3.-4. luokat

VALMIS TUNTISUUNNITELMA: Rovaniemen hyvinvoinnin vuosikello, diat 33-34 (s.64-67)

Rovaniemen hyvinvoinnin vuosikello

Harjoitteet: 

1. Aloitus: Mauri-myyrän puhepulmat (10-15 min)

Alla luetelluissa tilanteissa tulee esille asioita, joita Mauri-myyrä huomaa ympärillään. Oppilaiden tehtävänä on peukaloa näyttämällä osoittaa kannattaako kyseinen mielipide tai havainto heidän mielestään kertoa ääneen. Mikäli mielipide tai havainto on hyvä sanoa ääneen, oppilaat näyttävät peukkua ylöspäin. Jos mielipidettä tai havaintoa ei kannata sanoa ääneen, oppilaat näyttävät peukkua alaspäin. Vastauksista keskustellaan peukuttamisen jälkeen. Miksi kannattaa kertoa oma mielipide? Miksi ei kannattaisi? Yhdessä voidaan keskustella, kumpi olisi kaikkien kannalta kannattavampi vaihtoehto. 

TILANTEET:

Mauri huomaa, että Maisa on pudottanut turkilleen ketsuppia. 

Mauri kuulee, että Meeri aikoo mennä omenavarkaisiin. 

Mauri ajattelee, että Maisalla on isot korvat. 

Mauri huomaa, että Meeri ei osaa sanoa r-kirjainta kunnolla. 

Mauri näkee, että joku yrittää viedä Meerin repun. 

Mauri kuuli, että muut myyrät olivat puhuneet Maisasta ilkeästi. 

Mauri näkee, että Meeri ilveilee Maisan selän takana. 

Meeri kehuu koulun kaalilaatikkoa, mutta Mauri inhoaa kaalilaatikkoa. 

Maisalla on uusi polkupyörä, jota hän kehuu. Maurin mielestä pyörä on vanha rämä. 

Meeri pyytää Mauria mukaan hippaleikkiin. Mauri ei halua leikkiä hippaa vaan piilosta. 

2. Työvaihe: Vihainen lammas (20-25 min) Välineet: Vihaisen lampaan tilanteet -liite (Rovaniemen hyvinvoinnin vuosikello, dia 34), sakset, kangaspussi 

Tehtävässä mietitään yhdessä tapoja ilmaista vihan ja kiukun tunteita hyväksyttävästi. Opettaja leikkaa Vihaisen lampaan tilanteet erillisille lapuille. Tilannelaput laitetaan kangaspussiin ja pyydetään oppilaita yksi kerrallaan nostamaan ne pussista. Tilanteet luetaan, ja mietitään yhdessä miksi lampaan toiminta ei ollut hyväksyttävää. Tämän jälkeen mietitään, miten lammas olisi voinut toimia tilanteessa toisin. Vinkki: Opettaja voi käyttää luokassa tapahtuneita ristiriitatilanteita ja muokata ne eläintarinaksi. 

3. Lopetus: Vettä kengässä (15-20 min)

Opettaja jakaa luokan kahteen ryhmään. Toinen ryhmä siirtyy hetkeksi ulos luokasta. Luokkaan jäävät oppilaat valitsevat kukin parin toisesta ryhmästä. Kun parit on valittu, palaavat oppilaat takaisin luokkaan. Toisen ryhmän jäsenet yrittävät löytää oman parinsa kysymällä: ”Oletko ystäväni?”. Jos vastaus on myönteinen ”Olen ystäväsi”, jäädään istumaan ystävän luokse. Mikäli vastaus on kielteinen ”Vettä kengässä!”, on kysyjän hypittävä yhdellä jalalla takaisin oven taakse. Kysymässä käydään niin monta kertaa, että jokainen on löytänyt oman parinsa. 

VALMIS TUNTISUUNNITELMA: Rovaniemen hyvinvoinnin vuosikello, dia 30 (s.58-59)

Rovaniemen hyvinvoinnin vuosikello

Aihe: Yhteisöllisyys

Harjoitteet: 

1. Aloitus: Apinaleikki (5-10 min)

Opettaja ja oppilaat asettuvat piiriin. Jokainen oppilas kertoo vuorollaan nimensä ja liittää siihen jonkin liikkeen. Tämän jälkeen muut oppilaat toistavat nimen ja liikkeen. 

2. Työvaihe: Hyvän mielen supersankari (20 - 30 min)

 Välineet: askarteluvälineitä, värikyniä, Hyvän mielen supersankari -liite (Rovaniemen hyvinvoinnin vuosikello)

Opettaja näyttää Hyvän mielen supersankari -liitteen dokumenttikameralla. Opettaja alustaa tehtävää oppilaille seuraavasti: ”Supersankarimme on vasta valmistunut Supersankariakatemiasta. Supersankaritkin tarvitsevat tukea ja kannustusta. Teidän tehtävänne on auttaa supersankaria kasvattamaan voimiaan.” Miettikää luokassa yhdessä kolme tekoa, joilla hyvän mielen supersankari saa kasvatettua voimiaan. Teot voivat olla esimerkiksi: muistan sanoa kiitos, hymyilen toisille, autan toisia, pyydän toisia mukaan leikkiin. 

Luokan seinälle kiinnitetään Hyvän mielen supersankari -liitteestä löytyvä voimatasomittari, jonka avulla seurataan supersankarin edistymistä. Voimatasomittariin lisätään palkkeja ja väritettyjä alueita päivittäin tai viikoittain sen mukaan, onko tekoja tehty. Luokasta valitaan vuorollaan yksi oppilas, joka toimii hyvän mielen supersankarin erityisavustajana. Erityisavustajan tehtävänä on merkitä voiman kasvu voimatasomittariin. Päivän päätteeksi erityisavustaja käy värittämässä voimatasomittariin yhden palkin, jos tekoja on tehty päivän aikana. Tavoitteita voi vaihtaa esimerkiksi kuukausittain tai opettajan valitsemina ajankohtina. 

Vinkki: Supersankarin erityisavustajaa varten voidaan hankkia rekvisiittaa. Voidaan myös sopia, että luokka saa palkinnon, kun supersankarin voimatasot ovat kasvaneet sovittuun pisteeseen asti. Tällöin supersankari haluaa kiittää luokan oppilaita avusta, ja luokka saa palkinnon. Se voi olla vaikkapa kivaa yhteistä tekemistä. 

3. Lopetus: Kettu ja kana (5 - 10 min) 

Leikkijöiden joukosta valitaan kettu kiinniottajaksi sekä muutama jänis. Loput leikkijät ovat jäniksenpoikasia, jotka asettuvat jänisten taakse jonoihin. Kettu yrittää ottaa kiinni jonon viimeisen jäniksenpoikasen. Kiinnijäänyt kuljetetaan ketunpesään. Jänis yrittää suojata poikasiaan liikkuen ja väistäen. Jäniksen takana oleva jono liikkuu hänen liikkeidensä mukaisesti.