b. Pohjanmeri

Pohjanmerellä

Kielin kanava on runsaat 100km pitkä, joka ajettiin koneella ja välillä avitimme menoa purjein. Illan suussa kiinnityimme Brunsbuttelin satamaan. Satama on aika pieni, mutta kun tulimme sinne saimme kuitenkin hyvän poijupaikan.Taitaapi olla viimeinen poijukiinnitys mahdollisuus laituriin vähään aikaan, joten aamulla lähtiessämme laitoin poijuhaan varastoon talteen tulomatkaa varten. Ajoimme kanavasta ulos Elbe-joelle, jossa purjehdittiin mukavasti myötävirrassa Cuxhaveniin.

Satamaan sisäänajo piti suorittaa vauhdilla virrasta johtuen. Heti satama altaassa piti jarrutella kunnolla välttäen sataman matalikon. Tosin satamassa virran vaikutus lakkaa välittömästi. Juuri kun olimme saaneet veneen laituriin tuli eräs saksalainen kanisterin kanssa kysymään minulta, onko hänen tyhjässä kyseisessä kanisterissaan olllut bensaa vai dieseliä. No siinä aikani haisteltua kyseistä kanisteria tulin siihen tulokseen, että kyllä siinä dieseliä on ollut. Kaveri kiitti ja lähti onnellisena veneelleen. Kuvastaakohan Suomen lippu valtaisaa teknistä tietämystä, varsinkin kun ollaan jo näin pitkällä kotoa :)

Cuxhavenista poikamme Pasi jatkoi kesäloma matkaansa Hampuriin ystäviensä luokse.

Cuxhavenissa seurasimme pubissa 2006 jalkapallon MM karsinta ottelua Saksa-Italia, jonka Saksa niukasti hävisi. Syvä hiljaisuus laskeutui, mutta

silti seuraana päivänä Saksan liput edelleen hulmusivat talojen ikkunoissa ja autojen katolla.

6.7 jatkoimme kolmistaan Hollannin Den Helderiin. Cuxhavenista lähdimme ylävedellä klo 9.30 paikallista aikaa.Vastavirta oli juuri kääntymässä myötäiseksi, jossa sitten lasketeltiin seuraavat 6 tuntia. Navigointi on helppoa, mutta öisin joutuu olemaan tarkkana vilkkaan laivaliikenteen takia. Pääosin laivat kulkevat omalla liikennekanavalla, mutta sisäväylällä (inshore traffic), jossa huvialuksien pitää pysyä on myös yllättävän vilkasta. Kyllä tutka helpottaa tuskaa kummasti, kun sillä voi ennakoida muuta liikennettä.

Hollanin Den Helderiiin saavuimme 7.7 klo 20.45 paikallista aikaa. Satama on Hollannin kuninkaallisen laivaston alueella, joten alue on suljettu. Mutta satamassa vierailijat saavat vapaasti kulkea porteista ilmoittamalla portinvartijalle asiansa. Satamassa on mukava ravintola ponttoonienpäällä, jota heti testasimme tuloiltana.

Den Helderistä on hyvä junayhteys Amsterdamiin. Amsterdamissa vietimme yhden päivän "turistina". Ohjelmaamme kuului kanavakierros sekä tietenkin punaistenlyhtyjen alla kävelyä. Amsterdamiin olimme sopineet Sepon (kapun veli) ja Eeva-Liisan liittyminen miehistöön Ranskan Cherbourgiin saakka.

Samana iltana palattiin Den Helderiin, jossa mukavassa paikallisessa seurattiiin MM kilpailuiden loppuottelu Italia-Ranska. Seuraava päivä kului provintin hankkintaan veneeseen ja muuta zilllailua.

11.7 lähdettiin Den Helderistä kohti Belgian Zeebruggea, jossa olimme seuraavana aamuna klo 10.30. Yöllä ohitimme Rotterdamin sataman, jonka

poikittainen laivaliikenne on erittäin vilkas. Myös kaukana merellä redillä olevat laivarykelmät aiheuttivat aluksi pientä hämminkiä, ennen kuin ymmärsimme niiden olevan redillä ja niiden edestä ja takaa voi vapaasti mennä. Zeebrugge on iso kauppasatama, jossa on myös iso marina huviveneille. Itse kaupungissa ei ole kovinkaan paljoa nähtävää, mutta sieltä on yvä junayhteys Bruggeen. Brugge on erittäin kaunis kanavakaupunki, joka entisaikana on ollut tärkeä kauppapaikka. Kaupunki on kuuluisa käsitöistään sekä suklaasta.

14.7 Zeerugesta lähdettiin matkan ensimmäisessä navakassa(6-7bft), onneksi kuitenkin myötäisessä koilis-itätuulessa kohti Ranskan Dunkerque:ta. Noin 5M ennen Dunkerquen:ta väylä menee lähelle rantaa, jossa väylän molemmin puolin on matalaa, joka aiheuttaa jyrkän kuohuvan aallokon. Tässä myötätuulessa ja aallokossa sai olla tarkkana, jotta ei tulisi vahinkojiippiä. Dunkerquen sataman suulla samalla hetkellä oli laiva myös tulossa kahden hinaajan hinaamana satamaan. Koska väylä oli kapea päätimme ajaa satamaan ensin laivakuljetuksen alta pois. Tällä tavalla kilpa-ajaen laivakuljetuksen kanssa tulimme valtavassa aallokossa satamaan sisään 9 solmun nopeudella. Ja jälleen, sataman sisällä aallokon ja virran vaikutusta ei enään ollut, joten meno rauhoittui hetkessä.

Satamassa sain tietää keskituulen käyneen jopa lähellä 8 bft lukemissa.

Täällä vuorovesivaihtelu on noin 5m. Onneksi veneet kiinnitetään kelluviin laitureihin, jotka nousevat ja laskevat tolppien varassa vuoroveden mukana.

Dunkerquessa koettiin ehkä tämän reissun kirvelevin tappio. Nimittäin eräässä paikallisessa kuppilassa veljeni kanssa tiukassa taistossa

biljardissa hävisimme joukkuepelissä Ranskalaisille "ammattilaisille" 8 pallossa.Kuitenkin päätimme veljeni kanssa, että loppujen lopuksi henkinen voitto oli meidän.

Sirpan serkku Jorma lähti täältä junalla Pariisiin. Jorman piti olla Boulogneen saakka mukana miehistössä, mutta Pariisin

hotellivarauksen takia oli varmempaa lähteä aikaisemmin. Kiitos Jorma osallistumisesta osana Senora De Mar miehistöön matkallamme.

16.7 jatkettiin matkaa Dunkerquesta 35M matka Bolougneen. Tällä legllä ohitimme Calaisin, jonka laivaliikenne etukäteen hieman askarutti. Kuitenkin Calaisin kohdalla kohtasimme vain muutaman hitaasti kulkevan laivan. Calaisin kohdalla virtaukset olivat vaihtelevia. Välillä oli meressä

voimakaita virtauksia, kun taas jonkun matkan päästä meri oli taas lähes tyyni.