Ahdekaunokki

Tekijä: Emma Pääkkölä (2014), Tartu Mäkihalvari (2014)

Ahdekaunokki (Centaurea jacea) kuuluu asterikasvien heimoon. Se on monivuotinen ruoho, jolla on vahva juurakko. Ahdekaunokki kasvaa 30-80 cm korkeaksi, on monivartinen ja kukat ovat sinertävänpunaisia kehtosuomujen suojaamia kukkamaisia mykeröitä. Kasvupaikkoja ovat kuivat niityt, kedot, ahot, laitumet, metsänreunat, joutomaat, pientareet ja kukinta-aika on heinä-elokuussa.

Ahdekaunokki tunnetaan pientareiden kauniina mykerökukkaisena. Suppilomaisten laitakukkien tehtävänä on mainostaa kukintoa hyöteisille, joka parantaa kasvin pölyttymistä ja leviämistä. Ahdekaunokki kestää hyvin kuivuutta ja kasvamisen se aloittaa heti roudan sulettua. Lehtiruusuke kasvaa ja kerää juurakkoonsa ravintoa pakkasten tuloon asti.

Aloitin ahdekaunokin viljelyn parvekkeelleni tavalliseen kukkamultaan maaliskuun lopussa. Niinkuin kuvassa 2 näkyy, itävyysprosentti on 45 ja siemenet vuodelta 2012. Päätin silti viljellä kyseisillä siemenillä, vaikkakin olivat 2 vuotta vanhoja ja itävyys aika huono. Halusin tietää miten vanhat siemenet itävät, koska ahdekaunokki on hyvin itävä kasvi.

Aloitin viljelemällä siemenet pieneen ruukkuun (Kuva 3). Ajatuksena oli, että siirrän ne isompaan ruukkuun, kunhan ovat kasvaneet tarpeeksi.

Huhtikuun lopussa (Kuva 4) ahdekaunokki oli mielestäni kasvanut sopivasti ja siirsin ne isompaan ruukkuun (Kuva 5). Siementen mukana oli jonkin ruohon siemeniä ja saunakukan, mutta mielestäni ne eivät vaikuttaneet ahdekaunokin huonoon menestykseen.

Viimeinen kuva on siis todiste elokuun lopulta, miten viljelemälleni kasville kävi. Lopputulos ei vastannut odotuksiani. Mielestäni ahdekaunokin huonoon kasvuun vaikutti parvekkeen liian lämmin lämpötila. Parhaimillaan kesällä parvekkeella oli jopa 35 astetta, koska sinne ei tuullut lainkaan ja aurinko paistoi siihen koko päivän. Loppukesästä runsaat sadekuurot saivat ruukun tulvimaan. Kastelin ahdekaunokkia kesän mittaan aika tasaisesti, joten veikkaan, että äkkilliset ilmastonmuutokset saattoivat vaikuttaa kasvin huonoon selviytymiseen.

Kuva: Emma Pääkkölä

Kuva 2. Kuva. Emma Pääkkölä 2014

Kuva.3 (Emma Pääkkölä, 2014).

Kuva 4. Kuva. Emma Pääkkölä 2014

Ahdekaunokki. (Taru Mäkihalvari, 2014)

Kuva 5. Kuva. Emma Pääkkölä 2014

Lähteet

Luontoportti. Ahdekaunokki

Nissanen, Oiva & Kukkonen, Asko: Ahdekaunokista toivotaan bionenergiakasvia. Koetointinta ja käytäntö. MTT 18.12.2006, no.4, s.16.