ViherkumpuVantaanjoen luona,

sodan jälkeen ihmeitä koki aikana tuona.

Sinne laadittiin puutarhapalstat omat,

Sitten rakennettiin majat somat.

Siellä asusteltiin kesäaikaa,

luonnon helmassa on omaa taikaa.

Istutellen pensaita ja omenapuita,

kukkia ja kaikkia muita.

Lanttua, porkkanaa ja punajuuria,

kurpitsoita ylen suuria.

Mansikat ja vadelmat kun sadon antaa,

niitä kaikkia voi tuttaville kantaa.

Uudet perunat kun maasta nostaa,

torilta ei kesän herkkuja tarvitse ostaa.

Täällä ihmiset on toisillensa tutut,

porteilla ja teillä loistaa jutut.

Talkoilla näin yhteiset hommat luistaa,

naistoimikunta kahvit tarjota muistaa.

Majan sekä pihan kauneus ja laatu,

niistä osuuskunnalta kunniakirjat saatu.

Mökkejä on täällä satakaksikymmentäkuusi,

monelle jo rakennettu maja uusi.

Tämä yhteisönä säilyy täällä kyllä,

tänne kaupungin rakentajat ei yllä.

Se on keidas, jota yhdessä vaalitaan,

talousarviot ja suunnitelmat laaditaan.

Täällä jaetaan yhdessä ilot sekä surut,

kesäpäivistä näin kootaan onnen murut.

Näin kun kaikki yhteistä on juurta,

juhlistamme merkkipäivää suurta.

Johtaja on hoitanut asioita alusta saakka,

eikä työ ole Hänelle vieläkään taakka.

Tästä parhaat kiitokset annamme,

Ruusukimpun näin Hänelle kannamme.

27.11.1989

Auli Soininen, 

Viherkummussa usein vieraillut