Tiimityön tavoitteet

Oppiva yhteisö luo edellytyksiä yhdessä ja toinen toisiltaan oppimiseen. Se luo edellytyksiä myös tutkimiseen ja kokeilemiseen sekä innostumisen ja onnistumisen kokemuksiin. Yhteisö rohkaisee jokaista jäsentään yrittämään ja oppimaan myös virheistä. Se antaa sopivia haasteita ja tukee vahvuuksien löytämistä ja hyödyntämistä. Yhteisön jäseninä oppilaat voivat luoda myönteisen ja realistisen käsityksen itsestään ja kehittää luontaista kokeilun ja tutkimisen haluaan. Oppivassa yhteisössä ymmärretään fyysisen aktiivisuuden merkitys oppimiselle ja irrottaudutaan istuvasta elämäntavasta. Siinä arvostetaan työhön syventymistä, oppimisessa tarvittavaa ponnistelua ja työn loppuunsaattamista.

Peruskoulun opetussuunnitelman perusteet 2014, Yhtenäisen perusopetuksen toimintakulttuuri

Tiimityö perustuu konstruktivistiseen oppimiskäsitykseen. Se, millaisen määrän konstruktivismia ja yläkoulun realismia jokainen haluaa liittää oppimiskäsitykseensä ja koulun tehtävän sisältö/prosessimääreisiin, on varioitavissa. Ydin on kuitenkin se, että oppiminen tapahtuu aktiivisena toimintana ja yhdessä muiden kanssa sosiaalisessa ympäristössä. Opsin perusosasta konstruktivismi loistaa läpi kuin revontulet pakkaskirkkaalta taivaalta.

Tiimityön tavoitteet voi jakaa kahteen osaan.

1. Tavoitteena on oppia työskentelemään tiimissä.
   Tätä voi verrata lukemiseen, joka etenee ensimmäisten vuosien kirjainten tunnistamista, tavaamista ja lukemisen teknistä suoritusta, josta siirrytään kohti lukemisen välinearvoa, jolloin puhutaan sisällönymmärtämisestä ja monilukutaidosta sekä kielitietoisuudesta.
   Koulun tiimissä taidot ovat yhdessä työskentelyä ja ihmissuhdetaitoja, vahvuuksien tunnistamista, tunnetaitoja, ajanhallintaa, tavoitteenasettelua, opiskelumenetelmiä ja luovia lopputuloksia.

2. Tavoitteena on päästä eri oppiaineiden tavoitteisiin työskentelemällä tiimimenetelmällä.
   Tällöin ollaan konstruktivismin ydinalueella.

Alla on ihastuttavan selkeä kaavio siitä, miten opettajan asiantuntijuus jakautuu erilaisissa sisällön- ja prosessinohjauksen painotuksissa. Minkä niistä tunnet omimmaksesi? Miten se osuu tämän päivän koulumaailman todellisuuteen?

Opetusneuvos Matti Hellströmillä on mahtava blogi, josta voi käydä sivistämässä itseään erilaisista kasvatustieteen virtauksista ja myös menneisyyden ajatuksista. Se on yksi suosikeistani silloin, kun en ihan muista, mitä se ja se tieteilijä sanoikaan asiasta. Poimin sieltä seuraavan hienon lainauksen konstruktivismiin liittyen:

”Opiskelija oppii kaikkialla, mutta hän ei virity aktiiviseksi kaikissa tilanteissa. Hän voi oppia myös avuttomaksi.”

Lainaus on Maijaliisa Rauste-von Wrightin Opettaja tienhaarassa -teoksen analyysin yhteydessä, mutta siitä ei käy ilmi, onko ajatus kirjasta vai Hellströmin oma.

Tiimityössä opettajan tehtävä on aktivoida oppimaan. Tavoitteena on, että kukaan ei ole se avuton lapsi, jonka puolesta helikopterivanhempi (tai -opettaja) tekee työn. Oppijan oma aktiivisuus on se, mihin tiimityöllä pyritään.