittumaan hetkeksi toiseen tilaan. 4. Ajattelen jotakin mukavaa asiaa, joka on tapahtunut minulle. 5. Laitan silmät kiinni ja kädet polville. Keskityn vain siihen, miltä polveni tuntuvat. Kun ärtymys menee ohi, avaan taas silmäni.