3.-4. -luokat

VALMIS TUNTISUUNNITELMA: Rovaniemen hyvinvoinnin vuosikello, diat 48-49  (s.95-96)

Rovaniemen hyvinvoinnin vuosikello

Aihe: Rentoutuminen ja rauhoittuminen

Harjoitteet: 

1. Aloitus: Aaltohengitys (5 min) 

Tehtävän tarkoituksena on saada oppilaat tietoiseksi omasta hengityksestään ja rauhallisen hengityksen rauhoittavasta vaikutuksesta omaan oloon. Aluksi oppilaat sopivat yhdessä opettajan kanssa, missä päin maailmaa he ovat aaltoja. Ovatko he valtameren aaltoja tai kenties pienen joen laineita? Oppilaat kuvittelevat olevansa aaltoja, jotka uloshengityksen aikana liukuvat ensin hitaasti pois rannasta ja sitten sisäänhengityksen aikana palaavat pikkuhiljaa rantaan. Tätä toistetaan kymmenen kertaa. 

Vinkki: Voit käyttää harjoituksessa rauhallista taustamusiikkia. 

2. Työvaihe: Aistit (30 - 40 min) 

Välineet: pussi, josta ei näy läpi ja erilaisia esineitä, kuten heijastin, lankakerä, pyyhekumi, pieni lelu, pieni kivi, pallo ja käpy. 

Oppilaiden kanssa harjoitellaan keskittymistä kiinnittämällä huomio käsillä olevaan hetkeen ja eri aisteihin. Harjoituksessa keskitytään yhteen aistiin kerrallaan. Keskittymällä yhteen aistiin kerrallaan, voimme rauhoittaa oloamme ja vähentää jännitystä. Mikäli kaikkia aisteja kuormitetaan jatkuvasti koulupäivän aikana, se voi aiheuttaa oppilaissa väsymystä ja keskittymisvaikeuksia. 

Näköaisti:

Oppilaat saadaan keskittymään tähän hetkeen kysymällä: 

• Mitä värejä näet juuri nyt ympärilläsi? 

• Hetken tarkkailun jälkeen keskustellaan yhdessä siitä, miten paljon eri värejä ympärillämme on. 

• Alkuun pääsemistä voi helpottaa kysymyksin: • Mikä kaikki on vihreää? • Löydätkö kaikille väreille nimen? (värien eri vivahteet) 

Hajuaisti: 

Usein emme kiinnitä huomiota tuoksuihin, vaikka ne ovatkin tärkeä osa havainnointijärjestelmäämme. Oppilaat keskittyvät nyt hajuaistiin ja pohtivat, mitä eri tuoksuja he havaitsevat. Hetken kuluttua opettaja kysyy oppilailta, mitä erilaisia tuoksuja he havaitsevat ympärillään. Ellei kaikille tuoksuille löydy nimeä, voi luokka yhdessä pohtia, millä nimellä tuoksua voitaisiin kutsua. 

Kuuloaisti: 

Äänien kokeminen vaikuttaa erityisesti siihen, koemmeko hetken stressaavana ja ikävänä vai rauhallisena ja miellyttävänä. Opettaja kysyy oppilailta, mitä ääniä he kuulevat tällä hetkellä. Oppilaat ovat hetken aivan hiljaa paikoillaan ja kuuntelevat silmät kiinni, millaisia ääniä heidän ympärillään kuuluu. Äänten kuuntelun jälkeen keskustellaan yhdessä siitä, millaisia ääniä kuuluu esimerkiksi koulussa tunnin aikana ja välitunnilla, ja millaisia ääniä taas kuuluu kaupungissa kävellessä tai metsässä liikkuessa. 

Tuntoaisti: 

Tuntoaistin avulla kykenemme hahmottamaan ympäristöämme. Sen kautta aistimme kosketusta, painetta, kipua, kylmää, lämmintä ja värinää. Oppilaat saavat yksi kerrallaan esineen, jota he tutkivat kädet selkänsä takana. Esinettä ei saa katsoa, vaan sitä tulee tunnustella selän takana. Oppilas kertoo muutamalla sanalla esineestä: miltä se tuntuu, onko se sileä vai karhea, kevyt vai painava, pehmeä vai kova? Mikäli oppilas tietää tai arvaa, mikä esine on, hän voi kertoa sen. Tämän jälkeen esineen voi ottaa näkyviin. Sen jälkeen keskustellaan siitä, oliko esine sellainen, miltä se tuntui. 

3. Lopetus: Mielikuvituspaikka (10 min) Välineet: Rauhallista musiikkia Opettaja kehottaa oppilaita istuutumaan ja ottamaan rennon asennon. Opettaja voi halutessaan laittaa taustalle soimaan rauhallista musiikkia. Oppilaat kuuntelevat hetken musiikkia, ja sen jälkeen opettaja alkaa johdattaa oppilaita mielikuvitusmatkalle: 

”Kuvittele mielessäsi paikka, jossa sinun on mukava ja hyvä olla ja jossa viihdyt. Paikka voi olla sisällä tai ulkona, omassa huoneessasi tai vaikkapa pihakeinussa tai majassa. Istut lempipaikallasi ja katselet ympärillesi. Pane merkille paikan värejä ja kaikkea, mitä ympärilläsi näet. Onko siellä huonekaluja, tavaroita hyllyillä, kasveja tai eläimiä. Voit mielessäsi ottaa muutaman askeleen ja liikkua siellä, missä olet. Näetkö vielä jotakin uutta? Rentoudu ja nauti mukavasta paikasta vielä hetki.” Oppilaat voivat vielä hetken kuunnella musiikkia ja sen jälkeen opettaja kehottaa heitä palaamaan takaisin tähän hetkeen. 

VALMIS TUNTISUUNNITELMA: Rovaniemen hyvinvoinnin vuosikello, dia 43 (s.84-85)

Rovaniemen hyvinvoinnin vuosikello

Aihe: Itsetuntemus

Harjoitteet:

1. Aloitus: Kannustuskädet (5 - 10 min): 

Tarkoituksena on, että oppilaat antavat ja saavat myönteistä palautetta luokkakavereiltaan. Luokkaan järjestetään tyhjää tilaa toteutusta varten. Opettaja pyytää oppilaita asettamaan käden sen luokkatoverin olkapäälle, johon vastaus sopii. Samaa luokkakaveria ei voi valita kuin kerran. Opettaja voi keksiä lisää kysymyksiä. 

Kysymykset: 

Kuka osaa kuunnella, jos sinua harmittaa? 

Kuka ottaa mukaan leikkeihin ja peleihin? 

Kuka kannustaa toisia liikuntatunneilla? 

Kenen juttuja kuuntelet erityisen mielelläsi? 

Ketä pyytäisit piirtämään puolestasi onnittelukortin? 

Keneltä olet viimeksi saanut kehuja tai hyvää palautetta? 

Kuka saa sinut nauramaan? 

Kuka auttaa, jos sinulla on jokin ongelma? 

Keneltä olet saanut hyvää palautetta? 

2. Työvaihe: Tällainen minä olen -kollaasi (20 - 25 min) Välineet: sanomalehtiä tai aikakausilehtiä, liimaa, paperia, värikyniä 

Oppilaiden tehtävänä on etsiä kollaasiin kolme asiaa, jotka kuvastavat heitä. Ne voivat olla kuvia, tekstejä tai piirustuksia, joista tulee esiin omat mielenkiinnon kohteet, luonteenpiirteet, vahvuudet, harrastukset ja asiat, joista pitää. 

Valitse ryhmällesi sopiva toteutustapa: 

1. Kuvakollaasi Oppilaat etsivät vähintään kolme kuvaa ja liimaavat ne paperille kollaasiksi. 

2. Piirustus Oppilaat piirtävät kolme asiaa, jotka kertovat jotakin heistä. 

3. Esinekollaasi tai asetelma Oppilaat etsivät luokasta, luonnosta tai tuovat kotoaan kolme asiaa, jotka kertovat jotakin heistä. Niistä tehdään astelema, joka voidaan valokuvata. 

3. Lopetus: Oman kollaasin esittely (10 - 15 min) 

Opettaja jakaa oppilaat pienryhmiin. Ryhmissä esitellään toisille edellisessä tehtävässä tehdyt kollaasit tai piirustukset. 

VALMIS TUNTISUUNNITELMA: Rovaniemen hyvinvoinnin vuosikello, dia 32 (s.62-63)

Rovaniemen hyvinvoinnin vuosikello

Aihe: Toisen kuunteleminen, empatia

Harjoitteet: 

1. Aloitus: Toisen kuunteleminen (5 - 10 min) 

Opettaja lukee oppilaille tarinan. Oppilaiden tehtävänä on kuunnella, miten tarinan henkilöhahmot puhuvat toisilleen. Kun tarina on luettu, keskustellaan siitä, mitä hahmot olisivat voineet tehdä toisella tavalla, jotta kenellekään ei olisi tullut paha mieli. 

Tarina: Miiku ja Minttu ovat koulupäivän jälkeen syömässä äidin kanssa. Lapset istuvat jo malttamattomina pöydässä ja odottavat, kun äiti on tuomassa perunakulhoa pöytään. ”Kas noin”, toteaa äiti asettaessaan kulhon pöydälle. ”Tahtoisin kertoa teille erään -”, aloittaa äiti, mutta Minttu keskeyttää hänet pikaisesti, suu täynnä ruokaa. ”Mutta minullapa on vielä tärkeämpi asia -” ”Eipäs kun minulla on. Minä olin ensin sanomassa, että tänään, kun menin -”, keskeyttää Miiku puolestaan Mintun puheen. ”Älä sinä tule väliin kun minä kerron ensin!”, huutaa Minttu Miikun puheen päälle. Tähän vastaa Miiku ärsyyntyneenä: ”pälä, pälä, pälä!”. ”Ja minä, minä, joo, joo, joo, joo”, kiukuttelee Minttu puolestaan. ”Älä sinä yritä tulla väliin kun minä-”. ”Äiti kyllä yritti puhua ensin”, sanoo Miiku kohteliaasti. ”Niin, olin sanomassa -”, yrittää äiti aloittaa uudestaan, mutta Minttu hyökkää taas äidin puheen väliin ja sanoo: ”Niin minäkin olin - auts!”, hän huutaa Miikun potkaistessa häntä jalkaan pöydän alla. Mintun silittäessä hiljaa kipeää jalkaansa äiti neuvoo Miikua ja Minttua: ”Mitä, jos antaisimme jokaisen puhua rauhassa loppuun. Jos aina keskeytämme toisen, kukaan ei saa sanottua mitään.” 

2. Työvaihe: Hyvän kuuntelijan ohjeet (25 - 30 min) Välineet: A3-paperia, värikyniä tai tusseja, A4-paperia 

Aloituksen jälkeen luokassa ideoidaan yhdessä hyvän kuuntelijan muistilista. Opettaja listaa oppilaiden ehdotuksia ylös A3-paperille. Opettaja voi listata myös alla olevat asiat paperille. Paperi voidaan laittaa esille luokan seinälle. 

Hyvän kuuntelijan ohjeet:

Keskity siihen, mitä toinen sanoo. 

Älä keskeytä. 

Katso kertojaa silmiin. 

Ilmaise eleilläsi ja ilmeilläsi ja lyhyillä ilmaisuilla, että kuuntelet toista. 

Malta olla kertomatta heti omia kokemuksiasi. 

Viittaa, kun haluat puheenvuoron luokassa. 

Toista lyhyesti kuulemasi ja varmista, että olet ymmärtänyt oikein. 

Rohkaise toisia puhumaan kysymällä lisää. 

Seuraavaksi oppilaat koostavat muistilapun, johon he valitsevat kolme hyvän kuuntelijan taitoa, joita he haluavat harjoitella lisää. Muistilappua voi säilyttää omassa pulpetissa. 

3. Lopetus: Kuunteluharjoitus (5 - 10 min) Välineet: Edellisessä tehtävässä tehty muistilappu. 

Opettaja jakaa oppilaat pareihin. Oppilaat kertovat vuorollaan päivän tai viikon kulusta toisilleen. Kuuntelevan oppilaan tehtävä on kuunnella paria käyttämällä muistilappua apuna. Lopuksi keskustellaan siitä, mitä hyötyä taitavasta kuuntelemisesta on.