Meillä on kolmenlaista muistia, orgaanista lihasta ja verestä tehtyä muistia, jota aivomme hyödyntää. Toinen muisti on mineraalista muistia, joka vuosituhansia on tallennettu savitauluihin ja obeliskeihin ja tänä päivänä piilastuihin. Meillä on myös kasvismuistia, jona ensin toimi papyrus ja sittemmin paperi∗.

Tutkimukseni on vaatinut lähteitä hyvin laajalta aikajaksolta. Vanhimmat lähteet ovat Ali Hossainin tutkimuksen savitauluja ja uusimmat piilastuihin tallennetut internetin dokumentit, kuten Econ luento Al Ahram lehden verkkoversiossa. Suurin osa läheistä on kuitenkin painettu kasvismuistiin, josta suurimman osan olen löytänyt kirjakaupoista ja kirjastoista. Vanhimpia kirjoja en ole kuitenkaan saanut perinteisistä kirjastoista, vaan internetin virtuaalikirjastoista.

Tärkein käyttämäni virtuaalikirjasto on Project Gutenberg. Sieltä löytyy mm. Encyclopædia Britannican 11 painos, jota olen kätevästi voinut hyödyntää työssäni. Teoksesta löytyy kymmeniä sivuja tietoja valokuvauksesta ja valokuvastandardien kehityksestä. Project Gutenberg on tallentanut myös vanhoja suomenkielisiä käännöksiä filosofian klassikoista kuten ensimmäinen painos René Descartesin teoksista ”Metodin esitys. Mielenliikutuksien tutkistelu” ja ”Metafyysisiä mietelmiä”. Jälkimmäinen on suomennettu suoraan latinan kielestä, joka oli oppineiden yleiskieli aina 1900-luvulle saakka.

Encyclopædia Britannican 11 painoksen julkaisu Yhdysvalloissa merkitsi käännekohtaa latinan korvaamisena englannilla tieteen yleiskielenä. Vaikka myös internet alkoi amerikasta, se on merkinnyt tiedon hajasijoitusta ympäri planeetan ja tuonut sen myös saataville sinne, minne tietoliikenneverkot ylettyvät. Uusimman tiedon saannista on tullut samalla salaman nopeaa. Se on antanut mahdollisuuden saada käyttöön valokuvauksen ja digitaalisen valokuvan ajankohtaisia tutkimuksia, joita ”kasvismuistin” välityksellä on mahdotonta saada.

Internetin lähteillä on kuitenkin se heikkous, että ne saattavat kadota yhtä pian kuin ne ovat sinne ilmestyneetkin. Internet saattaa myös tehdä muistista pysyvän. Olenkin tallentanut tutkimukseni verkkoon sivulle osoitteeseen http://digikuva.on.googlepages.com/. Täältä löytyvät suorat linkit käyttämiini internetin lähteisiin, jotka on listannut myös lähdeluetteloon. Lisäksi sivulla on muita tutkimukseeni liittyviä linkkejä ja kuvitusta, jota en ole painettuun julkaisuun pystynyt sijoittamaan. Internetissä julkaisemani aineisto ja linkit myös täydentävät ja päivittävät tätä tutkimusta.