c. Englannin kanaali

Englannin kanaalissa

16.7 klo 8.00 jatkettiin matkaa Dunkerquesta 35M matka Boulougne-Sur-Meriin. Tällä legillä ohitimme Calaisin, jonka laivaliikenne etukäteen hieman askarutti. Kuitenkin Calaisin kohdalla kohtasimme vain muutaman hitaasti kulkevan laivan. Calaisin kohdalla virtaukset olivat vaihtelevia. Välillä oli meressä voimakaita virtauksia, kun taas jonkun matkan päästä meri oli taas lähes tyyni. Boulougnen kaupunkiin saavuttiin klo 15.30 paikallista aikaa. Varsinaiset Marinan vierasveneponttoonit olivat täynnä veneitä, mutta löysimme kylkikiinnityspaikan Bassin Napoleon altaasta, jonne pääsee ajamaan vapaasti korkeaveden aikana ja kahden tunnin ajan sen jälkeen. 2h korkeaveden jälkeen altaaseen tapahtuva liikenne ohjataan sulutuksella.

Meidän tullessa Boulougneen oli korkeaveden aika, joten pääsimme altaaseen ilman sulutusta.

Boulougnesta on hyvä junayhteys Pariisiin, jota halusimme käyttää. Sirpan serkku, joka aiemmin oli matkustanut Pariisiin sai varattua meille kaikille huoneet samasta hotellista. Alkuperäinen suunnitelma Sepon ja Eeva-Liisan purjehtimisesta Cherbourgiin saakka muuttui hieman heidän loma-aikataulunsa takia. Kiitokset Sepolle ja Eeva-Liisalle osallistumisesta miehistönä Senora De Mar purjehdusmatkaan lämpimille vesille.

17.07 matkustimme junalla Pariisiin, jossa vietimme muutaman päivän.Nähtiin Norte-Dame, Riemukaari sekä käväistiin Eifel-tornin huipulla. Ajeltiin metrolla sujuvasti ruuhkaisen kaupungin keskustassa.

18.07 illalla Pariisin jäivät muut miehistön jäsenet, förstin ja kapun palatessa takaisin veneelle Boulougneen.

20.7 klo 8.00 aamulla lähdimme yläveden aikaan Boulognesta kohti Cherbourgia, jonne saavuimme 21.7 klo 11.00 (noin 160M).

Päivä ja yö ajettiin koneella heikoista tuulesta johtuen. Auringon laskun aikaan bongasimme ensimmäisen defiiniin, joka määrätietoisesti suunnisti

veneemme keulan editse kohti Britanniaa. Tällä legillä pääsimme itäisestä vaikutuspiiristä eroon ja siirryimme läntiselle pallonpuoliskolle. Cherbourgin satamassa, juuri kun olimme saaneet veneen laituriin kiinnitettyä kuului viereisestä britti veneestä iloinen suomenkielinen huudahdus "huomenta, terve, hyvä Suomi". Rouva oli aikoinaan ollut Kuopiossa englannin kielen opettajana muutaman vuoden ja oppinut samalla vähän savolaista kieltä:)

Ranskan marinoissa pitää olla oma vesiletku. Vesiletku oli yksi kotiin unohtuneista tavaroistamme, joten jouduimme semmoisen täältä hankkimaan. Vesi on ollut tähän saakka ihan juomakelpoista.

Cherbourgessa tapasimme ensimmäisen suomalaisen veneen, Antares nimeltään. Kari ja Ulla ovat matkalla välimerelle ja he

myös kirjoittavat matkakertomusta alla liitteenä oleville sivuilleen

http://www.joonastani.net/antares/matkakirja.html

Cherbourgissa on iso meriaiheinen näyttely "La Cite De La Mer", johon yhtenä päivänä tutustuimme. Siellä on maailman suurin näytteillä oleva ydinsukellusalus, jonne pääsee sisälle tutustumaan. Lisäksi siellä on suuret meriakvaariot, jossa pääsimme läheltä lasin takaa seuraamaan esimerkiksi riuttahain sulavaa uimista. Toivottavasti Karibialla ei tarvitse uidessa kohdata tätä petoa:)

24.7 klo 9.40 lähdimme Cherbourgista kohti keskellä Englannin kanaalia olevaa briteille kuuluvaa Guernseyn saarta. Tällä legillä ohitettiin virroista ja mainingeista kuuluisa Cap De La Hague niemi ja majakka. Edellisenä iltana ennen lähtöä tutkittiin tarkkaan virtakaavioita, jotta kyseisen niemen kohdalla meillä olisi myötävirta helpottamassa menoa.

Niemen kohdalla tosiaan meillä oli hyvä myötävirta. Meressä oli ajoittain virran aiheuttamia valtavia pyörteitä, mutta maininki oli siedettävä, johtuen kevyestä tuulesta. Cap De La Haguen niemen jälkeen heräsi koilistuuli, jonka viemänä pääsimme purjehtimalla lähes Guernseyn St Peter Portin satamaan. Guernseyn satamassa on varsinaisen satama-altaan ulkopuolella isoja ponttooneja, joihin voi kiinnittää veneensä. Ponttoonissa saa vettä mutta sähkö puuttuu. Valitsimme ponttoonin, koska varsinainen St Peter Port satama-alas oli todella täysi veneitä. Myös nämä ponttoonit olivat

täynnä veneitä, joten saimme paikan ponttoonissa olevan britti veneen kyljestä. Vähän ajan kuluttua meidän toiselle puolelle kiinnittyi ranskalainen vene. Tästä ahtaudesta huolimatta manööverit täältä ulkosatamasta ovat huomattavasti helpompia kuin täynnä olevasta satama-altaasta. Satama-altaaseen pääsee yläveden aikana. Satama-altaan

portilla on mittatikku, joka osoittaa veden korkeuden satama-altaan kynnyksestä. Ponttooneista pääsee kyllille marinan vesitaxilla tai omalla jollalla, jonka voi kiinnittää jollalaituriin.

Guernseylla on tasavero 20% ja kuulemma saarella nykyään asustaa pääosin rikkaita finassihenkilöitä, joka osittain selittää

korkean hintatason (esim. ponttoonipaikka maksoi 22 puntaa). Kuitenkin perinteinen fish and ships sekä tietenkin olut on erinomaista.

26.7 klo 8.30 lähdimme Gurnseyltä kohti Ranskan Camaret Sur Mer kaupunkia. Matkaa tehtiin noin 140M ja tulimme perille 27.7 klo 14.30.

Camaretissa valitsimme vierasvenepoijun, koska halusimme päästä hieman rauhaan marinoiden vilskeestä. Camaret on kaunis ranskalainen kylä, jossa päätimme kerätä muutaman päivän rohkeutta lähteä Biskajan lahdelle. Tämä muutama päivä venyi melkein viikoksi, johtuen Biskajan lahdella olevista kovista tuulista. Kuitenkin aika lensi siivillä turistina tutkitessamme paikkoja. Täällä sattui myös hauska tapahtuma. Nimittäin yhtenä iltana istuessamme veneessämme huomasimme meressä ison selkäevän uivan lähempänä satamaa. Aikamme töllisteltyämme ja havaitessamme sen useamman kerran, ymmärsimme sen olevan delfiini. Kapuhan otti heti kameran mukaan ja lähti jollalla metsästämään kyseistä petoa. Ajettuani jollalla lähemmäksi rantaa huomasin delfiinin tulevan suoraan kohti minua kunnes se sukelsi näkymättömiin. Tässä vaiheessa näin muistissani kohtaukset tappajahai elokuvista, varsinkin kun tämä delfiini yht´äkkiä ilmestyi jollan peräpeilin takaa työntäen päätään jollaan. Tässä vaiheessa sammutin perämoottorin, että en vahingoittaisi eläintä.Tämän jälkeen kaveri piipitti jotain ja lähti kohti toista moottorivenettä. Tällöin ymmärsin, että tämä delfiini on kiinnostunut moottorin äänistä ja myöhemmin saimme kuulla, että se oli seurannut ulkomereltä saakka erästä moottorivenettä Camaretin satama-altaaseen saakka, jossa sen sitten huomasimme. Aikansa "leikittyään" veneiden kanssa defiini meni menojaan eikä sitä enään nähty.

Yhtenä kauniiina aurinkoisena päivänä vietiin pyörät jollalla maihin ja pyöräiltiin noin 15km matka, välillä pitkää mäkeä ylös ja yhtä pitkää alas. Kävimme upealla näköalapaikalla Point De Pen Hir, josta olivat mahtavat näkymät Biskajan lahdelle. Takaisin tullessamme pysähdyimme hiekkarannalle, jossa kävimme uimassa Atlannin tyrskyissä.

Skoolasimme Englannin kanaalin ylittämiselle.