12.7. Zürichsee
Ensimmäiset 10 kilometriä joudumme ajamaan kadulla, mutta liikenne on todella hiljaista, kun pyöräilemme pikkukaupunkien läpi järven rannan tuntumassa. Katu ja rautatie joutuvat jakamaan niin mienen rantakaistaleen, että pyörätietä siihen ei enää ole mahtunut.
Horgenissa pyörätie ottaa paikkansa rannasta, ja ajelemme pikku hiljaa pitkin hyväkuntoisia polkuja. Viereisellä rautatiellä on kova liikenne ja junia ajaa koko ajan ees taas. Satunnaisissa tasoristeyksissä joutuu lähes poikkeuksetta odottamaan puomin takana.
Aun niemellä on jonkinsortin lastenleiri menossa, ja monenlaista aktiviteettia näkyy olevan järjestettynä nuorisolle. Pyörätie muuttuu poluksi, ja joudumme kävelemään pari kilometriä.
Pfäffikonissa poikkeamme ravintolaan, joka tarjoaa alimittaisen ja ylihintaisen lounaan. Naapuripellon lannanhaju tulee kaupan päälle. Siitä huolimatta iso terassi on tupaten täynnä.
Tässä kohtaa Zürichsee katkeaa, ja pengertie-silta -yhidistelmän kautta pääsee järven toiselle puolelle Rapperswiliin. Maisema on hieno pengertiellä, ja Rapperswilin rantapuistossa on paljon kansaa liikkeellä. Venesatama ja laivalaiturikin vetävät väkeä puoleensa.
Paluumatka joudutaan tekemään kokonaan maantietä pitkin, koska minkäänlaista pyörätietä ei koko 35 kilometrin matkalla ennen Zürichiä ole. Liikenne on kuitenkin maltillista, koska kaupunki ja kylä seuraa toistaan ja nopeusrajoitus pitää osaltaan huolen, että ajaminen ei ole epämukavaa. Piennarkin on kohtuullinen.
Pienen pyörähuollon ja parin mehutauon jälkeen olemme nopeasti takaisin Zürichissä, josta campingiin on kolmisen kilometriä.
