Guben-Forst

Aamulla suuntaamme campingista kohti Puolan rajaa ja Neisse-jokea. Neissekin on tulvinut yli äyräittensä, mutta kun ajelemme kohti ylävirtaa, huomaamme että tulvavallit ovat täällä riittäneet. Toisin kuin Elbellä, vettä ei ole pelloilla kuin nimeksi.

Gross Gastrosen kohdalla ihmettelemme katkaisua siltaa. Niitä tulee vastaan useampiakin, ja pohdimme, olisivatkohan saksalaisjoukot räjäytelleet niitä perääntymisvaiheessa, kun puna-armeija rymisteli kantapäillä.

Griessenissä voimalaitos jyllää sähköä, jota tulvivasta joesta riittää vielä pitkäksi aikaa. Siitä eteenpäin reitti etenee enimmäkseen asumattomia rajaseutuja pitkin. Pätkän matkaa ajamme myös vanhaa rautatiepohjaa kunnes taas nousemme tulvavallin päälle ihmettelemään veden alle jääneitä rantaniittyjä. Kahlaajalinnut parveilevat paikoin runsaslukuisina helpon ruuan perässä.

Forstissa käymme katsomassa paikallista (ilmeisesti valtakunnallisestikin merkittävää) ruusutarhaa, jossa näkyy olevan tänä viikonloppuna markkinapäivät. Vahtimestari kehuu paikallista ravintolaa, mutta silli-peruna-annos on kuitenin sangen vaatimaton.

Paluumatkan teemme omia jälkiämme pitkin takaisin. Tälle osuudelle meillä ei nimittäin ole reittikirjaa. Gubenissa törmäämme tulvan takia katkaistuun pyörätiehen, mutta se aiheuttaa meille vain puolen kilometrin pituisen maantielläajon. Muuten reitti on hyvää pyörätietä ihan muutamia nupukiviosuuksia lukuunottamatta.