5.-6.-luokat

Aloitus: Mitä itsehillintä tarkoittaa? (5 - 10 min)

 Opettaja kertoo, että tänään luokassa käsitellään vihan tunnistamista ja itsehillintää. Opettaja kertoo, että itsehillintä tarkoittaa omien tunteiden hallitsemista ja tyynenä pysymistä. Itsehillintä auttaa meitä selviämään vaikeista tilanteista siten, että emme joudu hankaluuksiin. Tämän jälkeen oppilaiden kanssa keskustellaan siitä, miksi itsehillintä on tärkeää, ja mitä tapahtuu, kun menettää itsehillinnän. Millaisia seuraamuksia itsehillinnän menettämisellä voi olla? 

Työvaihe: Vihan tunnistaminen ja itsehillintä (25 - 30 min)

 Välineet: A3-paperia, värikyniä 

Tehtävän tarkoituksena on, että oppilaat oppisivat tunnistamaan erilaisia vihjeitä, joita keho antaa, kun suututaan. Samalla opitaan erilaisia itsehillinnän keinoja, joilla kehoa ja mieltä voidaan rauhoittaa. Opettaja kertoo oppilaille, että jokaisella ihmisellä on kehon antamia fyysisiä vihjeitä, jotka kertovat heille, kun he ovat vihaisia. Vihastumiseen ja aggressiiviseen käytökseen tarvitaan myös lähes aina sisäisiä ajatuksia, jotka yhdessä kehon fyysisten vihjeiden kanssa vaikuttavat siihen, tapahtuuko vihastumista tai suuttumista. Näiden vihjeiden tunnistaminen on tärkeää, jotta voidaan huomata, milloin ollaan vihaisia, ja milloin on syytä käyttää itsehillintää vihan vähentämiseksi. 

Alla esimerkkejä kehon antamista fyysisistä vihjeistä ja sisäisistä ajatuksista Fyysisiä vihjeitä voivat olla esimerkiksi lihasten jännittyneisyys, vatsanväänteet, nyrkkiin puristuneet kädet, hampaiden kiristely tai jyskyttävä sydän. Sisäiset ajatukset voivat olla esimerkiksi ajatuksia siitä, että on huonompi kuin muut, ne voivat olla aggressiivisia ajatuksia, kuten ”lyön tuota turpaan” 

Opettaja jakaa oppilaat pareihin tai pienryhmiin. Ryhmissä oppilaiden piirtävät paperille ihmisen ääriviivat. Tämän jälkeen kuvaan piirretään erilaisia fyysisiä reaktioita, joita kehossa tapahtuu ihmisen ollessa vihainen. Seuraavaksi kuvaan kirjoitetaan, millaisia ajatuksia ihminen ajattelee ollessaan vihainen. Tämän jälkeen ryhmien on keksittävä jokaiseen vihjeeseen keino, jolla fyysinen vihje tai sisäinen ajatus voidaan rauhoittaa. Esimerkiksi nyrkkiin puristuneet kädet voidaan rauhoittaa laittamalla nyrkit taskuihin, ja sisäiset ajatukset voidaan korvata positiivisilla ajatuksilla. Lopuksi ryhmät esittelevät omat hahmonsa toisille ja kertovat, millaisia rauhoittumiskeinoja he keksivät. 

Lopetus: Hengitysharjoitus (10 - 15 min) 

Harjoituksen tavoitteena on harjoitella syvähengitystä. Opettaja ohjeistaa oppilaita hengitysharjoituksessa näyttämällä itse esimerkkiä. Oppilaat asettuvat mukavasti istumaan tai makuulle. 

1) Aseta toinen käsi rintakehän keskelle ylös, rintalastan kohdalle. Vedä reippaasti henkeä sisään. Huomaa, kuinka käsi nousee ylös tai eteenpäin. Tästä näkee, että käytät hengittämiseen rintakehää, etkä palleaa. 

2) Aseta nyt toinen käsi rintakehälle ja toinen vatsan päälle. 

3) Hengitä hitaasti sisään nenän tai mutristettujen huulien läpi (tämän tarkoitus on hidastaa sisäänhengitystä). Tunne sisään hengittäessä, kuinka vatsa pullistuu kättä vasten. 

4) Hengitä hitaasti ulos. Voit varmistaa huulia mutristamalla, että ilma tulee ulos hitaasti ja tasaisesti. 

5) Pyri pitämään ylempi käsi lähes paikallaan hengityksen ajan. Jos rintakehä laajenee, kokeile uudelleen keskittyä hengittämään vatsan kautta. 

6) Lepää ja toista harjoitus. 

Vinkki: Hengitysharjoitusta voidaan tehdä esimerkiksi viikon ajan luokassa ennen oppitunnin aloitusta tai sen jälkeen. 

Lähde: Hyvinvoinnin vuosikello 5. lk - Rovaniemen malli

Luokan joulukalenterissa voi olla tehtäviä, joissa pohditaan ryhmissä/keskustellaan joulukalenteria avattaessa kalenterissa olevista aiheista.

LINKKI TEHTÄVIIN: Joulukalenterin luukut 

Missä tunteet tuntuvat? (Oppitunnin voi liittää 5. luokan sisältöön IHMINEN. )

Tarvikkeet: paperia ja värikyniä

Aloitus:Oppilaiden tehtävänä on harjoitella omien tunteiden tunnistamista. Oppilaat kirjoittavat paperille/vihkoonsa, milloin viimeksi he ovat kokeneet seuraavia tunteita ja mitä tuolloin tapahtui. Tunteet:ILO, SURU, JÄNNITYS, VIHA

Työvaihe: Kehon tunnekartta (20 - 30 min) 

Välineet: iso paperi, tusseja, värikyniä 

Tunteet vaikuttavat meihin monella tavalla. Tunteilla on fysiologisia vaikutuksia kehoon, ja kehomme reagoivat eri tunteisiin eri tavoilla. Tehtävänä on tarkastella sitä, miten kehomme reagoi erilaisiin tunnetiloihin. 

Opettaja jakaa oppilaat pareihin. Oppilaiden tehtävänä on piirtää paperille ihmisen ääriviivat ja eri väreillä ilmaista, missä kohtaa kehoa alla listatut tunteet tuntuvat, ja millä eri tavoilla keho reagoi tunteisiin. Lopuksi kehon tunnekartat käydään yhdessä läpi. Tunteet: Ilo, jännitys, suru, viha, pelko, ahdistus, tylsistyneisyys, tyytyväisyys, onnellisuus, rakkaus, pettymys, uteliaisuus ja häpeä.

Vinkki: Sopikaa luokan kesken jokaiselle tunteelle oma väri. Näin kehon tunnekarttoja on helpompi vertailla luokan kesken.

Purku: Tarkastellaan oppilaiden tekemiä tunnekarttoja.