Espanjan pohjoisrannikolla
10.8 klo 7.45 lähdimme LaCorunasta kohti Ria de Camarinasta, noin 50M matka etelään. Laitoimme ison toiseen reiviin. Tuulen yltyessä pudotimme kokonaan ison alas ja jatkoimme pelkällä kutteripurjeella.Rannikkoa ei turhaan nimitetä Costa da Morte (kuoleman rannikko). Aallokko oli isoa ja tuuli voimakkaan puuskaista. Mieleenpainuvaa oli ohittaa jyrkkä kallio 200m päästä kovassa aallokossa ja tyrskyssä,kun vielä vedenalainen kivi oli merkitty reittimme oikealle puolelle, jota väistimme.
Camarinaksen lahteen tullessa näimme lahden pohjukassa muita purjeveneitä redillä. Päätimme liittyä niiden joukkoon. Pudotimme ankkurin klo 19.10 ja laitoimme saunan päälle. Herkuttelimme grillivartailla viinin kera.
Ria de Camarinas on kaunis paikka, mutta Calician lukuisat metsäpalot aiheuttivat savua ja nokea. Ensimmäiseksi aamulla piti pestä vene noesta. Ankkuripaikkamme vieressä oli mukava hiekkaranta, jonne jollalla meloimme. Otimme aurinkoa ja samalla seurasimme lentonäytöstä, jossa matalalla lentävät sammutuskoneet lentivät ylitsemme jossain takanamme olevaa metsäpaloa sammuttamaan.
12.8 klo 7.00 hämärässä lähdimme kohti Ria De Arousaa. Taas oli luvattua NE galea (8bft). Siispä reivasimme ison kolmateen reiviin suosiolla. Seurattuamme muita kanssa purjehtijoitamme, opimme että kovassa myötätuulessa ja Atlannin aallokossa pitää reilusti luovia, siis ei suoraan laskea myötätuuleen. Tällöin vene kulkee paremmin ja jiipin varaa ei ole. Näin pääsimme rauhassa nauttimaan purjehtimisesta, purjeiden vetäessä hyvin ja veneen ollessa tasapainossa aallokkoon nähden. Aurinko paistoi, mutta silti purjehdushaalari ei ollut yhtään liikaa. Ohitimme kovista tuulista kuuluisan Finisterren niemen hieman kauempaa mereltä, josta laskimme kohti Arousan lahtea. Lähellä lahtea viereemme tuli tervehtimään joukko delfiinejä. Ria De Arousassa oli paljon paikallisia purjehtijoita. Niiden joukossa purjehdimme lahden pohjukkaan saakka Escarabote kaupungin edustalle. Sinne päästäksemme puikkelehdimme lukuisten kala-altaiden lomitse. Olimme ainoa vene kaupungin hiekkarannan edustalla ja vielä suomalainen. Heti kun olimme saaneet ankkurin veteen muutama paikallinen vene kävi meitä ihmettelemässä. Muutamalla hola, hola, hello huudahduksella olimme kavereita. Lahden pohjukkaan tullessa toivoimme, että kova pohjoistuuli olisi helpottanut taustalla olevien vuorien suojassa. Mutta yllättävää oli, että mitä lähemmäksi rantaa tulimme tuulenpuuskat vain yltyivät. Ankkurissa ollessamme tuulenpuuskat olivat välillä tosi rajuja. Tämä näyttää olevan normaalia pohjois-Espanjassa, että pohjoisen puoleiset tuulet saavat voimaa vuorilta ja tulevat alas rajuina meren lahtiin.
14.8 lähdimme kohti Ria de Vigoa. Nautinnollista purjehtimista koko matkan ajan 5bft pohjoistuulessa. Saavuimme Vigon lahdella olevaan uuteen Punta De Lagoan marinaan klo 16.00. Siellä on tilavat laiturit mutta vielä vähän keskeneräistä palveluiden suhteen. Seuraavana päivänä pyöräilimme tyypillisiä espanjalaisia jyrkkiä ja kapeita kujia ylös ja alas Vigon 3.5km päässä olevaan keskustaan. Tarkoituksenamme oli täydentää ruokavarastojamme oltuamme jo neljä päivää redillä. Mutta vielä kaksi päivää jouduimme odottelemaan kauppojen avautumista, koska Espanjassa vietettiin pyhän Marian taivaaseen astumisen juhlaa. Joten jouduimme veneen vararuoka varastolle.
17.8 Päätimme suunnistaa Galician Islas De Cies saaristoon, joka on noin 10M Punta De Lagoan marinasta. Löysimme sieltä upeita hiekkarantoja. Nousimme korkealle vievää polkua pitkin Faron majakalle, josta oli huikeat näkymät Atlantille. Muutaman päivän kuluttua lähdemme kohti Portugalia. Ennen sitä kuitenkin teemme ostoksia Bayonan kaupungissa.