Kerro kolme asiaa itsestä:
Jakautukaa kolmen hengen ryhmiin. Kertokaa jokainen ryhmässä toisillenne kolme asiaa itsestänne: lempiväri, lempiruoka ja voimaeläin. Kysykää myös perusteluja. Jokaista kuunnellaan vuorotellen. Sitten jokainen ryhmä esittelee oman ryhmänsä toisille. Kaikki esittelevät muille jonkun muun kuin itsensä, sillä se on helpompaa.
Värit kertovat sinusta:
Yksi vapaaehtoinen osallistuja on ensin värivastaavana. Muut menevät 20 m päähän riviin seisomaan. Värivastaava kertoo muille liikkumisohjeita, jolloin he liikkuvat kohti värivastaavaa sanotun määrän askelia. Se, kuka ensiksi saavuttaa vastaavan, on itse seuraava värivastaava. Ohjeet ovat esim. Se, kenellä on vaatteissa vihreää saavat astua 3 pientä askelta eteenpäin. Askeleet, jotka ovat käytössä, ovat pieni askel, tavallinen askel ja jättiaskel.
Jos olisin tunti, olisin…
Jos olisin kouluruoka, paikka koulussamme, musiikkikappale, urheiluväline, huonekalu, kirja, elokuva, vaate… Purkakaa virkkeet ryhmässä. Miksi olisin tietty asia? Miksi valitsin tämän asian?
Käsi olkapäälle— ALOITTAVAN RYHMÄN VERSIO:
Opettaja pyytää oppilaita laittamaan käden sen olkapäälle,
A) jonka on tavannut joskus aiemmin.
B) jonka on tavannut ihan kaikista ensimmäisenä. (Jos joku kohtasi kaikki
ryhmäläiset vasta samana päivänä, voi valita sen, kenet huomasi/näki
ensimmäisenä.)
Pyydä oppilaita palauttamaan keskenään mieleen tilanteet, joissa ovat ensi kertaa tavanneet. Anna keskustelulla aikaa hetki.
C) joka on uusin tuttavuus.
D) jonka kanssa on vaihtanut sanoja vähiten.
E) jonka kanssa on vaihtanut sanoja eniten.
F) Käsi uudestaan sen oppilaan olkapäälle, jonka on tavannut ensin.
Kysy kaikilta, missä ja miten he ovat tavanneet. Voit kysellä vielä tapaamiseen liittyviä yksityiskohtia. Kerrottuaan oppilaat voivat mennä istumaan ja kyselykierrosta jatketaan niin kauan, että kaikki ovat kertoneet tarinansa.
Lopuksi voidaan todeta, että ryhmä tuntuu heti paljon tutummalta.
Tehdään toiset tutuiksi:
Istutaan tai seistään piirissä. Kaikki saavat paperin ja kirjoittavat sen reunaan oman nimensä isolla ylhäältä alas. Tämän jälkeen paperi laitetaan eteenpäin seuraavalla, joka yrittää keksiä saamansa luokkakaverin nimen jostain kirjaimesta jonkun kivan positiivisen asian. Esim. jos nimi on TATU, voi keksiä (taitava-avulias-tarmokas-utelias). Tätä jatketaan, kunnes kaikkien oppilaiden kaikista etunimien kirjaimista on keksitty hauskoja positiivisia asioita.
Jään murtaminen tutustuessa:
Oppilaat jaetaan sattumanvaraisesti pareiksi. Jos osallistujia on pariton määrä, opettaja osallistuu myös. Toinen parista kertoo itsestään toiselle minuutin ajan, ja sitten roolit vaihdetaan. Pareille kerrotaan ennakkoon, että esittelyn jälkeen he esittelevät toisensa muulle ryhmälle. On siis hyvä muistaa kuunnella!
Nimiharjoitus tuntemattomille:
Jokainen sanoo piirissä nimensä ja keksii samalla alkukirjaimella olevan sanan, esim. Lauri Lapanen. Voitte sopia sanaksi myös adjektiivin, jos niin sovitaan, esim. Liisa Lauhkea. Tai sitten kuvailevan sanan nimen alkuun, esim. Leijaileva Laura.
Nimien opettelupiiri:
Ollaan piirissä. Vapaaehtoinen oppilas aloittaa sanoen oman nimensä, seuraava sanoo edellisen ja oman nimensä, seuraava sanoo molemmat edelliset nimet ja lisää oman nimensä, ja näin mennään koko piiri läpi. Viimeiselle jää muistettavaksi kaikkien edellisten nimet ja oma nimi, mutta hänelle nimet ovat kertautuneet jo monta kertaa, ja muut voivat auttaa tarvittaessa. Tässä on avainsanana kuunteleminen! Ei ole vaikea harjoitus, vaikka voi kuulostaa siltä. Assosiaation käyttö helpottaa etunimien oppimista, ja tällä harjoituksella voi oppia nopeasti isonkin ryhmän nimet.
Minä olen... Ja Minä pidän...
Ollaan piirissä. Yksi leikkijöistä sanoo nimensä ja jonkin asian, joka kuvaa
häntä (esim. mistä hän pitää, mitä hän vihaa tai rakastaa, mikä on hänen
mieliruokansa tai suosikkieläimensä - teema voidaan valita etukäteen). Seuraava sanoo edellisen etunimen ja hänen valintansa sekä lisää perään omansa; kolmas toistaa edellisten nimet ja valinnat ja lisää omansa jne. Tämä harjoitus sopii hyvin ensimmäisiin tapaamiskertoihin, koska se auttaa katsomaan toisia silmiin heidän puhuessaan ja puhumaan suoraan toiselle.
Esimerkiksi: ”Sinun nimesi on Antti ja sinä pidät porkkanoista. Sinun nimesi on Sari ja rakastat suklaata. Minun nimeni on Kaija ja pidän kaalilaatikosta.” Nimen liittäminen johonkin asiaan helpottaa muistamista. Leikkiä voidaan varioida käyttämällä sanoja, jotka alkavat kunkin osallistujan nimen ensimmäisellä kirjaimella: ”Olen Jaana ja pidän jäätelöstä”.
Terveiset- nimiharjoitus
Ollaan piirissä. Heitetään hernepussi/pallo/pehmolelu/paperitollo satunnaisesti jollekin muulle piirissä olevalle, ja samalla sanotaan, keneltä sai terveisiä (eli keneltä sai pallon), ja kenelle lähettää terveisiä (eli kenelle lähettää pallon).
Eli näin: "Sain terveisiä Rikulta, ja lähetän terveisiä Kertulle" (heittää pallon Kertulle). Pallo pitää heittää aina jollekin, jolla se ei ole vielä käynyt, ja lopuksi heitetään opelle.
Juttujono tai juttupiiri:
Pyydä oppilaita asettumaan kahteen vastakkaiseen jonoon niin, että kaikilla on pari. Anna oppilaille aihe, josta keskustellaan muutaman minuutin verran (opettaja voi painottaa, että molemmille tulee antaa puheenvuoro, koska kyse on
keskustelusta).
Opettajan merkistä, pari vaihtuu niin, että toinen jono pysyy aina paikallaan, ja toinen jono siirtyy askeleen eteenpäin (jonossa ensimmäisenä ollut siirtyy jonossa viimeiseksi). Tavoitteena on saada sellaiset oppilaat, jotka eivät muuten vaihtaisi mielipiteitä tai kuulumisia keskenään, jutustelemaan edes hetki. Jos kaksi minuuttia näyttää olevan liian pitkä tai lyhyt aika, aikaa voi muuttaa.
Keskustelun aiheita:
-Hauskin lomatekeminen
-Kivoin harrastus
-Lempimusiikki
-Hauskin koulumuisto
-Kivoin eläinkokemus/kivoin eläin
-Paras ruoka
-Paras leffa
-Kenet julkkiksen olet tavannut/tunnet?
Jne.
Mikä sun fiilis on -jana?
Opettaja pyytää oppilaita asettumaan tämän hetken fiiliksen mukaan janaan, jossa toisessa päässä on "täydellisen huono fiilis", toisessa päässä "erittäin hyvä fiilis". Opettaja voi sijoittumisen jälkeen kysellä muutamalta oppilaalta, miksi hän seisoo juuri siinä kohdassa. Ei kannata kuitenkaan painostaa; jos joku ei mielellään kerro, kysy joltain toiselta. On hyvä korostaa, että kaikki fiilikset ovat sallittuja niin nyt, kuin elämässä aina.
Kenen katseet kohtaavat:
Pyydä oppilaita seisomaan piirissä. Ohjaa oppilaita katsomaan vasemmalla puolellaan olevaa. Sen jälkeen pyydä siirtämään katse seuraavaan, ja taas seuraavaan, ja niin edelleen. Katseen pitää pysähtyä hetkeksi jokaiseen piirissä olevaan. Jos kaksi ihmistä huomaa katsovansa toisiaan silmiin, he nyökkäävät toisilleen ja vaihtavat hiljaa keskenään paikkoja. Uudella paikalla katsotaan taas ensin vasemmalla puolella olevaa jne. Leikin aikana ei puhuta. Opettajan on hyvä itsekin osallistua harjoitukseen.
Kolme kertaa ympäri:
Seistään piirissä. Jokainen valitsee hiljaa mielessään yhden henkilön piiristä. Jokaisen tehtävänä on kiertää kolme kertaa ympäri se henkilö, jonka on valinnut. Kaikki lähtevät suorittamaan tehtävää opettajan merkistä yhtäaikaisesti. Kun on onnistunut kiertämään valitsemansa henkilön kolme kertaa, voi palata omalle paikalle. Tehtävä on hauska, kun yritetään kiertää sitä oppilasta, joka samaan aikaan yrittää kiertää jotain toista oppilasta.
Vaihda paikkaa, jos
Järjestä tuolit piiriin niin, että tuoleja on yksi vähemmän kuin osallistujia. Yksi oppilaista jää tuolipiirin keskelle seisomaan (myös opettaja voi olla
ensimmäinen). Keskellä oleva sanoo nimensä ja jonkin asia itsestään,
esimerkiksi "Olen Leevi ja tykkään makaronilaatikosta/osaan soittaa
viulua/minulla on veli" tms.
Kaikki, joiden kohdalla sanottu asia pitää paikkansa, vaihtavat paikkaa. Viereiseen tuoliin ei saa siirtyä, vaan paikka pitää löytää kauempaa. Ilman paikkaa jäänyt jää keskelle kertomaan nimensä ja jonkin asian itsestään. Harjoitusta jatketaan niin kauan kuin se tuntuu mukavalta tai kun kaikki ovat vaihtaneet paikkaa ainakin muutaman kerran. Harjoitus onnistuu myös seisaaltaan.
Harjoituksen avulla voi myös sekoittaa luokan istumajärjestyksen
Satunnaisesti.
Nimiruno (tarvikkeet: paperia, kyniä)
Istutaan piirissä. Jokainen kirjoittaa oman nimensä paperin vasempaan laitaan ylhäältä alas, ja sen jälkeen kuvailevan sanan tai lauseen jokaisesta kirjaimesta. Kirjoittaa voi esimerkiksi perheenjäsenestä, harrastuksista, lemmikkieläimistä, luonteenpiirteistä ja siitä mistä pitää tai ei pidä. Jos osallistujien on vaikea keksiä sanottavaa itsestään, harjoitus voidaan tehdä myös pareittain (ope mukaan jos pariton määrä). Myös opettaja voi auttaa ominaisuuksien, kykyjen ja saavutusten keksimisessä.
Esim.
Jauhopeukalo
Omakotitaloasuja
Hiihtäjä
Viherpeukalo
Asuu maalla
Nauraa paljon
Neuloo/virkkaa
X:n pikkusisko
Pitää draamasta
On eläinrakas
Tykkää koulusta
Hassuttelee
Unelmien luokka/ryhmä:
(20–35 min) Välineet: paperia, kyniä
Tehtävän tarkoituksena on luoda unelmien luokka: luokka, jossa kaikilla on hyvä olla ja jokainen saa olla oma itsensä. Oppilaat miettivät alla olevien kysymysten avulla, millaiset asiat tekevät luokasta unelmien luokan.
Opettaja jakaa oppilaat pienryhmiin. Jokaiselle ryhmälle jaetaan paperi, johon he kirjaavat omat pohdintansa alla oleviin kysymyksiin. Paperiin kirjoitetaan ”Unelmien luokka”.
Kysymys 1 Millaisessa luokassa olisi hyvä olla? Listatkaa ainakin viisi asiaa.
Kysymys 2 Miten unelmien luokan oppilaat kohtelevat toisiaan? Entä millainen olisi unelmien opettaja?
Kysymys 3 Miten unelmien luokan oppilaat puhuvat toisilleen?
Kysymys 4 Millaisia käytännön tekoja jokainen voisi tehdä, jotta luokassa olisi hyvä olla?
Kysymys 5 Mitä omassa luokassa pitäisi muuttua, että siitä tulisi unelmien luokka?
Hyviä ominaisuuksia toisista:
Opettaja jakaa oppilaat 3–4 oppilaan ryhmiin. Jokaiselle ryhmälle annetaan paperi, jonka keskelle piirretään neliö siten, että laidoille jää hyvin tilaa. Ryhmän tehtävänä on miettiä ensin yhdessä kolme positiivista ominaisuutta, joita ryhmän jäsenillä on. Ominaisuudet kirjoitetaan paperin keskelle.
Sen jälkeen ryhmäläisten tulee miettiä vuorotellen jokaisesta ryhmän jäsenestä kolme sellaista hyvää ominaisuutta, joita muilla ryhmän jäsenillä ei ole. Kaikki osallistuvat keskusteluun, myös hän, josta keskustellaan. Ominaisuudet kirjoitetaan neliön sivuille. Aikaa tähän on n. 5–10 minuuttia. Opettaja muistuttaa osallistujille, että tarkoituksena on etsiä rakentavia, hyviä ominaisuuksia. Myönteinen palaute auttaa eteenpäin ja rakentaa ryhmähenkeä. Sitten jokainen pienryhmä kerrallaan esittelee toisille ryhmän jäsenten yhteiset hyvät ominaisuudet.
Mitä kaveritaidot ovat? (5–10 min)
Opettaja kirjaa oppilaiden vastaukset ylös taululle. Opettaja kyselee oppilailta, millainen heidän mielestään on hyvä kaveri. Miten hän käyttäytyy? Mitä mukavia asioita hyvä kaveri tekee? Miten hyvä kaveri puhuu muille?
Tämän jälkeen mietitään, millainen on kurja kaveri. Miten hän käyttäytyy? Mitä ikäviä juttua kurja kaveri tekee? Miten kurja kaveri puhuu muille?
Lopuksi keskustellaan, voiko kivakin kaveri olla joinain päivinä kurja.
Aktivoi positiiviset tunteet eli think positive:
Kun koet olevasi uhkatilassa, koita aktivoida myönteisiä tunteita esimerkiksi katsomalla kuvia kännykästäsi. Mieti niitä asioita, jotka ovat tänään onnistuneet. Ota tai piirrä itsellesi kuva, jossa on kirjoitettuna tai kuvattuna kolme asiaa, joista voit olla aina kiitollinen.
Paikkahyrrä:
Järjestetään tuolit piiriin niin, että tuoleja on yksi vähemmän kuin osallistujia. Yksi ryhmän jäsenistä jää piirin keskelle seisomaan (myös opettaja voi olla ensimmäinen). Keskellä oleva sanoo nimensä ja jonkin asian itsestään esim. Olen xx ja tykkään sushista. Kaikki, joiden kohdalla väite pitää paikkansa, vaihtavat paikkaa. Viereiseen paikkaan ei saa vaihtaa, vaan paikka pitää löytää kauempaa.
Ilman paikkaa jäänyt jää seisomaan keskelle ja kertoo seuraavalla kierroksella nimensä ja jonkun asian itsestään. Jatketaan niin kauan, kunnes kaikki ovat vaihtaneet paikkaa ainakin pari kolme kertaa. Jos joku ei vaihda paikkaa kertaakaan, ei sekään haittaa mitään.
Jutusteluryhmät:
Pyydä oppilaita kulkemaan sikin sokin kävellen ympäri luokkaa. Kun opettaja huutaa "ryhmä", oppilaat muodostavat mahdollisimman nopeasti vieressä olevien ihmisten kanssa 4–5 hengen ryhmiä. Ryhmässä käydään nopea jutustelukierros, jossa jokainen vastaa lyhyesti muutamaan opettajan antamaan kysymykseen.
Keskustelun aloittaja määräytyy myös opettajan vihjeen
Mukaan. Keskustelun aloittaa: se, jolla on värikkäin paita/se jolla on syntymäpäivä seuraavaksi/se, joka asuu kauimpana koulusta/se, jolla on pisimmät hiukset/se, jolla on sinisimmät silmät jne.
Esimerkkikysymyksiä: Mikä on mieluisin paikkasi? Mitä teet mielelläsi
lauantai-iltaisin? Millä kulkuvälineellä liikut? Mikä on lempivärisi? Mitä syöt aamupalaksi? Lempiherkkusi?
Lempiaineesi? Voimaeläimesi?
Tunnepaikat:
Opettaja luettelee oppilaille heidän tuntemiaan paikkoja (esim. koulu, leffateatteri, metsä, uimaranta, urheilukenttä) yksi paikka kerrallaan. Oppilaat kirjoittavat paperille paikan sekä siihen liittämänsä tunteen. Jokaisen paikan pohtimiseen käytetään aikaa noin 2-3 minuuttia.
Omaa tunnetta pohtiessa kannattaa miettiä myös sitä, mikä ja miksi kyseisessä paikassa oleva asia nostaa ko. tunteen pintaan. Lopuksi keskustellaan yhdessä paikoista ja niiden herättämistä tunteista.
Pistetään hyvä kiertämään luokassa/koulussa:
Miettikää luokassa ensin yksin, mitä kivaa oppilaat voisivat tehdä kaverilleen ensi viikon aikana. Miettikää myös se, kenelle aiotte kivan asian tehdä. Kirjoittakaa asiat ylös.
Jakakaa sitten parhaimmat oivallukset yhteisesti mutta älkää paljastako, kenelle aiotte hyvän teon tehdä. Kun viikon aikana saatte kohdallenne osuvan hyvän teon, laittakaa se eteenpäin ja tehkää sama hyvä teko toiselle.
Omat tunteet esiin:
Kehota oppilaita palauttamaan mieleensä edellisenä päivänä tuntemiaan tunteita ja luettelemaan niitä ääneen. Kirjoittakaa niitä ylös taululle. Tunteiden ylös kirjaamisen tavoitteena on tehdä oppilaille näkyväksi se, että eri ihmiset voivat samassa tilanteessa tuntea hyvin erilaisia tunteita.
Pohtikaa edellä lueteltujen tunteiden ilmenemistä. Pyydä oppilaita kertomaan:
Mitkä mainituista tunteista tuntuivat kehossa?
Mitkä mainituista tunteista näkyivät muille?
Mitkä mainituista tunteista johtivat toimintaan?
Minä olen, minä pidän, minä osaan, minä haluan:
Istutaan piirissä. Yksi ryhmän jäsenistä sanoo nimensä ja jonkin asian, josta hän pitää, esim. mikä on hänen mieliruokansa tai suosikkieläimensä. Teema voidaan valita etukäteen. Aloittajan vieressä istuva sanoo edellisen etunimen ja hänen valintansa sekä lisää perään omansa; kolmas toistaa edellisten nimet ja valinnat ja lisää omansa jne. Harjoitus luo yhteyksiä, sillä siinä tulee katsottua toisia silmiin ja opitaan puhumaan suoraan toiselle. Esimerkiksi: ”Sinun nimesi on Vanessa ja rakastat suklaata. Minun nimeni on Urho ja pidän makaronilaatikosta.” Nimen liittäminen johonkin asiaan myös helpottaa muistamista.
Missä kohtaa kehoa tunteet tuntuvat?
Tarvikkeet: paperia ja värikyniä
Aloitus: Oppilaiden tehtävänä on harjoitella omien tunteiden tunnistamista. Oppilaat kirjoittavat paperille/vihkoonsa, milloin viimeksi he ovat kokeneet seuraavia tunteita ja mitä tuolloin tapahtui. Tunteet: ILO, SURU, JÄNNITYS, VIHA
Työvaihe: Kehon tunnekartta (20–30 min)
Välineet: iso paperi, tusseja, värikyniä
Tunteet vaikuttavat meihin monella tavalla. Tunteilla on fysiologisia vaikutuksia kehoon, ja kehomme reagoivat eri tunteisiin eri tavoilla. Tehtävänä on tarkastella sitä, miten kehomme reagoi erilaisiin tunnetiloihin.
Opettaja jakaa oppilaat pareihin. Oppilaiden tehtävänä on piirtää paperille ihmisen ääriviivat ja eri väreillä ilmaista, missä kohtaa kehoa alla listatut tunteet tuntuvat, ja millä eri tavoilla keho reagoi tunteisiin. Lopuksi kehon tunnekartat käydään yhdessä läpi. Tunteet: Ilo, jännitys, suru, viha, pelko, ahdistus, tylsistyneisyys, tyytyväisyys, onnellisuus, rakkaus, pettymys, uteliaisuus ja häpeä.
Vinkki: Sopikaa luokan kesken jokaiselle tunteelle oma väri. Näin kehon tunnekarttoja on helpompi vertailla luokan kesken.