O H J E S Ä Ä N T Ö

Y l e i s t ä

1 §

Ohjesäännön sovellus

Ohjesäännöissä ja niihin liittyvissä erillisohjeissa annetaan yksityiskohtaisempia

määräyksiä ja neuvoja sekä opastusta osuuskunnan jäsenyyttä, osuuskunnan

järjestystä, rakentamista sekä palstojen hoitoon liittyvissä asioissa.

Osuuskunnan sääntöjen ja osuuskuntalain ohella nämä säännöt perustuvat Vantaan

kaupungin siirtolapuutarha-aluetta koskeviin kaava- ym. määräyksiin. Myös

muu lainsäädäntö, kuten esim. ympäristö- ja vesiensuojelu ovat määrittämässä

toimintaamme.

Voimassaolevan lainsäädännön puitteissa osuuskunnalla on maanomistajana

omistajaoikeus määrätä mitä ja miten alueelle saa rakentaa ja mitä ei.

Jäsen huolehtikoon siitä, että samat velvollisuudet, jotka koskevat jäsentä sääntöjen

ja ohjesääntöjen noudattamisessa, koskevat soveltuvin osin myös hänen palstallaan

asustavia muita henkilöitä sekä tilapäisiä vieraita.

2 §

Osuuskunnan osuusoikeudet

Kun henkilö hankkii, ostamalla tai muulla saannilla, siirtolapuutarhaosuuden,

• saa hän hallintaoikeuden hankkimaansa siirtolapuutarhapalstaan ja hänet
• merkitään omistajarekisteriin. hän hankkii omistukseensa yhden osuuden osuuskunnasta.
• palstan hallintaoikeuden lisäksi osuuden hankkija saa oikeuden rakentaa

palstalle kesämajan sekä muita mahdollisia rakennelmia näissä ohjeissa

tarkemmin määritetyin tavoin ja ehdoin.

-Palstaosuuden hankinnan yhteydessä voi tapahtua myös omaisuuden siirtymistä,

palstan edellisen haltijan myydessä uudelle haltijalle palstalla olevan omaisuutensa,

kuten esim. mökkinsä.

Kaikki edellä mainittuihin tapahtumiin liittyvät omistus- tai osuusoikeuksien kaupat

ja siirrot tulee tehdä osuuskunnan hallituksen puheenjohtajan, hallituksen siihen valtuuttaman

henkilön tai, jos osuuskunnalla on isännöitsijä, hänen toimestaan.

Palstaosuuden hankkineita voi olla useampikin henkilö, esim. aviopari, mutta vain

yksi heistä voi hakea, ja on velvollinen hakemaan osuuskunnan jäsenyyttä, saaden

käyttää osuuteen perustuvia oikeuksia, kuten äänioikeutta osuuskunnan kokouksessa.

Haettuaan osuuskunnan jäsenyyttä ja hallituksen hyväksyttyä hänet jäseneksi, hänet

merkitään jäsenluetteloon.

Kaikki kauppakirjassa mainitut omistajat tulevat merkityiksi omistajaluetteloon ja

kaikilla on puheoikeus osuuskunnan kokouksessa.

Jäsenluetteloa sekä omistajaluetteloa ylläpitää isännöitsijä tai hallituksen siihen

valtuuttama henkilö.

Omistajaluettelon ylläpitäjä on oikeutettu perimään osuuskuntakokouksen

määrittämän rekisteröimismaksun.

3 §

Jäsenyyden hylkääminen.

Sen lisäksi mitä sääntöjen 3 §:ssä mainitaan osuuskunnan jäseneksi pyrkimisestä,

jäsenhakemus voidaan hylätä, jos hallitus katsoo, että jäsenyyden hakija tai

hänen kanssaan samalla palstalla majailevat henkilöt ovat ennen hakemuksen

hyväksymistä vakavasti tai toistuvasti rikkoneet annettuja sääntöjä ja ohjeita

vastaan. Jäsenanomuksen hylkäämisestä on asiaomaisen mahdollisuus valittaa

osuuskuntalaissa säädetyllä tavalla.

Halutessaan hallitus voi alistaa jäsenhakemuksen päätöksenteon osuuskunnan

kokoukselle.

J ä r j e s t y s :

4 §

Yleistä

Osuuskunnan jäsen on velvollinen pitämään hallinnassaan olevan viljelyspalstan

siistinä ja huolehtimaan siitä, että palstalla on ympäristöön soveltuvia ja palstaa

kaunistavia istutuksia tai hyötypuutarhaa sen mukaan kuin jäljempänä tarkemmin

määrätään.

5 §

Asuminen

Asuinmökkiä saa käyttää vapaa-ajan asuntona .

6 §

Siisteys

Palstaa rajoittavat käytävät, nurmikot ja ojat on pidettävä puhtaina ja kaikki roskat on

vietävä sitä varten osoitettuun paikkaan.

Ojilla tarkoitetaan palstojen välissä olevia avoimia raja-alueita, joiden avulla alueen

pintakuivatus hoidetaan.

Jokainen pitää omaa palstaansa sivuavat yhteiset tiealueet siistinä roskista ja

rikkaruohoista puhtaina.

7 §

Eläimet

Palstalla ei ole lupa pitää kotieläimiä.

Lemmikkieläimet kuten koirat, kissat, marsut, kanit ym. on pidettävä häkeissä,

kytkettyinä, tai muuten huolehtia, etteivät ne pääse karkuun, sillä esim. kanit ovat

villiintyessään pahoja tuhoeläimiä.

8 §

Maa-ainekset

Palstalta ei saa viedä pois multaa, savea, hiekkaa tai muita maalajeja, ei myöskään

kiviä jolleivät ne ole haitaksi palstan rakentamiselle tai puutarhan järjestelylle ja

hoidolle.

Rakennustoiminnan yhteydessä ylimääräisiksi jääviä maa-aineksia ei saa läjittää

ympäröiville osuuskunnan tai kaupungin alueille.

9 §

Tulenkäsittely

Avotulta ei saa sytyttää palstoilla.

Erityisen puugrillin valvottu käyttö on sallittua

10 §

Palavat nesteet

Palstalla ei saa säilyttää bensiiniä tai muita tulenarkoja aineita puutarhatyökoneissa tarvittavia

pieniä polttoainemääriä lukuun ottamatta.

Astioiden tulee olla siihen tarkoitukseen suunnilteltuja ja niitä on säilytettävä

tuuletettavissa tiloissa.

11 §

Majan käyttö

Osuuden omistajan hallitsemalla palstalla tai yhteisiksi jätetyillä alueilla ei saa

harjoittaa kahvila- tai ravintolaliikettä tai muuta liiketoimintaa. Majat eivät ole

elinkeinon harjoittamiseen tarkoitettuja.

12 §

Käymälät

Alueen käymälät ovat kaikkien asukkaiden käytettävässä riippumatta siitä millä

alueella he asuvat. Jokaisella jäsenellä on käymälöiden siivousvelvollisuus.

Hallitus määrää mitä käymälää ja minä ajankohtana siivousvelvollisuus koskee.

Käymälän tyhjentämisestä huolehditaan osuuskunnan toimesta.

Käymäläaltaisiin ei saa viedä mitään sinne kuulumatonta, koska muut kiinteät jätteet

vaikeuttavat altaiden tyhjentämistä.

Alueella olevat käymälät on pidettävä puhtaana ja siisteinä.

13 §

Jätehuolto

Jokaisella viljelypalstalla tulee olla puutarhajätekomposti, jossa palstalta tulevat

eloperäiset puutarhajätteet voidaan muuttaa mullaksi. Palstalla olevat kompostit on

hoidettava siten, että ne ovat siistejä ja hajuttomia.

Elintarvikkeita ei saa alueella avokompostoida, koska elintarvikejätteet houkuttelevat

paikalle jyrsijöitä ja muita tuhoeläimiä.

Jätteenkeruupisteen sekajätelaatikoihin saa viedä ainoastaan normaaleja talousjätteitä.

Mahdolliset elintarvikejätteet on pakattava muovipusseihin tai muulla tavalla

hajuhaittojen ehkäisemiseksi.

Paperijätteitä varten on omat keräyslaatikot (sekajätteiden keräyspisteen yhteydessä.)

Rauta- ja metalli- ja puutavarajätteet viedään niille varattuun erilliseen

kokoamispaikkaan. (Muutettu 10.5.2017: Palstanhaltija huolehtii itse rauta-, metalli- ja puutavarajätteiden

poisviennin palstaltaan.)

Aitojen hoidosta tulevat risut ja oksat sijoitetaan erilliseen keräyspaikkaan, josta ne

hävitetään.

Puun rungot ja paksut oksat viedään keväisin ja syksyisin puutavarajätteiden

keräyspaikkaan.

Huomatkaa risujen sekä puutavarajätteiden sallitut keräys- ja hävitysajankohdat!

Kaikki rakennusjätteet on rakentajan toimesta ja kustannuksella vietävä pois

osuuskunnan alueelta eikä niitä saa jättää mihinkään osuuskunnan alueelle eikä

ympäristöön.

14 §

Liikenne

Pikkuteillä saa ajaa autoilla vain pakottavaa huoltoajoa. Kuorman lastauksen tai

purkauksen jälkeen on auto välittömästi siirrettävä pois. Osuuskunta voi esittää tämän

määräyksen toistuvasta rikkomisesta korvausvaatimuksen.

Alueella on 10 km:n nopeusrajoitus.

Pysäköinti on sallittu vain merkityillä alueilla.

Pikkutiet eivät kestä raskasta kuormitusta.

Pikkutiet ovat pelastusteitä, joilla on aina oltava esteetön kulku.

15 §

Yhteystiedot

Osuuskunnan jäsenen tulee viipymättä ilmoittaa hallitukselle ja isännöitsijälle, mikäli

hänen osoitteensa tai puhelinnumeronsa muuttuu.

Jäsenet ovat itse vastuussa siitä, että jäsen- ja osoiterekistereihin merkityt yhteystiedot

pysyvät oikeina ja ajan tasalla.

P u u t a r h a n v i l j e l y :

16 §

Käyttö

Osuuden omistajan hallitsema palsta on rakennus, piha- ja tiealuetta lukuun ottamatta

käytettävä puutarhaksi, jolla voi olla hyväksyttyjen suunnitelmien mukaisesti

rakennettuja kokonaisuuteen sopivia erillisiä oleskelutiloja.

Ainoastaan kolmanneksella (1/3) palstasta saadaan viljellä samaa kasvilajia.

Osuuskunnan arkistossa ovat Viherkummun alkuperäiset istutussuunnitelmat. Niitä

voidaan vieläkin soveltaen käyttää.

17 §

Aidat

Tienvarsiaidaksi hyväksytään vain pensasaita, jonka suosituskorkeus on 140 – 170 cm

ja leveys noin 70 cm. Leikkaamattomanakaan pensasaidan korkeus ei saa ylittää 200

cm:ä eikä leveys 120 cm.

Aidassa saa olla yksi enintään 130 cm leveä ja korkeintaan 150 cm korkea tyyliin

sopiva portti palstaa kohden.

Ikivihreät pensasaidat eivät ole hyväksyttyjä.

Aidan alustat, erityisesti tien puolelta on pidettävä siisteinä ja vapaana rikkakasveista.

Suositellaan, että samalla tieosuudella olevien palstojen aidanalustat käsitellään

yhtenäisellä tavalla, esim. soraamalla (Lisätty 10.5.2017: tai maanpeittokasveilla).

Näin saamme siistin ja yhtenäisen

kokonaisuuden tieosuuksille.

18 §

Puut ja pensaat

Hedelmäpuut on hoitoleikkauksilla pidettävä matalakasvuisina ja kooltaan sellaisina,

etteivät ne varjosta haitallisesti naapureiden viljelyksiä, eivätkä levitä oksiaan teille ja

naapureiden alueille. Suosituskorkeus on enintään 5 m.

Palstalla saa viljellä vain hedelmäpuita. Esim. koivuja, mäntyjä, kuusia tai vaahteroita

ei saa palstalla pitää.

Tuhohyönteisiä levittävät puut esim. pihlajat ja tuomet on täysin kielletty.

Palstoille istutetut marja- ja koristepensaat on hoitoleikkauksilla pidettävä niin

pienikokoisina, etteivät ne häiritse naapureita.

19 §

Kastelu

Jäsen saa ottaa osuuskunnan ylläpitämästä kasteluverkostosta sen vesimäärän mitä

tarvitaan puutarhan hoitoon ja muuhun omaan käyttöön.

Kasteluverkosto pyritään pitämään toiminnassa vuosittain viljelykauden ajan.

Toiminta-ajan pituus riippuu kevätroudan sulamisesta ja syksyn yöpakkasista. Vedet

kasteluverkostoon otetaan Vantaanjoesta.

20 §

Lannoitus ja kasvinsuojelu

Kaupungin asemakaavassa alue on merkitty pohjavesien suojelualueeksi, joten

tehoviljely kemiallisten lannoitteiden avulla on kielletty.

21 §

Vuositarkastus

Osuuskunnan hallituksen toimesta pidetään vuosittain ennen juhannusta

alueen vuositarkastus, jonka yhteydessä arvioidaan jäsenten puutarhapalstojen

yleisilme ja majojen kunto ja ympäristön siisteys. Hallitus voi halutessaan palkita

siirtolapurhaperinnettä ansiokkaasti toteuttavan palstan haltijan.

Hallitus antaa hoitamattomista viljelyspalstoista ja majoista huomautuksen sekä

määrää niille uuden tarkastuksen ajan.

Tarkastustoimikuntaan valitaan vuosittain vuosikokouksessa tarvittava määrä

henkilöitä kokouksen osanottajista. Hallitus valitsee tarkastustoimikuntaan

keskuudestaan omat edustajansa.

Tarkastustoimikunta toimii osuuskunnan kokouksen valtuuttamana hallituksen

alaisuudessa ja on sille ratkaisuistaan tilivelvollinen. Tarkastajilla on oikeus

perustelluista syistä tehdä tarkistus palstalla ja majassa.

Tarkastuksista pidetään pöytäkirjaa.

R a k e n t a m i n e n :

22 §

Rakennusluvan mukainen rakentaminen.

0suuskunnan jäsenellä on oikeus rakentaa hallitsemalleen siirtolapuutarhapalstalle

vahvistetun asemakaavan mukaisen yksikerroksisen kerrosalaltaan 25 m2 suuruisen

viikonloppumajan.

Rakentamista koskevat ohjeet ovat erillisohjeissa ”Rakennusluvan mukainen

rakentaminen”, jotka osuuskunnan kokous on vahvistanut ja kaupungin

rakennusvalvonta- ja kaavaviranomaiset hyväksyneet.

Toimenpideluvalla tapahtuva rakentaminen.

Osuuskunta on vastuussa kaikesta siirtolapuutarhassa tapahtuvasta rakentamisesta,

joten ilman osuuskunnan lupaa ei alueelle saa rakentaa mitään näkyvää.

Erillisohjeet, ”Toimenpideluvalla tapahtuva rakentaminen”, ovat ohjesäännön

liitteenä. Osuuskunnan kokous voi muuttaa ohjeita.

Muuta rakentamisessa huomioitavaa.

Rakennustöiden aikana tarvittavia muita erillisohjeita on ohjesäännön liitteenä ”Muuta

rakentamisessa huomioitavaa”.

23 §

Talousvesi

Niiden osuuskunnan jäsenten, jotka haluavat liittyä kunnalta ostetun talousveden

jakeluverkostoon, tulee sitä kirjallisesti hakea osuuskunnan hallitukselta. Hakijan tulee

tarkasti noudattaa liittymissuostumuksessa määrättyjä liittymisehtoja. Hallituksen ei

tarvitse hyväksyä liittymispyyntöä, mikäli liittymisestä ei voida sopia osuuskunnan

kanssa.

Liittyjän, joka hallitukselta on saanut talousveteen liittymisluvan, tulee itse rakentaa

ja kustantaa tarpeelliset johdot ja sulut palstallaan. Osuuskunta ylläpitää talousveden

runkoverkkoa. Tonttiliittymät johtoineen ja sulkuineen ovat palstanhaltijan vastuulla

kaikkine rakentamis- ja ylläpitokustannuksineen.

Erikoisesti on huolehdittava siitä, että johdot ovat ehjät ja että sulkijat eivät vuoda.

Käyttöönotto saa tapahtua vasta osuuskunnan hallituksen määräämän valvojan

tarkastuksen jälkeen. Vedenottajan on avattava sulkija syksyllä sen jälkeen kun

osuuskunnan toimesta vedensaanti on lopetettu. Keväällä ennen veden uudelleen

käyttöönottoa, on sulkija suljettava.

Talousvettä ei saa johtaa majoihin sisälle eikä vettä saa käyttää kasteluun. (Muutettu 10.5.2017: Talousveden

saa johtaa majoihin, mutta sitä ei saa käyttää kasteluun. Mikäli vesi johdetaan sisään majaan, on siihen

hankittava lupa rakennusvalvonnasta. Asennusten tulee olla voimassaolevien asetusten mukaisia ja niihin on

haettava hyväksyntä hallitukselta.)

Osuuskunta veloittaa erikseen jokaiselta veden käyttäjältä vuosittain osuuskunnan vuosikokouksen

määräämän kulutuskorvauksen.

M u u t o h j e e t :

24 §

Seuraamukset

Jos viikonloppumajan omistaja tai haltija jättää palstan viljelemättä tai hoitamatta

taikka rikkoo osuuskunnan säännöistä 8 §:ssä mainittua ohjesääntöä tai hyvää tapaa

vastaan eikä noudata hallituksen ohjeita ja neuvoja, on hallitus menettelevä niin kuin

osuuskunnan sääntöjen 9 ja 10 §:ssä on säädetty.

25§

Isännöitsijä

Isännöitsijällä tarkoitetaan osuuskuntalaissa mainittua toimitusjohtajaa.

Isännöitsijä huolehtii hallituksen alaisuudessa osuuskunnan päivittäisestä

hallinnoinnista, rahaliikenteestä ja kirjanpidosta siten kuin osuuskuntalaki ja

osuuskunnan ja isännöintitoimiston välinen isännöintisopimus velvoittaa.

Isännöitsijä ylläpitää jäsenluetteloa.

Isännöitsijä ylläpitää omistajaluetteloa

Isännöitsijä toimii osuuskunnan ja asukkaiden välisten palstakauppojen

kaupanvahvistajana.

Isännöitsijällä on oikeus osallistua hallituksen kokouksiin.

26 §

Erillisohjeista

Rakentamisesta, järjestyksenpidosta, jätehuollosta sekä palstanviljelystä voi olla

vielä omia erillisohjeita, jotka täydentävät ohjesäännöstöä. Erillisohjeet antavat

yksityiskohtaisempaa tietoa, ohjeita ja toimintatapoja sekä mahdollisia määräyksiä

kyseiseen asiaan.

Erillisohjeissa voidaan esimerkiksi viitata joihinkin viranomaislomakkeisiin, esim.

nettiosoitteella. Viittaukset pyrkivät olemaan asukkaille avuksi mm. rakentamisessa.

Hallitus ei kuitenkaan voi vastata näistä viittauksista, vaan asianomaisen henkilön

tulee itse tarvittaessa varmistaa niiden oikeellisuus ja ajantasaisuus.

Erillisohjeet ovat osa ohjesääntöä ja niissä olevat määräykset sitovat asukkaita samalla

tavalla kuin itse ohjesääntö.

Erillisohjeet tunnistaa merkinnästä: ERILLISOHJE OHJESÄÄNTÖÖN.

Osuuskunnan hallitus voi täydentää erillisohjeita ilman osuuskuntakokouksen

päätöstä. Muutos tai lisäys ei saa olla ristiriidassa osuuskunnan sääntöjen tai tämän

ohjesäännön kanssa.

27 §

Vahvistus

Ohjesäännöt ovat osuuskuntakokouksen hyväksymät ja vahvistamat.

Osuuskunnan kokous voi muuttaa ohjesääntöä hallituksen esityksestä.

Muutos tapahtuu yksinkertaisella äänten enemmistöllä.

ERILLISOHJE OHJESÄÄNTÖÖN

Rakennusluvan mukainen rakentaminen

M a j a n r a k e n t a m i n e n v a a t i i r a k e n n u s l u v a n .

0suuskunnan jäsenellä on oikeus rakentaa hyväksyttyjen piirustusten ja vahvistettujen

määräysten mukaan hallitsemalleen siirtolapuutarhapalstalle yhden viikonloppumajan annettuja

määräyksiä ja ohjeita noudattaen. Yhtenäisyyden saavuttamiseksi tulee noudattaa määrättyä

rakennustapaa (mm. julkisivujen ulkoseinien vuoraus, räystään ja katto-harjan korkeus ja

kattojen kaltevuus ja materiaali.)

Palstanhaltijan on ennen rakennustöiden aloittamista haettava ja saatava kaikille aiotuille

rakentamistoimenpiteille osuuskunnan suostumus. Hakemus osoitetaan osuuskunnan

hallitukselle.

Ennen kesämajan rakentamisen aloittamista on palstanhaltijan haettava ja saatava rakennuslupa

Vantaan kaupungin rakennusvirastolta.

Rakennuslupaa kaupungin rakennusvirastolta haettaessa tulee rakennuspiirustuksissa olla

osuuskunnan leimat sekä mukana osuuskunnan hallituksen allekirjoittama valtakirja merkkeinä

siitä, että osuuskunta omalta osaltaan hyväksyy ja puoltaa rakennusluvan myöntämistä.

Vantaan kaupungin rakennusviraston kanssa on sovittu viikonloppumajan rakentamisesta

seuraavasti:

1. Kullakin viljelyspalstalla saa olla yksi puusta rakennettu viikonloppumaja.

2. Viljelyspalstan rajoille on jätettävä vähintään 1,5 m vapaa kaista.

3. Viikonloppumaja on yksikerroksinen kerrosalaltaan korkeintaan 25 m2 suuruinen seinien

ulkopinnoista mitattuna. Avointa kuistia eikä kylmää, kevytrakenteista varastoa ei lueta

kerrosalaan.

4. Räystään enimmäisleveys saa olla korkeintaan 50 cm.

5. Majan suurin harjakorkeus saa olla korkeintaan 3,7 m maanpinnasta.

6. Yhdelle seinälle saa sen lisäksi rakentaa enintään 10 m2 suuruisen avokuistin.

7. Majan lyhyimmälle takasivulle, saa rakentaa kylmän varaston. Varastorakenteen suhteen

on huomioitava, että varaston:

a. tulee olla majan kanssa saman katon alla,

b. leveys saa olla korkeintaan sama kuin kerrosalan salliman lyhyimmän

takasivun leveys,

c. korkeuden tulee olla sama kuin majan vesikaton korkeus,

d. syvyys saa olla korkeintaan 1,5 m.

e. seinä- ja kattorakenteena on käytettävä samannäköistä rakennustapaa ja

samannäköisiä rakennusaineita kuin mitä majan rakenteessa on käytetty,

f. sisäänkäynti on ulkokautta.

g. seinät eivät saa olla lämpöeristettyjä.

8. Viikonloppumaja kuisteineen ja varastoineen on sijoitettava asemakaavakartassa

merkatulle rakennuspaikalle, joka on kooltaan 7 m x 7 m. Ts. rakennuksen pituus ei saa

ylittää seitsemää (7) metriä.

9. Viikonloppumajan ulkoseinän laudoituksena käytetään vaakasuoraa panelointia.

10. Ulkoseinässä voi käyttää vaihtoehtoisesti hienosahattua tai höylättyä lautaa.

(Lisätty 10.5.2017: Myös hirsirakennus city-nurkilla ja nurkkalaudoilla hyväksytään.)

11. Puuseinät maalataan vaaleasävyisellä peittomaalilla.

12. Kateaineeksi hyväksytään ainoastaan huopa tai tumma pelti.

13. Kun uusi maja rakennetaan, on vanha viikonloppumaja purettava. Majan purkamisesta

on Vantaan kaupungin rakennusvalvontaan tehtävä purkuilmoitus kaikista

ilmansuunnista otettujen valokuvien kera. Jos vanha maja puretaan ennen uuden majan

rakennusluvan hakemista, on rakennuksen purkulupa haettava rakennusvalvonnasta.

14. Uudisrakennus on sijoitettava vanhan majan rakennuspaikalle. Etäisyydet viljelyspalstan

rajalinjalle ja/tai tiehen tulee olla 1,5 m.

15. Hakijan on kustannuksellaan haettava Vantaan kaupungin rakennusvalvonnalta

rakennuslupa ko. rakennuskohteelle.

16. Hakumenetelmä on seuraava:

• Rakennuslupaa haettaessa hakijan on ensin saatava osuuskunnan hallitukselta valtakirja.

Valtakirjassa on oltava maininta siitä, että osuuskunta haluaa pöytäkirjaotteen

Vantaan kaupungin päätöksestä osoitteeseen: Viherkummun Viikonloppumaja Osk.,

c/o Muktiprofessio Sinikalliontie 10, 02630 Espoo. Valtakirjan voimassaoloaika on kaksi (2) vuotta.

• Piirustuksia tarvitaan neljä (4) sarjaa seläkkeillä varustettuina ja A4 kokoon

taitettuina, siten että nimilehti on kussakin piirustuksessa päällimmäisenä, ja sarjoiksi

nidottuina. Piirustussarjoista kaksi tulee rakennusvalvontaan, yksi rakentajalle ja

yksi osuuskunnalle. Kaikki piirustussarjat toimitetaan isännöitsijälle, joka tarkastaa

piirustusten asiallisuuden, leimaa ne ja toimittaa hallituksen hyväksyttäväksi.

Hallituksen hyväksymismerkintöjen jälkeen isännöitsijä palauttaa kuvat hakijalle.

Ilman hallituksen hyväksymismerkintöjä ei rakennusvalvonta ota kuvia käsittelyyn.

• Rakennuslupaa haettaessa tarvitaan seuraavat piirustukset:

• asemapiirros mittakaavassa 1:500 tai 1:200.

• pohjapiirustus mittakaavassa 1:100 tai 1:50.

• leikkauspiirustukset mittakaavassa 1:100 tai 1:50.

• julkisivupiirustukset kaikista ilmansuunnista mittakaavassa 1:100 tai 1:50.

• Piirustusten mukana kaupungin rakennusvalvontaan toimitetaan:

• rakennuslupahakemus, asiallisesti täytettynä ja pääsuunnittelija nimettynä.

• kaavarekisteriote, joka saadaan Vantaan kaupungin Asemakaavaosastolta

Kielotie 28, Tikkurila.

• Ilmoitus viereisille palstoille tiedottamisesta,

• RH-lomake

• Purkuilmoitus

(Tarvittavat lomakkeet saa rakennusvalvonnasta tai netistä).

Vesi- ja homevaurioiden estämiseksi mökin perustuksen puuosien tulee olla vähintään 30 cm

ympäröivästä maan pinnasta.

Pihaan tulevista kesävesijohdoista ei saa johtaa vettä majoihin sisään.

Mökin rakentamisaika on enintään 2 vuotta luvan saannista. Majan on oltava ulkoa katsoen

valmis ja palsta siivottu kahden (2) vuoden sisällä. Sisätöitä voi jatkaa myöhemmin.

”Muiden rakennelmien” rakentamisaika yksi (1) vuosi luvan saannista. Muuten lupa vanhenee

ja se on haettava uudelleen.

Osuuskunta pitää palstakohtaista luetteloa rakentamistoimenpiteistä, joihin se on antanut

suostumuksensa.

Palstanhaltija vastaa, että rakentaminen suoritetaan osuuskunnan hallituksen hyväksymien

rakennussuunnitelmien mukaisesti.

Mikäli jälkeenpäin havaitaan, että hallituksen hyväksymästä rakennussuunnitelmasta on

poikettu, on hallituksella oikeus vaatia poikkeaman saattamista hyväksytyn suunnitelman

mukaiseksi.

Mikäli palstanhaltija ei ryhdy poikkeamaa korjaaviin toimenpiteisiin voi hallitus tehdä tai teettää

korjauksen palstanhaltijan kustannuksella.

Huom! Vaikka Vantaan kaupungin vaatimukset majan rakentamiselle täyttyvät, mutta

osuuskunnan hallitus ei rakennuslupahakemusta hyväksy, ei myöskään kaupunki rakennuslupaa

myönnä. Osuuskunnan hallitus voi hylätä lupahakemuksen myös sillä perusteella, että ko.

hakemus ei sovellu alueemme kokonaiskuvaan arkkitehtonisesti tai muista syistä.

Rakentamisen ohjeet on osuuskunnan hallitus laatinut yhteistyössä Vantaan kaupungin

rakennusviraston kanssa. On kuitenkin rakentajan vastuulla, että hän itse varmistaa kaikki

rakentamisessa tarvittavat luvat ja määräykset sekä niiden ajantasaisuuden.

ERILLISOHJE OHJESÄÄNTÖÖN

Toimenpideilmoituksella tapahtuva rakentaminen

Muut rakennelmat

Muille rakennelmille on haettava toimenpidelupa hallitukselta ja mahdollisesti myös

rakennusvalvonnalta. Jos majan ulkonäkö ratkaisevasti muuttuu, on toimenpidelupa haettava

aina myös rakennusvalvonnalta.

Toimenpidelupaan tarvitaan

• hakemus,

• kuvat, joista käy ilmi rakennelman sijainti palstalla, sen rakenne ja ulkonäkö

• ja hallituksen valtakirja.

Yhdelle palstalle saa rakentaa korkeintaan kaksi kohdissa 2 - 6 mainittua rakennelmaa.

(Hallituksen harkinta).

Hakemuksessa tulee olla rakennelman mitat, materiaalit, väriehdotus ja sijoitus palstalla.

Rakennelmien vähimmäisetäisyydet rajoihin ja teihin ovat samat kuin majallakin 1,5 m.

1 . Va l o k a t e

Vanhanmallisten mökkien päätyyn, ulko-oven eteen rakennettavan valokatteen enimmäissyvyys

saa olla 2 m ja leveys korkeintaan sama kuin majan leveys. Korkeus saa olla korkeintaan majan

vesikaton korkeus. Rakennuksen kokonaispituudeksi saa muodostua korkeintaan seitsemän (7)

metriä. Lupa on haettava sekä hallitukselta, että rakennusvalvonnalta.

2 . K a s v i h u o n e

Koko enintään 200 cm x 300 cm ja harjakorkeus maasta enintään 210 cm.

3 . L e i k k i m ö k k i

Koko enintään 210 cm x 210 cm + alle 100 cm:n kuisti. Harjakorkeus maasta enintään 230

cm. Ulkoverhous vaakapaneeli ja katteena huopa tai tumma pelti. Ulkovärin tulee olla mökin

väritykseen sopiva.

4 . G r i l l i

Avonainen (Lisätty 10.5.2017 grilli tai kesäkeittiö) piipun korkeus maasta enintään 220 cm.

5 . P e s u k a t o s

Enintään 3 neliömetriä, korkeus maasta enintään 200 cm. Katteena huopa tai tumma pelti.

6 . K ä y m ä l ä

Kompostoiva biokäymälä. Uudisrakennuksissa ja vanhan mökin laajennuksissa sijoitus mökin

yhteyteen. Erillistä käymälärakennusta ei palstalle sallita. Vesi- tai kemiallista käymälää ei saa

sijoittaa palstalle.

7 . T e l t t a k a t o k s e t

Vain tilapäiseen käyttöön (esim. juhlatilaisuudet ja viikonloput).

8 . L i p p u t a n k o

Pituus noin kaksi kertaa mökin harjakorkeus tai 8 m.

9 . K o m p o s t i

Pohjaverkollinen ja kannellinen puutarhajätekomposti on pakollinen joka palstalla.

Elintarvikkeiden kompostointi on sallittu suljetussa lämpökompostorissa.

1 0 . A i d a t

Palstan tienpuoleisella sivulla tulee olla leikattuna mieluummin140 - 170 cm ja enintään 200

cm:n korkuinen pensasaita (ei ikivihreä). Aidan suurin leveys saa olla 70 cm. Aitaan saa palstaa

kohden tehdä vain yhden 70-130 cm:n levyisen portin.

Puuaita tai metalliverkkoaita palstojen välissä

Hyväksytettävä naapurilla ja hallituksessa

Rajalinjoille palstojen välissä ei saa istuttaa eikä rakentaa mitään. Noin 60 cm leveä alue

palstojen välissä on yhteistä aluetta, joka on naapurusten pidettävä yhteisvoimin kunnossa.

Kaikenlaiset aidat ja rakennelmat aiheuttavat ennemmin tai myöhemmin vain riitoja, koska

ns. makueroja on aina. Mahdolliset näkö- tai kulkusuojat on tehtävä yli 30 cm:n etäisyydelle

rajalinjasta.

ERILLISOHJE OHJESÄÄNTÖÖN

Muuta rakentamisessa huomioitavaa

Painavien rakennustarvikkeiden ajo palstalle tulee suorittaa aikana jolloin alueen tiestö

sen vaurioitumatta kestää. Myös käytettävien maansiirto- ja muiden työkoneiden tulee

olla mahdollisimman kevytrakenteisia. Mikäli vaurioita syntyy, palstan haltijan on ne

kustannuksellaan korjattava.

Rakennus ym. tarvikkeiden ajossa tarvittavat ajoneuvot on pysäköitävä pysäköintialueelle.

Viherkummun siirtolapuutarha-alue on salaojitettu. Kun suoritatte alueella kaivutöitä, älkää

rikkoko salaojaverkostoa, sillä alueen kuivatus on sen varassa. Putket ovat ruukkuputkia 7 cm

- 9 cm halkaisijaltaan ja sijaitsevat 1 m - 1,5 m syvyydessä.

Alueella olevat sähkölinjat kuuluvat Vantaan Energialle. Majan sähkösopimus tehdään

sähkölaitoksen kanssa ja sähkötyöt tehdään sähkölaitoksen antamien ohjeiden mukaisesti.

Harmaavesi ( käytetty talousvesi ) on johdettava imeytyskaivojen kautta maahan. Saunan

pesuvedet on kerättävä umpinaiseen säiliöön ja vietävä kunnalliseen viemäriin (Lisätty 10.5.2017 tai

hyväksyttyyn harmaavesisuodattimeen.)

Rakennelmien sijoittelussa on hyvän naapurisovun säilyttämiseksi huomioitava, että ei aiheuta

häiritseviä savu-, haju-, näkymä tms. haittoja.

Häiritsevää melua aiheuttavaa työskentelyä tulisi erityisesti välttää sunnuntaivuorokauden

aikana.

Vantaan kaupungin rakennusvalvontaviraston henkilöt tekevät alueella tarkastuksia todetakseen,

onko kaavamääräyksiä, rakennuslakia, asetusta, myönnettyjä lupia ja ehtoja noudatettu.

Erimielisyydet, jotka mahdollisesti rakentamisesta aiheutuvat selvitetään yhteistyössä

osuuskunnan, palstanhaltijan ja rakennusvalvontaviraston kanssa. Luvaton rakentaminen

aiheuttaa rakennelmien purkamisen rakentajan kustannuksella.

Rakennustöistä siirtolapuutarhassa syntyy aina meluhaittaa ja ylimääräistä liikennettä,

sen me toki kaikki ymmärrämme. Muutama seikka on kuitenkin hyvä ottaa huomioon

rakennusprojektin aikana:

• palkkaamasi työntekijät ja tavarantoimittajat eivät ehkä tiedä, että alueella on 10 km:n

nopeusrajoitus. Muista kertoa heille etukäteen, että lasten ja aikuistenkin turvallisuuden

takia alueella pitää ajaa varoen.

• jokainen viherkumpulainen huolehtii tieosuudesta palstansa kohdalla. Tarkista, etteivät

tavarantoimittajat jätä roskia tielle muiden korjattavaksi

• rakennuttaja on aina vastuussa palstallaan syntyvien rakennusjätteiden hävittämisestä.

Osuuskunnan jätesäiliöt ja/tai roskalavat eivät ole rakennusjätteitä varten, vaan jokaisen

rakennuttajan on itse huolehdittava syntyvien jätteiden kuljetus omalla kustannuksellaan

pois alueelta ja vietävä jätteet niille tarkoitetuille kaatopaikoille. Rakennusjätteitä ei saa

hävittää polttamalla eikä jättää mihinkään ympäristöön.

Sähkö

Viherkummun siirtolapuutarhassa jokainen majanhaltija tekee oman sähkösopimuksen

valitsemansa sähkölaitoksen kanssa ja vastaa kaikista sähkön käyttöön liittyvistä asioista itse.

Alueella on Vantaan Energian ylläpitämä ilma- tai maakaapeliverkosto.

Peseytymistilat ja wc

Mökin peseytymisvedet tulee imeyttää maahan. Voit esimerkiksi johtaa veden maahan

kaivettuun ja soralla ympäröityyn tynnyriin, jossa on reikiä.

Saunan pesuvesiä ei kuitenkaan saa laskea maahan, eikä varsinkaan avo- ja salaojiin.

Myös talousvedet on johdatettava imeytyskaivoihin.

Siirtolapuutarhoihin suositellaan kompostoivia käymälöitä. Käymäläjätettä ei saa laskea

salaojaverkostoon eikä avo-ojiin.

MUUTA

Mikäli rakentaminen vaatii tontilla tai yhteisellä alueella erityisjärjestelyjä tai rakentajalla on

erityistoiveita, on niistä sovittava hallituksen kanssa.