Isohirvenjuuri

Kylvökokeilu kesällä 2013

Isohirvenjuuren nopein lisäystapa on jakaa vanhoja kasveja (Yrttitarha), mutta sitä voi lisätä myös siemenestä. Oman viljelykokeiluni tein kylvämällä Maatiainen ry.ltä tilaamiani siemeniä kevätkylvönä. Siemenet olivat siemenluettelon mukaan hyvin vanhaa kantaa.

Kasvupaikaksi valitsin aurinkoisen paikan ja kuivahkon ja hiekkaisen kasvualustan. Isohirvenjuuri itää 1-3 viikossa ja sopiva taimiväli on 50x50 cm. Siemenet itävät valossa, joten niitä ei saa peittää.

Tein kylvön hiemen ennen kesäkuun puoliväliä. Kasvuun lähtö oli epätasaista, eikä itävyys ollut kovin hyvä. Tähän saattoi olla vaikuttamassa laiskahko kastelukin. Hidas kasvuunlähtö oli toisaalta odotettavaa, sillä ensimmäisenä vuonna isohirvenjuuri muodostaa vain lehtiruusukkeen (Lääperi 1995, 52). Isohirvenjuurieni olisi siis tarkoitus kukkia seuraavana kesänä ja ryhtyä kurottamaan kohti korkeuksia.

Rohdoskäyttö

Maininnat yrttikasvien viljelystä Suomessa alkavat 1600-luvulta, ja on todennäköistä, että tuolloin myös isohirvenjuurta ryhdyttiin viljelemään lääkekasvina (Ahokas ym. 2006, 12). Rohdoksi käytetään isohirvenjuuren nyrkinmuotoisia juuria. Juuret nostetaan syksyllä kaksi- tai kolmivuotiaina, ja ne viipaloidaan sekä kuivataan. Juurakon terveysvaikutus johtuu sen sisältämästä inuliinista ja alantöljystä. (Hyötykasviyhdistys 2013, 60.)

Erilaisista internetlähteistä löytyy useista mainintoja isohirvenjuuren käytöstä lääkinnässä. Juurakosta on valmistettu rohdoksia lähinnä krooniseen yskään, hinkuyskään, tuberkuloosiin ja astmaan (Purple Sage Medicinal Herbs). Isohirvenjuurella on hoidettu myös monia muita oireita. Juuresta valmistetulla liemellä on parannettu etenkin lasten ihottumia, ja ihrassa keitettyä juurta on käytetty käärmeenpuremiin. Sisäisesti nautittuna isohirvenjuuren sanotaan edistävät munuaisten toimintaa ja laskevan verenpainetta (Yrttitarha.) Isohirvenjuuri vauhdittaa ruoansulatusta, ja antiseptisten ominaisuuksien vuoksi sitä on käytetty myös matolääkkeenä (Luontoportti). Kasvi on ollut käytössä myös eläinlääkinnässä (Yrttitarha).

Kaupallinen viljely

Isohirvenjuurta viljellään laajalti Etelä- ja Keski-Euroopassa. Kasvin juurakoita käytetään yskänlääkkeissä, hengitysteiden infektioissa sekä alkoholiteollisuuden liköörimausteena. (Lääperi 1995, 51.) Juurakoita on käytetty myös makeisten valmistuksessa (Purple Sage Medicinal Herbs).

Lääperi (1995) on nostanut isohirvenjuuren yhdeksi mahdolliseksi uudeksi viljelykasviksi Suomessa ja esittelee kirjassaan viljelyohjeet tuotannollista viljelyä varten. Kaupallista viljelyä tai kysyntää ei isohirvenjuurella Suomessa kuitenkaan ainakaan vielä ole (Emt. 54). Muutaman vuoden takaisessa Maatiainen ry:n siemenluettelossa mainitaan, että isohirvenjuuta on vanhastaan käytetty rehukasvina. (Maatiainen 2007, 24.)

Vaikka isohirvenjuuren käytöstä on runsaasti merkintöjä, kannattaa sen nauttimiseen kuitenkin suhtautua varauksella. Rohdosvaikutusta pidetään niin voimakkaana, että isohirvenjuurta ei yleisesti enää suositella käytettäväksi (Raipala-Cormier 2011, 4). Toisaalta isohirvenjuuresta tehdyt valmisteet saattavat aiheuttaa ulkoisessa käytössä ihoallergiaa (Yrttitarha).