Tillipioni

Valitsin maatiaiskasveista tillipionin (Paeonia Tenuifolia), koska se on mielestäni kaunis kasvi ja sitä kasvaa omassa pihassamme. Tillipioni kuuluu perennakasveihin. Se kasvattaa kauniit, tuoksuvat kukat, ja lehdetkin ovat hennon koristeelliset. Kasvi on helppohoitoinen ja pitkäikäinen. Tillipioni muistuttaa lehdiltään tilliä: ne ovat hienot ja tillimäisen liuskoittuneet. Purppuranpunaiset, yksinkertaiset tai kerrannaiset kukkansa se kiirehtii aukaisemaan jo kesäkuun alulla. Kukkien keskusta on väriltään kauniin keltainen. Kasvi on yleensä alle 40 cm pitkä. Omat pionini kukkivat toukokuun lopulla - kesäkuun alussa runsaasti, komein kukin.

Levinneisyysalue ulottuu Kaakkois-Euroopan aroilta Tyynelle merelle saakka. (Taivassalon puutarhapalvelu, 2010). Pioni menestyy aurinkoisella ja lämpimällä paikalla tuoreessa tai kuivassa sekä runsasravinteisessa mullassa. Kasvualustaan on hyvä sekoittaa karkeaa hiekkaa, ja ohut hiekkakerros myös maan pinnalla suojaa sienitaudeilta. Tillipioni vaatii erityisesti ilmavat kasvuolosuhteet. Se viihtyy samassa paikassa vuosikymmenet, jos sillä on oikeanlaiset olosuhteet. Tillipionin talvenkestävyys on erinomainen, mikä lienee yksi syy sen suureen suosioon puutarhakasvina pohjoisessa. Lämmin ja kostea syksy ja talvi ovatkin kasvin pahimmat viholliset, sillä silloin sienitaudit iskevät helposti. (Taviassalon puutarhapalvelu, 2008). Omat pionimme kasvavat mullassa, mutta kasvuolosuhteet kyseisellä paikalla eivät tosin ole kovin ilmavat, kuten kuuluisi. Siitä huolimatta tillipionimme on kuitenkin menestynyt hyvin, eivätkä lehdet ole homehtuneet.

Tillipioni on pioneista vaikein kasvattaa. Se vaatii ilmavat kasvuolosuhteet, jotta lehdet eivät pääse homehtumaan. Juurakko istutetaan loppukesällä oikeaan syvyyteen, ja peitetään vain korkeintaan 3 cm paksuisella maakerroksella. Keväällä kasvi vaatii lannoituksen, muutoin kukinta heikkenee. Keväällä myös puhdistetaan kasvusto ja kukkineet kukat poistetaan. Pioni voidaan jakaa keväällä tai loppukesällä, mutta korkeintaan 3-4 vuoden välein. Jokaisessa jako-osassa on oltava juuria ja silmuja. (Nicehouse.fi, 2010).