Search this site

Embedded Files

Kooran linnan kirjasto

Kooran linnan kirjasto
Aika ja ajanlasku
Armeijat
Aseet ja muut taisteluvarusteet
Elinkeinot
Hallinto
Henkilötietoja
Kartat
Kirjoitusjärjestelmät
Kulkuyhteydet
Laivat
Luonto
Maksuvälineet
Mittajärjestelmät
Rakennukset
Samaan aikaan toisaalla
Uskonnot
Vaatetus

Kooran linnan kirjasto

Kartat

Sirpi

Sirpi on saari, joka on noin 300 km pitkä ja noin 70-80 km leveä. Muodoltaan se on soikiomainen, ja sen pituusakseli on itä-länsisuuntainen. Saaren rantaviiva on melko tasainen, niemet ja lahdet ovat pienehköjä. Pohjoisrannalla kaikkein itäisimpänä sijaitseva Mironlahti ulottuu kuitenkin kymmenisen kilometriä sisämaahan, samoin etelärannan keskivaiheilla sijaitseva Ramunlahti, jonka itäpuolella sijaitseva Ramunniemi työntyy kymmenisen kilometriä merelle. Etelärannan itäisessä päässä on myös lahti, jonka jälkeen saaren kaakkoiskulma muodostaa niemekkeen. Saaren läntisin osa on Kooran ylänkö (entinen Luusin ylänkö), josta itään päin saaren keski- ja eteläosa on vuoristoa. Korkeimmat vuoret ovat Maara ja Koora. Maaran huippu on noin 150 km saaren länsikärjestä ja noin 45 km saaren pohjoisrannasta. Kooravuoristo täyttää saaren kaakkoisosan, ja sen korkeimmalta huipulta on itärannalle noin 50 km ja etelärannalle noin 30 km. Kooravuoriston luoteislaidalla on Koorajärvi, josta lähtee kolme jokea. Terajoki virtaa koilliseen Mironlahteen, Ramujoki lounaaseen Ramunlahteen ja Koorajoki luoteeseen. Saaren pohjoisrannalla on Kooran ylängön itäpuolelta alkava viljelykelpoinen alue, joka noin 20-30 kilometrin levyisenä ulottuu saaren itäpäähän asti. Pohjoisrannalla sijaitsevat saaren tärkeimmät kylät Matala, Sella ja Miro, joissa kaikissa on myös satama. Matala on Koorajoen suun luona, noin 170 km idempänä kuin saaren länsikärki, Sella on Matalasta noin 80 km itään päin ja Miro Mironlahden pohjukassa, joka on noin 35 km lännempänä kuin saaren itäisin osa. Matalasta noin 40 km kaakkoon on Arsin kylä. Etelärannalla on Ramunlahden pohjukassa Miila, ja saaren kaakkoiskulmassa oli arkojen kylä, jonka paikalle myöhemmin nousi kaivoskylä. Matalasta Arsin kautta Sellaan kulkee kärrytie. Matalasta ja Arsista on Miilaan polku, joka kuitenkin vuoriston alueella on melko vaikeakulkuinen.

Matalan kylä

Matalan kylä sijaitsee saaren pohjoisrannalla kohdassa, jossa ranta kaartuu lahdeksi. Lahden pohjukassa on noin kilometrin levyinen satama-allas. Satama-altaan eteläpuolella olevasta satamakorttelista lähtee itää kohti tie, jonka varrella ovat useimpien merikauppiaiden talot. Satamakorttelin itäpuolelta suoraan etelää kohti johtavaa oliivipuuviljelysten ja hiekkakivikallioiden reunustamaa tietä pitkin on runsaan 7 km matka Kooran linnan luo. Tie ohittaa linnan sen länsipuolelta ja jatkuu siltana Koorajoen yli, jossa se yhtyy joen eteläpuolella jokilinjaa myötäillen kulkevaan polkuun. Koorajoki virtaa Kooran linnaa kohti kaakosta ja kääntyy hiukan ennen linnaa itään ohittaen linnan sen eteläpuolelta. Sen jälkeen joki kaartaa lähes puoliympyrän muotoisesti ensin luodetta, sitten pohjoista ja lopulta koillista kohti päätyen mereen. Joen suuaukon kohdalla sijaitsi kylän vanha satama. Satamakorttelin länsisivulta lounaaseen suuntautuva pari kilometriä pitkä tie johtaa torille. Torilta lähtee tie, joka suuntautuu ensin luoteeseen ja kaartaa sitten pohjoiseen päätyen meren rantaan Koorajoen suuaukon itäpuolelle. Toinen tie johtaa torilta etelään, ja jakautuu sitten kahteen haaraan, joista vilkasliikenteisempi kaartaa kaakkoon kohti Kooran linnaa, jonka se ohittaa linnan pohjoispuolelta ja jatkuu itään päin. Tien vähemmän liikennöity haara jatkuu etelään ja kulkee siltana Koorajoen yli jatkuen joen takana itää kohti kulkevana polkuna. Koorajoen yli kulkevien kahden sillan välillä on myös joen pohjoisrantaa pitkin kulkeva yhdystie.

Vuorimaa

Vuorimaasta suurimman osan muodostaa mereen työntyvä niemi. Niemen kärki on etelässä, ja toinen ranta suuntautuu luoteeseen noin 400 km pituisena Launovuoristona, jonka eteläisintä osaa nimitetään myös Kiilovuoristoksi. Toinen ranta suuntautuu koilliseen noin 100 km matkan, sitten itää kohti noin 50 km, ja jatkuu pohjoiseen noin 350 km. Vuorimaan mannerosan läntisenä rajana on Motujoki, joka virtaa pohjois-eteläsuuntaisesti Vuorimaan länsipuolella avautuvaan lahteen. Vuorimaan itäpuolella merenlahti ulottuu melkein maan pohjoisrajaan asti, mutta rajana toimii myös lahden pohjukkaan pohjoisesta laskeva Kemerijoki. Itärannan suuntaisena, rannasta noin 70 km etäisyydellä kulkee noin 330 km pitkä Arrovuoristo. Vuorimaan pohjoisrajan muodostavat itä-länsisuuntaiset Sumuvuoret. Maan keskiosassa on Selovuoristo, joka on muodoltaan pyöreähkö ja halkaisijaltaan noin 100 km.Peltoviljelyyn sopivat alueet ovat Vuorimaan eteläkärjen lähellä ja Selovuorten ja Arrovuoriston välisessä laaksossa. Tärkeimmät kaupungit, jotka ovat myös satamakaupunkeja, ovat lähellä maan eteläisintä kärkeä sijaitseva Kiilo, Arrovuoriston eteläpäässä sijaitseva Memno ja Meira, joka on maan kaakkoiskulmauksessa noin 60 km etäisyydellä Sumuvuorista. Sisämaan kaupungeista tärkeimmät ovat Selovuorilla sijaitseva Kiira, ja Taanu, joka on Arrovuoriston länsipuolella noin 80 km etelään Sumuvuorista. Päätiet ovat Memnosta Arrovuoriston itäsivua myötäillen kulkeva tie Sumuvuorille, Arrovuoriston länsisivua myötäilevä tie Taanuun, ja Memnosta Kiiloon johtava tie. Kiirasta on suorahko tieyhteys sekä Kiiloon että Memnoon, ja Kiirasta on tieyhteys myös Taanuun, josta on Arrovuoren pohjoispään kiertävä tie Meiraan.

Motu

Motu rajoittuu idässä Motujokeen ja pohjoisessa Sumuvuoristoon noin 400 km matkan Motujoesta länteen. Sen jälkeen Motun raja suuntautuu lounaaseen noin 200 km ja sitten etelään kohti runsaan 200 km päässä olevaa merta. Merenranta kaartuu Motun kohdalla ensin kaakkoon ja kääntyy sitten koilliseen lahdeksi, jonka pohjukkaan Motujoki laskee. Pääkaupunki Motana on maan pohjoisosassa lähellä Sumuvuoristoa. Sen ja Motujoen välissä ovat Sumuvuoristoon rajoittuva Tulikiven alue ja sen eteläpuolella Mustakiven alue. Motanan kaupunki kuuluu Kotkan alueeseen, joka ulottuu pääkaupungista kaakkoon merenrantaan asti, ja rannassa sijaitsee satamakaupunki Norma. Kotkan alueesta länteen on Villikarjun alue, ja sen eteläpuolella Merisuden alue, jonka satamakaupunki Tiama on Motun eteläkärjessä. Lännempänä on Motanasta mereen asti ulottuva Mustalinnun alue, sen jälkeen Rautatammen alue ja Valkoliljan alue. Läntisimpänä on Suden alue ja Motun lounaisnurkassa Suden alueen satamakaupunki Marma, jonka länsipuolella on Elilan siirtokunta Rosma.

Autiomaa

Autiomaan pohjoisrajana on noin 930 km pituinen itä-länsisuuntainen lähes suoralinjainen merenranta. Rantaviivaa noin 30-40 km etelämpänä on itä-länsisuuntainen Temenavuoristo noin 900 km pitkänä ja noin 50 kilometriä leveänä. Temenavuoriston eteläpuolella ovat paimentolaisalueet, ja noin 200 kilometriä etelään merenrannasta hiekka-aavikko, jolla ei ole asukkaita. Autiomaan viisi klaania ovat jakaneet alueen keskenään pohjois-eteläsuuntaisilla rajalinjoilla. Läntisimmän klaanin Kraton länsiraja on kuitenkin epämääräinen, sillä Kratosta länteen ei ole asutusta, vaan meren rannasta syvälle sisämaahan ulottuva Tuhovuoristo, jossa Kratolla on kaivoksia. Kraton alue on joka tapauksessa klaanien alueista suurin, rantaviivaa on noin 300 km. Siitä itään on Uura (rantaviivaa noin 160 km), Timna (rantaviivaa noin 240 km), Ankia (rantaviivaa noin 130 km) ja Lito (rantaviivaa noin 100 km). Kaikilla klaaneilla on meren rannalla oleva satamakaupunki jolla on sama nimi kuin klaanilla. Timnassa on myös 200 km merenrantaa etelämpänä sijaitseva Arami. Temenavuoriston eteläpuolella ovat klaanien tärkeimmät metallikaivokset ja Timnan alueella taateliviljelykset.

Kraton kaupunki

Kaupungin pohjoispuolella on meri, ja rantaviiva kulkee itä-länsisuuntaisena. Kraton satama on vähän yli kilometrin levyisessä ja noin puoli kilometriä syvässä lahdekkeessa, jota suojaavat molemmilta puolilta aallonmurtajat. Sataman itäpuolella ovat huvikorttelit. Satamasta kulkee leveä tie suoraan etelään. Sen länsipuolella on käsityöläisten alue ja itäpuolella työläisten asuntoja. Vähän yli kolme kilometriä etelään päin satamasta tie päätyy torille, ja jatkuu torin jälkeen edelleen etelää kohti. Noin neljä kilometriä satamasta etelään on tien itäpuolella klaanipäällikön palatsi. Metallin temppeli on tien länsipuolella noin neljä ja puoli kilometriä satamasta etelään. Torin, palatsin ja temppelin ympärille sijoittuvat rikkaimpien asunnot, ja niistä itään päin on muun varakkaan väen asuinalue. Noin kuuden kilometrin päässä satamasta tie päätyy toiselle torille, ja jatkuu siitä köyhän kansan asuinalueiden läpi etelään kohti Temenavuoria.

Tunnettu maailma

Pohjois-eteläsuunnassa maailmankartta kattaa 5250 km ja itä-länsisuunnassa 4025 km. Kartan luoteiskulmassa on meri, joka jatkuu kartan lounaiskulmaan asti. Mannermaan ranta on aluksi pohjois-eteläsuuntainen. Kartan koilliskulmassa sijaitsee Susimaa ja siitä lounaaseen Jagga, joka ulottuu merenrantaan asti. Jaggasta noin 160 km länteen on Isosaari. Isosaarta noin 350 km etelämpänä on Tinasaari. Mantereen puolella Jaggasta etelään on Tasanko, joka on pohjois-eteläsuunnassa runsaat 2000 km ja itä-länsisuunnassa noin 1500 km. Tasangon itäpuolella asuvat irrit. Tärkeimmät sisävesistöt ovat Tasangon kaakkoispuolella sijaitsevalta ylängöltä lähtevät joet, joista yksi virtaa Tasangon reunaa myötäillen pohjoiseen ja Tasangon koilliskulmaan muodostuneesta järvestä läntiseen mereen, ja Kemerijoki, joka virtaa etelään. Lisäksi on Susimaasta etelää kohti virtaava joki, joka päätyy Tasangon koillispuolella olevaan ylänköjärveen, ja Sumuvuoriston pohjoispuolella olevasta Sanirjärvestä läntiseen mereen virtaava Sanirjoki. Viljan viljelyyn parhaiten soveltuvat laajat alueet ovat Tasanko ja sen kaakkoispuolella olevan ylängön jälkeen itään ja etelään levittäytyvä Itämaa. Mantereen länsireuna on pohjois-eteläsuuntainen kartan pohjoisreunasta noin 2000 km etelään, kulkee sitten lounaaseen noin 1400 km ja sitten etelään noin 800 km, jolloin ollaan noin 4150 km etelämpänä kuin kartan yläreuna. Siinä ranta kääntyy itää kohti, ja muodostuu itä-länsisuunnassa noin 2400 km pitkä merenlahti. Kartan eteläosasta on selostus tunnetun maailman eteläosien kartan yhteydessä.

Tunnetun maailman eteläosa

Kartassa on noin 2400 km pitkä itä-länsisuuntainen merenlahti, jonka keskimääräinen leveys pohjois-eteläsuunnassa on noin 700 km. Lahden pohjoisrannalla läntisimpänä on ylänköä ja sitten Motu, Vuorimaa ja Kemer. Motun, Vuorimaan ja Kemerin itäisen osan pohjoispuolella on itä-länsisuuntainen Sumuvuoristo. Kemeristä koilliseen sisämaassa on Itämaa. Lahden itäisellä rannalla on Mepeta ja Mepetan lounaiskulmassa Jamina. Lahden etelärannalla on itäisimpänä Iisip, sitten Autiomaa ja läntisimpänä Tuhovuoret, joiden kohdalla ranta suuntautuu koilliseen. Lahden suulla etelärannan etäisyys pohjoisrannasta on noin 350 km. Tuhovuorten jälkeen ranta kulkee taas pohjois-eteläsuuntaisena etelää kohti. Merkittävimmät maanviljelyyn sopivat alueet ovat Sumuvuorten länsipuolella oleva tasanko, lähes koko Motun alue, Itämaa, Mepetan koillisosa ja Iisip. Iisipistä ja Itämaasta laskee mereen joki. Sirpin saaren pohjoisranta on noin 160 km etelämpänä kuin Vuorimaan eteläkärki, ja Sirpin eteläranta on noin 400 km pohjoisempana kuin Krato. Elilan saari on runsaan 200 km päässä sekä lahden itä- että etelärannasta. Kartta päättyy etelässä siihen, mistä alkaa Suuri hiekka, jonka pohjoisraja kulkee itä-länsisuuntaisena Tuhovuorten ja Autiomaan eteläpuolella, mutta kääntyy kaakkoon Iisipissä. Kartan kaakkoiskulmassa näkyy merenlahden pohjukka, joka kuuluu kaakossa olevaan mereen.

Isosaari

Isosaari on soikiomainen, pituudeltaan pohjois-eteläsuunnassa noin 470 km ja itä-länsisuunnassa leveimmältä kohdaltaan noin 220 km. Saaren keskellä kulkee pohjois-eteläsuuntaisena korkea Norrevuoristo. Pohjoinen osa saaresta on vuoristoista, viljelykelpoista maata löytyy vasta noin 160 km etelään saaren pohjoiskärjestä. Siinä sijaitsee länsirannikolla pienehkö vuonoon päättyvä jokilaakso, jossa on Iiran kylä joen pohjoispuolella ja Vegga joen eteläpuolella. Itärannalla alkaa samalla kohdalla tasanko, joka on pohjois-eteläsuunnassa noin 300 km pitkä. Sen pohjoispuoliskon halki virtaa itä-länsisuunnassa joki, ja joen suun pohjoispuolella on Resman kylä, eteläpuolella Norren kylä. Tasangon eteläosassa on Miggon kylä, jonka jälkeen on vuoristoa saaren etelärannalle asti. Isosaaren eteläisin osa ei noudata saaren muuta soikionmuotoa, vaan noin 50 km ennen etelärantaa itäinen ja läntinen ranta lakkaavat lähestymästä toisiaan ja länsiranta kääntyy lounaaseen, itäranta kaakkoon. Saaren vuoristoinen eteläranta on itä-länsisuuntainen, noin 100 km pitkä ja 50 km leveä. Itärannalla sen pohjoispuolella on jokilaakso, jossa sijaitsee Tolman kylä.

Google Sites

Report abuse

Google Sites

Report abuse