Voimassa ollut laki kielsi vielä Teran hallintokaudella aseiden käytön. Sirpissä järjestystä valvoivat aseettomat turvajoukot. Vuorimaalaisten miehityksen aikana Sirpissä muodostui aseistautunut vastarintaliike. Tera hyväksyi sen toiminnan, mutta kun vuorimaalaiset Teran hallintokauden 14. vuonna oli karkotettu Sirpistä, Tera halusi palauttaa vanhan lain voimaan, ja vaati vapauden puolesta taistelleita luovuttamaan aseensa. Noin 10.000 miestä kieltäytyi tekemästä niin. Johtajansa Moirin kanssa he vetäytyivät lain ulkopuolelle, leiriin Kooravuorelle.
Moiri ja hänen sotilaansa osallistuivat Autiomaan sotaan Vuorimaan ja Liton joukkojen rinnalla. Autiomaan sodan jälkeen Tera ilmoitti luopuvansa vallasta, ja Moiri valittiin hänen seuraajakseen. Kansankokous vahvisti myös lakimuutoksen, jonka mukaan Sirpissä oli laillisesti armeija. Aluksi se koostui Moirin johdettavana olleista miehistä.
Sirpissä ei ole pakollista asevelvollisuutta, vaan koulutukseen hakeudutaan vapaaehtoisesti. Moirin hallintokaudella koulutus tapahtui Moirin johdolla. Sotilasharjoittelijoille ja vakinaiseen palvelukseen jääville maksetaan palkkaa. Muut koulutuksen saaneet ovat nostoväkeä, joka voidaan tarvittaessa kutsua palvelukseen. Sirpin lain mukaan jokaisella on kuitenkin täysi vapaus koska hyvänsä ilmoittaa, ettei hän enää ole käytettävissä sotilastehtäviin.
Sirpissä oli Moirin hallintokaudella vakinaisessa palveluksessa pitkään noin kolmetuhatta miestä. Sekä Vuorimaassa että Autiomaassa tavallisen käytännön mukaan heidät jaetaan 12 hengen ryhmiin, joita johtaa ryhmänjohtaja. Kymmenen ryhmää on joukkue, jota johtaa joukkueenjohtaja. Alipäällikön vastuulla on vaihteleva määrä joukkueita. Varsinaista päällikkötasoa ei Sirpissä Moirin mielestä aluksi tarvittu, sillä ylipäällikkö selvisi kokonaisuuden hallinnasta muutenkin. Mutta kun väestön määrä lisääntyi maahanmuuton seurauksena ja sotilaiden määrä kohosi noin viiteentuhanteen, Moiri nimitti kaksi päällikköä.
Tenaan hallintokaudella ylipäällikön tehtävä on erotettu hallitsijan tehtävästä. Ylipäällikön alaisena toimii edelleen kaksi päällikköä.
Vuorimaassa on noin 30 päällikköä, joista jokaisella on komennossaan keskimäärin 5000 sotilasta. Eniten sotilaita on kuninkaalla, joka on Memnon linnan päällikkö, mutta kuninkaan joukkojen päällikkönä voi toimia joku muukin kuin kunigas itse.
Kaikki päälliköt sotilaineen kuuluvat periaatteessa Vuorimaan armeijaan ja heidän ylin esimiehensä on kuningas, mutta useimmiten kuninkaat asettavat armeijan johtoon ylipäällikön, jonka velvollisuus on johtaa armeijaa kuninkaan ohjeiden mukaan. Verrakan ylipäällikkyyden aikana oli myös suoraan ylipäällikön alaisuudessa olevia Vuorimaan armeijan sotilaita, mutta Rotaan ylipäällikkyyden aikana nämä liitettiin sotilaisiin, jotka Rotaalla on komennossaan Meiran linnan päällikkönä
Aiemmin päälliköt vastasivat sotilaittensa aiheuttamista kuluista ja kattoivat ne verottamalla alueita, joilla heidän linnansa sijaitsivat, mutta menetettyään verotusoikeutensa he saavat Vuorimaan hallinnolta korvauksen kuluistaan.
Päällikköjen kokouksella ei ole päätösvaltaa, mutta käytännössä kuningas joutuu ottamaan päätöksissään huomioon sen, että riittävä määrä päällikköjä hyväksyy ne.
Jokaisella Autiomaan klaanilla on armeija, jonka kulut suoritetaan klaanin varoista, ja jota perinteisesti johtaa klaanipäällikkö. Kraton klaanipäälliköksi tullessaan Ake kuitenkin nimitti armeijan toimintaa käytännössä johtavaksi ylipäälliköksi Koudan, ja Nomin klaanipäällikkyyden aikana sama käytäntö on jatkunut.
Kraton armeijaan kuuluu noin 50.000 miestä. Hiukan pienempiä ovat Uuran ja Timnan armeijat, ja Ankiassa ja Litossa on vakinaisessa palveluksessa vajaat 20.000 sotilasta.
Jokaisessa klaanissa on myös rikkaiden henkilöiden itselleen palkkaamia henkilökohtaisia sotilasjoukkoja, ja Kraton Metallin temppelillä on palveluksessaan sotilaita. Tällaiset joukot eivät kuulu klaanin armeijaan, vaan ovat palkkaajiensa henkilökohtaisessa palveluksessa vartiointi- ja turvaamistehtävissä.
Motun armeijassa on noin 150.000 sotilasta. Ylipäällikkönä oli Temirin johdolla tehtyyn uudistukseen asti Motun hallitsija ja sen jälkeen maata hallitsevan neuvoston johtaja, jonka alaisena toimii yhdeksän alueellista komentajaa. Ennen ylimysten valtaoikeuksien lakkauttamista myös yhdeksällä ylimyssuvulla oli omilla alueillaan sotilasosastot, joita johti suvun päämies.