Välimeren ympäristössä oli vielä parituhatta vuotta sitten vallalla roomalainen tapa jakaa päivän valoisa aika kahteentoista hetkeen ja pimeä aika neljään yövartioon. Päivän hetket olivat silloin nykyisen tunnin pituisia vain päiväntasauksien aikana, muulloin ne olivat joko pitempiä tai lyhyempiä.
Sirpissä ja muuallakin Loputtoman meren ympärillä vuorokausi jakautuu kahdeksaan tasapitkään hetkeen, joiden laskeminen aloitetaan keskiyöstä. Käytännössä ne pystytään määrittelemään kohtuullisen tarkkaan vain hyvin monimutkaisilla aurinkokelloilla, mutta ihmiset arvioivat ne päättelemällä muun muassa auringon asemasta ja varjojen pituudesta, ja apuna on myös hiekkakelloja ja vesikelloja, joissa aineen valumiseen säiliöstä toiseen kuluu tietty aika.
Koska aika uudestakuusta seuraavaan uuteenkuuhun on keskimäärin 29,53 vuorokautta, kuun vaiheisiin perustuvassa kalenterissa kuukauden pituus on vaihtelevasti 29 tai 30 päivää. Vuoteen sopii vähän enemmän kuin kaksitoista kuunkiertoa, joten jos ensimmäisen kuukauden alku halutaan säilyttää samana kuin uuden vuoden alku, kuukausiin on joko lisättävä päiviä tai tietyin välein on oltava ylimääräinen, kolmastoista kuukausi.
Sirpissä ja muuallakin Loputtoman meren ympärillä kuukauden pituus on 28 vuorokautta. Kuukausia on 13, mutta koska vuosi on noin 365 vuorokautta, tarvitaan tasauspäiviä, että uuden vuoden alku saataisiin aina osumaan yhteen kesäpäivänseisauksen kanssa.
Vuoden 13 kuukautta kesäpäivänseisauksesta alkaen ovat:
- kolmas kuivakuu
- neljäs kuivakuu
- viides kuivakuu
- kuudes kuivakuu
- ensimmäinen syksykuu
- toinen syksykuu
- ensimmäinen sadekuu
- toinen sadekuu
- kolmas sadekuu
- ensimmäinen kevätkuu
- toinen kevätkuu
- ensimmäinen kuivakuu
- toinen kuivakuu
Sirpissä ja muuallakin Loputtoman meren ympärillä vuosi vaihtuu kesäpäivänseisauksen aikaan.
Vuodet määritellään Sirpissä hallitsijan hallintokauden vuosina. Hallintokauden ensimmäisenä vuotena pidetään sitä, jonka aikana hallitsija valittiin. Edellisen hallitsijan hallintokauden viimeinen vuosi taas on viimeinen täysi vuosi, jonka hän oli hallitsijana.
Muissakin maissa käytetään usein heidän hallitsijoittensa hallintokausien vuosia, tai lähtökohtana on jokin kansallinen merkkitapahtuma. Vuorimaassa vuodet laskettiin pitkään Voiton päivästä, mikä tarkoitti ylemmiksi itseään nimittäneiden valloittajien voittoa maan aikaisemmista asukkaista. Vuorimaan kansanryhmien yhdistyttyä sitä laskutapaa ei enää hyväksytty, vaan julistettiin, että seuraava vuosi olisi yhdistymisen jälkeinen ensimmäinen vuosi.
Kauppiaspiireissä on tapana laskea vuodet Metallin temppelin käyttämällä tavalla. Lähtökohtana on vuosi, jolloin temppeli alkoi järjestelmällisesti ottaa vastaan talletuksia ja myöntää lainoja. Metallin temppelin vuosi tunnetaan melko hyvin kansainvälisesti.
Esimerkki ajanlaskutapojen yhteensovittamisesta: kun Sirpissä oli Moirin hallintokauden ensimmäinen vuosi, Vuorimaassa oli yhdistymisen jälkeinen kolmas vuosi ja Metallin temppelin mukaan 124. vuosi. Aina vertailu ei ole kuitenkaan näin yksinkertaista, sillä joissakin maissa vuosien vaihtuminen sijoitetaan muualle kuin kesäpäivänseisaukseen.