Sirpin hallinto

Sirpissä hallitsija valitaan kansanäänestyksellä, ja jokaisella sirpiläisellä on oikeus asettua ehdolle tehtävään. Hallitsija valitaan elinajaksi tai siihen asti, että hän ilmoittaa luopuvansa vallasta. Hallitsijan valtaa rajoittaa ainoastaan Sirpin laki, jonka keskeisten säädöksien muuttamiseen tarvitaan sekä hallitsijan että kansankokouksen hyväksyntä. Lain mukaan hallitsijan tulee huolehtia Sirpin kansan turvallisuudesta ja hyvinvoinnista. Kansalaiset taas ovat velvollisia noudattamaan hallitsijan määräyksiä ja suorittamaan heille määrätyt verot, jotka käytetään kansan turvallisuudesta ja hyvinvoinnista huolehtimiseen.

Teran hallintokausi ja sen tärkeimmät tapahtumat

Teran hallintokauden ensimmäinen vuosi oli Metallin temppelin ajanlaskun mukaan vuosi 107.

Teran hallintokauden 13. vuonna toisen kuivakuun 23. päivänä vuorimaalaiset hyökkäsivät Sirpiin. Teran hallintokauden 14. vuonna ensimmäisen syksykuun viidentenä päivänä alkoi Sirpin vapaustaistelu.

Teran hallintokausi kesti 17 vuotta, ja Moirin hallintokausi alkoi seuraavan vuoden ensimmäisessä syksykuussa.

Moirin hallintokausi ja sen tärkeimmät tapahtumat

Hallintokautensa ensimmäisenä vuonna Moiri esitti kansankokoukselle lakimuutoksen, joka hyväksyttiin. Keskeinen uudistus oli, että Sirpiin muodostettiin vakinainen armeija, joka aseistettiin ja sai oikeuden käyttää aseita hallitsijan ohjeita noudattaen.

Moirin hallintokausi kesti 31 vuotta.

Vuorimaan hallinto

Ennen kuin Vuorimaahan tulivat valloittajat, jotka kutsuivat itseään ylemmiksi, Vuorimaa ei ollut yhtenäinen kokonaisuus. Selovuorilla asuvia seluja hallitsi kuningas, ja muilla alueilla asuvat launit ja arriitit muodostivat kylämäisiä yhteisöjä, jotka valitsivat johtajansa vaihtelevin tavoin.

Ylemmiksi itseään nimittäneet jakoivat Vuorimaan keskenään päälliköille, joista kukin huolehti oman alueensa hallinnosta. Heidän velvollisuutensa oli valvoa järjestystä alueillaan, ja heillä oli oikeus verottaa asukkaita sen mukaan kuin he pitivät tarpeellisena. Päällikköjen yläpuolella oli kuningas, jolla periaatteessa oli rajaton valta, mutta joka käytännössä joutui ottamaan huomioon päällikköjen enemmistön mielipiteen, sillä kaikilla päälliköillä oli omat sotajoukkonsa.

Ylemmiksi itseään nimittäneiden parissa kuninkuus oli perinnöllinen, ja periytymisestä oli tarkat säädökset, mutta käytännössä laillinen kuningas joutui usein väistymään, jos hänet haastanut vallantavoittelija sai puolelleen joukon merkittäviä päällikköjä sotilaineen. Käytiin useita sotia, joista viimeinen päättyi selujen, arriittien ja launien asettuessa tukemaan Karetan kuninkuutta. Se johti Vuorimaan eri kansanryhmien yhdistymiseen, ja uudistuneeseen hallintojärjestelmään. Eri ihmisryhmien yhdenvertaisuuden tunnustamiseen liittyi myös orjuuden lakkauttaminen.

Vuorimaan ulkopolitiikasta ja koko Vuorimaata koskevista asioista päättää kuningas, mutta alueellisista asioista vastaavat kolme alakuningasta, joista yksi johtaa launivaltaisia alueita, yksi arriittivaltaisia alueita ja yksi selujen asuttamaa Selovuoristoa. Seluilla on melko laaja itsehallinto, mutta muut kaksi alakuningasta tarvitsevat päätöksilleen kuninkaan hyväksymisen. Jos kuningas ja alakuningas eivät pääse yksimielisyyteen, asian ratkaisee kokous, jossa ovat kuningas ja kaikki kolme alakuningasta. Päälliköt huolehtivat kukin omasta vastuualueestaan, mutta he eivät enää saa verottaa alueitaan, vaan verot kerätään Vuorimaan valtiolle, ja verovaroista korvataan päälliköille kulut, joita heille tulee.

Huomautus: Kareta on ensimmäinen kuningas, jonka yhdistyneen Vuorimaan kaikki kansanryhmät hyväksyivät. Siksi häntä nimitetään kuninkaana ensimmäiseksi Karetaksi, vaikka myös hänen isänsä ja tämän isä olivat olleet Kareta-nimisiä, ja heillä oli ollut Vuorimaan entisten ylempien keskuudessa kuninkaan arvo.

Ensimmäisen Karetan hallintokausi ja sen tärkeimmät tapahtumat

Karetan hallintokauden alussa Vuorimaa joutui sotaan sekä Kemerin että Motun kanssa, ja Vuorimaan yhdistymisen jälkeisenä kolmantena vuonna Kareta johti sodan, joka käytiin Autiomaassa Rotaan kukistamiseksi. Sen jälkeen seurasi lähes 23 vuotta kestänyt rauhan aika, kunnes 26. yhdistymisen jälkeisenä vuonna tasankolaiset hyökkäsivät Vuorimaahan. Lyhyen sodan jälkeen heidät kuitenkin kukistettiin.

Yhdistymisen jälkeisenä 28. vuonna ensimmäinen Kareta siirsi kuninkuuden vanhimmalle pojalleen, toiselle Karetalle.

Autiomaan hallinto

Autiomaassa on viisi klaania, jotka tekevät keskenään väljää yhteistyötä, mutta kukin klaani muodostaa itsenäisen hallintokokonaisuuden. Klaania johtaa klaanipäällikkö.

Klaanipäällikkyys periytyi aikaisemmin naisen kautta. Tapaa perusteltiin tarinalla, jonka mukaan ensimmäisellä Autiomaahan asettuneella miehellä oli viisi tytärtä, ja hän jakoi Autiomaan viiteen osaan, joista kukin tytär sai yhden. Olipa tarina totta tai ei, joka tapauksessa klaanin päällikkyys siirtyi klaanipäällikön vaimon lähimmän naispuolisen sukulaisen aviomiehelle, yleensä käytännössä aiemman klaanipäällikön vanhimman tyttären puolisolle.

Aken klaanipäällikkyys perustui vielä vanhan tavan mukaan hänen vaimonsa Maleen äidiltään perimään asemaan. Ake teki kuitenkin heti klaanipäällikkyytensä alussa lakimuutoksia, jotka hän suostutteli myös muiden klaanien päälliköt toteuttamaan alueillaan. Metallin temppelin vuoden 125 alusta alkaen klaanipäällikön oikeus klaanipäällikkyyteensä oli hänellä itsellään, ja se periytyi hänen vanhimmalle lapselleen. Vanhaa järjestelmää sovellettiin kuitenkin Metallin temppelin vuoden 135 loppuun asti niihin klaanipäällikköperheisiin, joissa miehen klaanipäällikkyyden perustana oli hänen vaimonsa asema edellisen klaanipäällikön tyttärenä. Metallin temppelin vuoden 136 alusta kaikki klaanipäällikkyys siirtyi uuden järjestelmän piiriin, ja Metallin temppelin vuoden 139 alusta alkaen klaanipäällikkö sai myös itse päättää seuraajansa.

Klaanipäälliköllä on periaatteessa rajaton valta, vaikka hän joutuukin käytännössä ottamaan huomioon kansan mielialat ja rikkaiden merikauppiaiden vaatimukset. Klaanin tulot koostuvat pääasiassa klaanin omistamien metallikaivosten tuotosta ja sen sataman ja kauppapaikkojen käyttömaksuista. Jos veroja joudutaan keräämään, se aiheuttaa yleensä vastarintaa ja levottomuuksia.

Aken klaanipäällikkyys Kratossa ja sen tärkeimmät tapahtumat

Ake tuli Kraton klaanipäälliköksi Autiomaan sodan keskellä, Metallin temppelin ajanlaskun mukaan vuonna 124. Se vuosi ja kaksi seuraavaa vuotta olivat lähes sateettomia. Kratossa alkoi olla puutetta elintarvikkeista, ja kansan tyytymättömyyttä hyväksi käyttäen Aken vastustajat saivat Metallin temppelin vuonna 127 aikaan lyhytkestoisen kapinan, joka kuitenkin kukistettiin. Muuten Aken klaanipäällikkyyden aikaa voisi varsinkin varattomimman kansan osalta luonnehtia lisääntyneen hyvinvoinnin ajaksi.

Metallin temppelin vuonna 149 Ake luovutti klaanipäällikkyyden Nomille.