j. Atlannin ylitys Karibialle

Atlannin ylitys

21.11 Lähdimme jatkamaa Atlantin ylitystä. Kävimme tankkaamassa 117 litraa polttoainetta Mindeloan kalasataman tankkauspaikassa. Laiturissa kävi iso mainiki,. Fendarit ja pollarit olivat kovilla kun vene hakkasi laituria mainikien viemänä. Onneksi ei mennyt mitään rikki ja pääsimme jatkamaan matkaa. Lähtiessämme laiturista aurinko paistoi helteisesti kuten täällä on tapana ja sopiva

koilistuuli vei meitä pois Kap Verdeltä. Klo 16.00 San Antonion saaren länsipuolella tuuli kuoli pois ja päätimme jatkaa peltigenoalla. Klo 20.00 koilistuuli virisi uudelleen ja jatkoimme purjehtimista kohti tähtien valaisemaa yötä. Yöllä näimme yhden laivan sekä muutaman veneen valot horisontissa, joista toinen oli ystäviemme Reijon ja Marittan La Contessa.

22.11. Saavutimme 120M/vrk. Päivällä delffiiniparvi kävi morjestamassa.

Iltapäivällä saimme kaksi sopivan kokoista Doradoa. Illalliseksi paistoimme kalat ja nautimme ne Portugalilaisen valkkarin kera. Kyllä oli hyvää.

23.11. Olemme tulleet Kap Verdeltä 244M. Vuorokaudessa 125 M kevyessä koilistuulessa purjehtien. Onkohan tämä nyt sitä pasaatituulta? Päivällä kokeiltiin maailman radion ja tietokoneen yhdistelmää sää FAX:n vastaanottoon. Asemaksi valittiiin New Orleans Lousiana lähetysasema. Lopulta saimme yllättävän hyvät tuulikartat sekä koko Atlannin käsittävä sääkartta. 42h ennuste lupaa 5-10m/s itätuulta. Matalapaineita ei ole odotettavissa näille leveysasteille. Yö oli kuitenkin uhkaavan pilvinen, mutta mitään sää muutosta ei kuitenkaan tapahtunut. Pohjoisen horisontissa näkyi salamointia, mutta ukkosen jyrinää ei kuulunut. Muutama lentokala mätkähti yöllä kannelle.

24.11. Yöllä tuuli oli heikkoa. Kuitenkin sitkeästi purjehdimme. Olemme tulleet 363M Kap Verdeltä. Tällä kertaa 119M/vrk. Aamulla tuuli kuoli kokonaan ja jatkoimme koneella iltapäivään klo 15.00 saakka. Tuuli edelleen heikkoa. Spiirasimme genoan ja

vedimme ison kokonaan ylös. Jälleen hermoja raastava kevyt tuuli ja maninki aiheuttavat isopurjeen hakkaamista puolelta toiselle. Välilllä tuntuu siltä, että purje hajoaa siihen paikkaan tai maston jokin vantti pettää hakkaamisen seurauksena. Monesti laskemmekin tällaisessa tuulessa ja mainingissa isopurjeen 1. reiviin, purjetta ja rikiä säästääksemme. Iltapäivällä kalastuskela pärähti soimaan ja vapa taipui kaarelle. Kapu heittäytyi vapaan ja sai pidettyä sen veneessä. Noin puolen tunnin väsytystaistelun jälkeen veneen kyljessä siiman päässä oli noin 8kg Dorado.. Juuri kun Kapu oli iskemässä nostokoukkua kalan kylkeen, hyppäsi se ilmaan ja irtosi vieheestä. Kyllä vähän harmitti, mutta loppujen lopuksi totesimme, että kala olisi ollut liian suuri säilöttäväksi. Pyysimme Atlannin ahdilta hieman pienempiä, sellaisia muutaman kilon kokoisia, jotka ovat sopivia yhteen ateriaan. Toisaalta Kapu meinaa kokeilla kalan kuivattamista. Ohjeet saimme La Palmalla eräältä ranskalaiselta kipparilta. Iltapalaksi Försti paistoi herkulliset sämpylät uunissa. Kyllä oli hyvää.

25.11. 482M ja jälleen 119M/vrk. Tänään taittuu neljännes matkasta.Elinen päivä ajettiin koneella aamusta klo 8.00 iltapäivään klo 15.00. Tuuli oli heikkoa tämänkin jälkeen, mutta pakotimme itsemme jatkamaan purjeilla polttoaineen säästämisen vuoksi. Illalla noin 8m/s koilistuuli alkoi puhaltamaan. Aamuyöstä Förtsi näki laivan, joka ohitti meidät ahterin puolelta noin 3M etäisyydellä. Päivällä tuuli jatkui edelleen samana, joten pieni toive heräsi meillä, että jos tämä nyt olisi sitä pasaatituulta, jolla sitten lasketellaan kevyesti Karibian turkoosi vesille.

26.11 625M ja vuorokaudessa 130M. Yöllä tuuli kuitenkin kääntyi itään ja heikkeni. Kuitenkin jakoimme purjeilla aamuun saakka. Aamupalan jälkeen Kapu tarkasteli maston vantteja ja huomasi alempien takavanttien saalinkien alla olevissa päätteissä jotain ihmeellistä. Ei auttanut kuin kiivetä mastoon ja järkytys oli ilmeinen. Molemman puolen vanteissa oli säikeitä katkennut. Tämä on ihmeellistä koska Mindeloassa

tarkistimme kaikki vantit ja kaikki oli kunnossa. Olemme keskellä Atlantia. Mitä tehdä, joko kääntyä takaisin tai yrittää nilkuttaa perille Barbadokselle. Päädyimme jatkamaan matkaa, koska takaisin meno olisi vastatuulta ja maininkia, mikä saattaisi olla vieläkin ongelmallisempi rikkinäiselle maston tuennalle. Onneksi otimme mukaan vanhoja vaijereita ja erilaisia päätteitä niihin.. Kapun ja Förstin kolmen tunnin mastourakan tuloksena molemmat rikkinäiset vantit saatiin tuettua 6mm vaijerilla, jotka alhaalta kiristettin varalla mukana olevilla vanttiruuveilla. Mastoaskelmat osoittautuivat verattomiksi tässä tilanteessa. Viritimme veneen kulkemaan mahdollisiimman tasaisesti tuuleen ja aallokkoon nähden isopurjeen ollessa reivattuna ja genoa spiirattuna.Näin työskentely mastolla tuli siedettäväksi. Puosuntuolilla mastoon meno olisi vaatinut isopurjeen laskemista, jotta sen nostin olisi vapautunut puosuntuolille. Tässä vaiheessa keskellä Atlantia maston alastulo olisi pahimpia tilanteita mihin miehistö voisi joutua, joten päätimme unohtaa kiireen ja ajaa pienillä purjeilla tästä eteenpäin.

27.11 735M takana. Saavutettiin 123M vuorokaudessa, josta ajettiin koneella 4h.

28.11 847M ja 114M/vrk. Heikko tuuli edelleen jatkuu. Viiime yönä tuuli kuoli kokonaan. Ainoa vaihtoehto oli peltigenoa jalustaminen, jotta matka etenisi. Aamulla klo 6.30 itätuuli virisi jonkin verran ja päästiin purjehtimaan. Tänään päivällä ohitettiin 40W pituuspiiri. Heti sen jälkeen kalastuskela pärähti ja jonkiin ajan kuluttua kannella potki noin 3kg Dorado. Siistein ja nopein tapa ottaa kala hengiltä on vahvan alkoholin kaataminen kalan kiduksiin. Tätä varten ostimme Mindeloasta Kap Verdeläistä "pirtua", jotta Kapun brandyt ei menisi vääriin suihin tai oikastaan kiduksiin. Muutamaan päivään emme ole nähneet muita aluksia. Olemme jakaneet valvomisvuorot niin, että Kapu torkkuu klo 2.30 aamuyöhön, josta Försti sitten jatkaa torkkumista aamu klo 8.00. Ohjaamisesta meillä huolehtii autopilotti. Yöllä pidämme myös tutkaa päällä ajastin toiminnolla (pyörii 10 kertaa 15min välein) ja 6M tutkahälytyksellä. Tämä osittain vapauttaa vahtivuorolaisen omiin mielipuuhiinsa ja loppupäässä vahtivuoroa lyhyisiin torkahtamisiin.

29.11 957M ja 110M/vrk Edellisenä yönä klo 2.00 tuuli lakkasi kokonaan. Ajoimme koneella aamuun saakka. Iltapäivällä taivas meni aivan mustaksi matalalla kiitävistä pilvistä. Jonkun ajan kuluttua vettä tuli reilusti. Saimme kunnon makeavesisuihkun itsellemme ja veneelle.Tuuli vaihtoi suuntaa. Kuitenkin tuulen nopeus ei muuttunut kovinkaan paljoa, vaikka pilvirykelmästä olisi voinut ennustaa aivan muuuta.

Illalla klo 21.00 saavutimme puolimatkan.

30.11 1064M ja 107M/vrk. Yö ajettiin koneella, kunnes aamulla klo 6.30 saimme vettä niskaan ja tuuli nousi koviin lukemiin (17m/s). Tätä kesti noin 1h ja sitten kaikki oli ohi, myös tuuli hävisi,mutta jätti ison aallokon. Emme enään onnistuneet saamaan purjeita vetämään tässä aallokossa ja heikossa tuulessa. Rikkinäisiä vantteja säästääksemme päätimme jatkaa koneella ajoa lähemmäksi 50W pituuspiiriä, jossa FAXien mukaan olisi enemmän tuulta vieläpä koilisesta. Nyt tämä vähäinen hönkäily tulee suoraan idästä eli on täysin myötäistä. Illalla klo 20.00 iski taas sadekuuro ja kova tuuli. Mutta jälleen se hävisi yhtä nopeasti kuin tulikin. Horisontissa näkyy mahtaavaa salamointia.Ukkosen jyrinää ei kuulu. Olemme keskellä matalapainetta "trooppista aaltoa".

01.12 1183M ja 119M/vrk. Aamulla huomaamme olevamme kovassa koilistuulessa. Puuskissa tuuli käy 16-18m/s lukemissa. Vedämme isopurjeen alas ja jatkamme reivatuilla etupurjeilla 5-6 solmun nopeudella. Tuuli jatkuu koko päivän mutta itätuulena, eli suoraan takaa..Iltapäivällä spiiraamme genoan ison puomilla, niin

että puomi jalustetaan sivulle jaluksella ja preventterillä. Genoan jalus menee puomin päässä olevan mylpyrän kautta. Tämä viritys näyttää toimivan hienosti.

Voimme ajaa suoraan myötäiseen tässä tuulessa ja aallokossa autopilotilla ja jiippaamisen vaaroja ei ole. Tuulen kasvaessa myrskylukemiin purje on myös helppo vetää sisään. Tässä tilanteessa puomi saisi jäädä sivulle paikalleen. Nopeutemme pysyy 5-6 solmun tietämissä, joten matka näyttää etenevän. Edelleen taivas on pilviä täysi ja aika uhkaava. Sää faxit kuitenkin lupaavat leppoisia 8m/s idän puoleisia tuulia vaikka tuuli on ollut koko päivän 15m/s tuntumassa.

02.12 1293M ja 110M/vrk. Yöllä tuuli oli heikkoa, mutta aamulla tuulen voimakkuus on noin 12m/s-16m/s. Päivä on pilvinen. Tummat alhaalla roikkuvat pilvet

liikkuvat nopeasti ylitsemme mikä väkisin luo pientä levottomuutta. Sääfaxit eivät kuitenkaan ennusta minkäänlaista myrskyä. 720M jäljellä Barbadokselle.

03.12 1418M ja 125M/vrk. Kevyemmän yön jälkeen aamulla alkoi tuulemaan taas kovemmin noin 12-16m/s ja taivas oli täysi mustia pilviä. Aurinko näyttäytyi päivän aikana vain muutaman hetken. Toisaalta kuumuuden kannalta pilvisyys on hyvä, mutta tätä on nyt jatkunut jo neljä päivää, joten nyt kaivattaisiin jo selkeämpää säätä. Tässä jotenkin alitajunnassa odotellaan kunnon myrskyn alkamista, vaikka sääennusteet eivät sellaisia lupaile. Sääfaxit ennustivat tälle päivälle leppoisaa 10m/s itätuulta, mutta aamusta alkaen kova tuuli on käynyt kaakosta ja etelästä. Iltapäivällä tuuli on idänpuoleista ja heikkenee yöksi. Tänään ohitettiin 50W pituuspiiri, jonka kunniaksi syötiin hernekeittoa ja jälkiruaksi kahvit ja maissijauhoista (arepa)

paistetut "pannukakut". Hyvää oli.

04.12 1533M ja 115M/vrk. Yöllä tuuli oli heikkoa. Aamulla itätuuli virisi ja spiirasimme molemmat genoat vetämään. Huomasin, että toinen rikkinäinen

vantti on enään muutamalla säikeellä kiinni päätteessä. Kävin kiristämässä vaijerista tehtyä tukivanttia, jotta jos varsinainen vantti tulee alas, niin mastossa ei tapahtuisi pahempaa notkahtamista. Jäljellä 596M Barbadokselle.

05.12 1641M ja 108M/vrk. Yöllä sitten tapahtui se mitä pelkäsinkin eli oikean puoleinen vantti putosi kannelle ja osittain mereen. Nopeasti piti saada turvavaljaat päälle ja syöksyä kannelle nostamaan vantti ylös merestä. Sen jälkeen kiristin vaijerista tehdyn tukivantin. Loppujen lopuksi tulin siihen tulokseen, että tämä viritys kestää perille, kunhan vaan purjehditaan entistäkin pienemmillä purjeilla. Yöllä satoi jonkin verran vettä, mutta nyt päivällä vihdoin saadaan auringon paistetta ja sitten onkin taas kuuma. Aina kun on oikein lämmintä, niin pitää vain muistella Suomen loskakelejä, jonka jälkeen ei ole liian kuuma enään ollenkaan. Nyt vene kulkee spiiratuilla etupurjeiilla hyvin. Tässä purjejalustuksessa vene heiluu "rollaa" aallokossa jonkin verran enemmän, mutta kuitenkin ei tarvitse pelätä isopurjeen vahinko jiippejä sekä vene pitää kursinssa helposti, myös isossa myötäaallokossa.

06.12 1757M ja 116M/vrk. Försti oli suunnitellut itsenäisyyspäivän aterian jo kesällä Suomessa arvellen, että ollaan vielä silloin keskellä Atlantia, joten herkut valmistuisivat purkkiruuista. Heti aamulla alkoi vanukkaan valmistus, joka nautittaisiin päiväkahvin kanssa. Pääruoaksi oli Koivumäen luomutilan lammaspataa,

(kiitos Betalle tästä herkusta), savusilakat (kiitos Eeva-Liisalle ja Sepolle) perunoiden ja pataatin kera (viimeiset) sekä ruisvarrasta (löytyi Ullan ja Pasin antamasta makuja Suomesta paketista) ja jälki- ruokana toffeesekoitus karkit (kiitos Annelle). Kun vielä juotiin kahvit Talvikki-mummin antamista hienoista kahvikupeista ja nautittiin herkulliset vanukkaat olikin vatsat ääriämyöten täynnä ja miehistö tyytyväinen. Harmi vaan, ettei voitu syödä ulkona kovan aallokon vuoksi. Jopa sisällä syödessä piti toisella kädellä pitää lautasesta kiinni ja yrittää osua haarukalla suuhun eikä poskeen vartalon keinuessa puolelta toiselle ja välillä edestakas.

07.12 1880M ja 123M/vrk. Isoa aallokko noin 3-4m vaivaa menoa. Tuuli on idästä eli täysin myötäinen. Vene "rollaa" aallokossa aika tavalla, joten asuminen veneessä on hankalaa. Mutta mikä parasta huomenna pitäisi meidän saada maata näkyviin noin klo 10.00 aamulla ja jos navigoini on osunut kohdalleen siellä pitäisi näkyä Barbados. Ensimmäistä kertaa oli förstin tyydyttävä laittamaan ruoka pussikeitosta.Toisaalta kaikki tuoreruokakin alkoi olla loppuillaan.

8.12 aamulla klo 6 saimme Barbadoksen valot näkyviin, eikä Försti voinut pidättää helpotuksen kyyneleitä. Ajoimme Barbadoksen Bridgetown pääsatamaan, johon Kapu oli ottanut yhteyttä VHF puhelimella hieman aikaisemmin laituriinajo-ohjeita varten. Satamassa britti purjeveneestä miehistöä auttoi meitä kiinnittymään kahden ison laivan väliin. Satamassa ei ole varsinaista pienempää laituria huviveneille, vaan isoihin laitureihin, johon mega luokan matkustaja-aluksetkin kiinnittyvät, pitää huviveneidenkin jotenkin onnistua kiinnittäytymään. Tulllissa tutustuin brittiveneen kapteeniin, jolla myös Atlantilla oli riki ongelmia maston kanssa.Päätimme yhdessä hakea apua ongelmiimme. Atlantin ylitys meni meiltä loppujen lopuksi hyvin, vaikka vanttien pettäminen varjosti purjehtimista. Säät olivat kohtalaisia, eikä mitään isoja myrskyjä tarvinnut kohdata. La Comeralta Kap Verden Mindeloaan purjehdimme 6.5vrk ja Mindeloasta Barbadokselle 17vrk, joten yhteensä Atlantin ylitys vei

meiltä 23.5vrk pääosin kevyissä tuulissa.