Tämä sivusto sisältää tietoa novoslavin kielestä. Novoslav on keinotekoinen kieli, jonka kehitys alkoi vuonna 1997. Esikuvana käytettiin slaavilaisia kieliä, etupäässä kroaattia, mutta myöhemmin 2010-luvulla yhä enemmän myös venäjää. Edellisellä vuosikymmenellä muutettiin substantiivien monikon päätteitä enemmän venäjän kielen mukaisiksi. Samalla muutettiin joitakin adjektiivien päätteitä ja verbien futuurin päätteet sekä lisättiin ns. liittofutuuri. Vain joidenkin epäsäännöllisten verbien futuurit jätettiin ennalleen.
Suomi-novoslav-sanakirjan laatiminen aloitettiin loppuvuodesta 1998, ja vuoden 2018 puolivälissä päästiin vasta L-kirjaimeen. Työ on siis edennyt hitaasti. Sanoja joudutaan kaiken aikaa joko keksimään tai johtamaan olemassa olevista kantasanoista. Pohjana on käytetty erilaajuisia sanakirjoja, joista suomenkielen sanat on koottu. Varsinaisia opiskelusanakirjoja käytettäessä työ kävi siinä määrin vaativaksi ja hitaaksi, että päädyttiin käyttämään apuna suppeampia tasku sanakirjoja. Nämä puolestaan osoittautuivat liian suppeiksi, joten sanoja on jouduttu lisäämään jälkeenpäin.
Novoslavissa arvioidaan olevan tällä hetkellä noin 15 000 sanaa, tai ainakin näin monelle suomen kielen sanalle ja sanonnalle on olemassa vastine.
Mistä novoslavin kantasanat sitten tulevat? Useimmiten "ei mistään". Lainasanoja on pyritty tietoisesti välttämään, mutta niitä kuitenkin on tullut slaavilaisista kielistä, esim. dayati/dati antaa, sedi istua. Syksyllä 2020 otettiin käyttöön erillinen sovellus, jolla saadaan ehdotuksia uusiksi sanavartaloiksi. Niiden valinnassa kiinnitetään kuitenkin huomiota myös sanan ulkoasuun ja sopivuuteen sanan merkitystä ajatellen. Suurin osa uusista sanoista on johdoksia. Esim. sanasta dume virta on johdettu dumne sähkö, josta puolestaan saadaan lukuisia johdoksia. Halutessasi voit etsiä niitä sanakirjasta merkkijonolla dumn. Samalla tutustut erilaisiin johtimiin, joista yleisin on -ak/-ek.
Nąd bridica ona zarne o novoslavom backu. Novoslav a profatan bacak, čey nuc se gemel u 1997 (sik nonsto nonci sem). Kme yodune se zlećli slavonski backi, yod sve hroacki, yi jifie u ečeh 2010 (to siči dit) se zlećel sve maše i ruski. U išey detie se hitli hepki mahania imikov, dla siu upie ruskom backu. Esem se hitli nekii hepki tesikov i hepki rekići cujikov i se hrodla lusna rekita. Han rekita nekiih nizbudnih cujikov se akla nihitnoy.
Svulanie fensko-novoslavog binka se gemle u hepu eyga 1998, i u 2018 dotli han do cedeka L. Niom, hul se yoda ędne. Svu ik he pare bonati bile il yulati kedne ot hevnih losnobinov. Kme losne se zlećli kavni binki kavih yarićey. Zletec jebničen binek hul se isputla kehe siadacoy i ędnoy is bili devni prori u najnie svidobinke. Kadi, ot svog dribu, se isputli juhe najnimi, kem is deli hrodati bine vlacne.
Na nad krab se ofta is novoslav haf ęre 15000 (petnadit siče) binov, il najem he kroslide za kedne kaše binov fenskog backa.
Asiasanat: keinotekoiset kielet, fiktiiviset kielet
Novoslavista oli alun perin määrä tehdä pohjoisgermaanisia kieliä (jopa islantia) muistuttava keinotekoinen kieli. Tästä on jäänteenä verbi havi olla jklla, sama kuin ruotsin ha. Aakkosissa esiintyivät kirjaimet æ ja ø. Hyvin varhaisessa vaiheessa suunnitelmat kuitenkin muuttuivat, ja kielen esikuvaksi vaihdettiin eteläslaavilaiset kielet. Kijainten æ ja ø ongelma ratkaistiin korvaamalla ne puolan kielessä esiintyvillä kirjaimilla ja ą ja ę. Ääntämisessä ei kuitenkaan yritetty jäljitellä puolan nasaalivokaaleja, vaan turvauduttiin diftongihin [wa] ja [we].
Kirjainten j ja y käyttö poikkeaa slaavilaisista kielistä. Novoslavin j-kirjainta vastaa niissä kirjain ž, ja j-äänne merkitään j-kirjaimella kuten suomessa, eikä y:llä kuten novoslavissa y. Ennen vuoden 2007 uudistusta novoslavissa saattoivat esiintyä jopa kirjaimet ś ja ź, joita käytettiin pehmentämään vartalokonsonatit š ja j preteritin imperfektissä: vujati yrittää > ja vuźal yritin (jatkuvasti). Keskustelua käydään myös siitä, pitäisikö aksenttimerkki sirkumfleksi (^) korvata akuutilla (´), esim. tê > té.