Novoslavissa ei ymärrettävästä syystä ole murteita, mutta arkikielisiä muotoja ja joitakin arkikielisiä sanoja kuitenkin on. Tähän mennessä ovat kehittyneet seuraavat arkikielen mukaiset poikkeamat kirjakielestä:

1. Subjunktiivin lyhentyneet muodot monikossa: -gi-tavu jää pois.

bęgimo mennään, bęgite menkää ► bęmo, bęte

fągimo tehdään fągite tehkää ► fąmo, fąte

2. Adjektiiviset yksikön genetiivin loput -ega ja -iga ► ia [ja]:

nekega jotakuta ► nekia [ne:kja]

nikega ei ketään ► nikia [ni:kja]

nekiga jonkin , nikiga ei minkään/mitään ► nekia [ne:kja], nikia [ni:kja]

Ne he nikia (oik. nikiga) rada. Ei ole mitään syytä.

Kielteisten genetiivien nikiga ja nikie sijasta voidaan käyttää sanaa zuf ollenkaan, lainkaan:

Ne he zuf rada. Ei ole mitään syytä.

Vastaavasti genetiivin päätteessä -og konsonantti g jää ääntymättä: 

Ne he niteg kednog [ke:dno]. Ei ole mitään sellaista.

3. Modaaliverbeistä deti, fudati, ladi ja magi käytetään konditionaalin sijasta subjunktiivia:

bih del/dela ► dą minun pitäisi (päätteet -š, -, -mo, -te, -yu)

bih fudal/fudla ► fęd saisin (päätteet -iš, -, -imo, -ite, -u)

bih ladal/ladla ► led haluaisin (päätteet samat kuin edellä)

bih magal/magla ► meg voisin (päätteet samat kuin edellä)

Mutta yhä yleisemmin myös:

bie zatal/zatla ► Zą li neke... Tietäisikö joku...

4. Lisäksi verbit ladi ja magi lyhenevät preteritissä ja muissa muodoissa, joissa tarvitaan preteriti:

ladal ladla -e -i ► lal lala lale lali; bih/blih/bil ladal ► bih/blih/bil lal

magal magla -e -i ► mal mala male mali; bih/blih/bil magal ► bih/blih/bil mal

Avataan vielä konditionaalia ja pluskvamperfektiä:

bih ladal/magal (fem. bih ladla/magla) haluaisin/voisin

bil ladal/magal  (fem. bla ladla/magla) olin halunnut/voinut

blih ladal/magal (fem. blih ladla/magla) olisin halunnut/voinut

Tarkemmin nämä käsitellään oppikirjassa Novoslavin pikakurssi.

Arkikielen sanoja voit etsiä sanakirjoista merkkijonolla (ark), (arkik) tai (sl). Tässä muutama (lihavoidut sanat):

brac = dęm kaveri

čo = zahe fyrka, hynä

či = benek rööki Fą oti či! Heitä rööki!

dedek ukko, äijä

dęz = dif jäbä, kundi

eča = ufa gimma, friidu

smač = sek kakara (negatiivinen sävy)