Myskymalva

Tekijä: Sanna Laitinen (2011)

Myskimalva (Malva moschata) on vanhojen pihojen perinteinen, helppohoitoinen perenna. Kasvumuodoltaan se luokitellaan monivuotiseksi ruohoksi. Luonnonvaraisena myskimalva ilmeisesti kuuluu Välimeren ilmastovyöhykkeen alueelle. (LuontoPortti, 2011) Vuonna 2010 myskimalvaa on tavattu jopa Lapissa saakka. (Lampinen, R. & Lahti, T. 2011)

Myskimalvan varsi on hapsikarvainen ja kasvi kasvaa noin 40-70cm korkeaksi. Kasvutapa sillä on melko pysty. Vaaleanpunaiset (tai valkoiset) kukat ovat halkaisijaltaan n. 3-5 (-7) cm leveitä ja ne ovat sijoittuneet lehtihankoihin yksittäin, tai muutaman kappaleen ryhmiin. Terälehtiä kukassa on viisi kappaletta. Kukka tuoksuu miedosti myskiltä. Myskimalvan kukinta-aika on pitkä, heinäkuusta jopa syyskuun lopulle saakka.(LuontoPortti, 2011)

Puhtaanvihreät, hammaslaitaiset lehdet ovat kierteisesti varren ympärillä. Alimmat lehdet ovat muodoltaan munuaismaisia. Hedelmä on litteä ja leveä lohkohedelmä. (LuontoPortti, 2011)

Myskimalva pihallani

Löysin myskimalvaa pihaltani hiukan yllättäen, kun se alkoi jo kesäkuun puolella kukkia runsaasti. Asun vuonna 1943 rakennetussa hirsitalossa Tammelassa, keskellä maaseutua. Tällainen miljöö on juuri myskimalvan ominta elinympäristöä. Minunkin pihassani se kasvaa talon takana pienellä mäellä, täysin aurinkoisessa paikassa. Myskimalva on tehnyt paljon siementaimia ja levinnyt jo nurmikonkin keskelle, jossa se näyttää kyllä ihan hauskalta, kukkiessaan vaaleanpunaisilla kukillaan vihreän nurmikon seasta. Se todellakin on helppohoitoinen kasvi, en ole tehnyt sen eteen yhtään mitään koko kesänä, vaan siementaimien yli on jopa ajettu ruohonleikkurilla, mutta kasvi ei tunnu olevan siitä moksiskaan.

(Sanna Laitinen, 2011)

Valkoinen malva, Visasvuori Valkeakoski. (Sirkka-Liisa Ojala 2011).

Myskimalva sopii aurinkoiseen kasvupaikkaan, läpäisevään maahan. Se ei siedä talvimärkyyttä. Siksipä myskimalvaa tavataankin usein pihojen mäkisimmillä paikoilla, missä kosteusolosuhteet ovat myskimalvalle parhaat. Märkä savimaa ei ole myskimalvalle hyvä kasvuympäristö. (Maatiainen ry, 2007)

Myskimalva viihtyy hyvin pihojen ja puutarhojen lisäksi esimerkiksi pientareilla, rinteissä ja niityillä. Myskimalva on käytetty koristekasvina, mutta sitä tavataan myös viljelykarkulaisena ja – jäänteenä. (LuontoPortti, 2011). Myskimalva lisääntyy helposti kehittämällä siementaimia, joiden avulla se levittäytyy ja saattaa olla hankala torjua ei-toivotuista kasvupaikoista.

Myskimalvaa, kuten muitakin malvoja, on käytetty aiemmin myös lääkekasvina.(Naturhistoriska riksmuseet, 1996)

Lähteet

LuontoPortti / Nature Gate (29.9.2011). Myskimalva.

Lampinen, R. & Lahti, T. 2011: Kasviatlas 2010, Myskimalva. Helsingin Yliopisto, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki.

Maatiainen ry. http://www.maatiainen.fi

Naturhistoriska riksmuseet, Den Virtuella Floran. 1996. Myskmalva

Page updated

Google Sites

Report abuse