Tyrnävänkanta

Tekijä: Leenamaija Vattinen (2013); Jussi Syrjälä (2019)

Tyrnäväläinen maatiaiskanakanta on yksi harvinaisimmista maatiaiskanakannoista Suomessa. Viime vuosina kannan ylläpitäjien määrä on kuitenkin lisääntynyt, joten kannan säilyttämisen näkymät ovat paremmat.

Niin kuin Suomen maatiaiskanat, myös tyrnäväläinen kanta on nimetty sen Pohjois-Pohjanmaalaisen löytymispaikkakunnan mukaan. Ilmeisesti kanta on kuitenkin alun perin lähtöisin Varsinais-Suomesta, mistä eräs tyrnäväläinen kanankasvattaja on kertonut hakeneensa kannan alun itselleen. Tyrnäväläisen kannan juuret saattavat siis olla yhteiset piikkiöläisen maatiaiskanakannan kanssa, mutta niiden geneettistä yhteyttä ei ole tutkittu tai todettu, joten tyrnäväläisiä maatiaiskanoja pidetään omana kantanaan.

Tyrnäväläisille maatiaiskanoille on ominaista eläinten värin monenkirjavuus. Kanoja ja kukkoja esiintyy monissa väreissä, mm. mustia, valkoisia mustin pilkuin, ruskeita, kullanruskeita, punaruskeita, harmaita ja vaaleita sekä kaikkien näiden sekoituksia. Mitään yksittäistä väriä ei voida pitää erityisen yleisenä.

Tyrnäväläiset maatiaiskanat ovat munijoina maatiaiskanojen parhaimmasta päästä munatuotannon ollessa 5-6 munaa viikossa. Muninta alkaa noin 20 viikon iässä. Munat ovat yleensä aluksi melko pieniä, mutta suurenevat kanan varttuessa. Munat ovat väriltään vaalean kerman ja beigen sävyisiä. Tyrnäväläiset maatiaiskanat ovat myös kohtuullisen hyviä hautomaan, hautomisintoisia on lähes puolet kanoista. (Wanhan Niskalan Issikat, 2013)

Haastattelu

Haastattelin ystävääni Leena-Lottaa Pälkäneeltä. Heillä on ollut kanoja kotitilallaan lapsuudessaan ja nyt aikuisiällä kotona työskennellessään hän on aloittanut uudelleen harrastajakasvattajana. Muiden rotujen ja hybridien sekaan hän haki toukokuussa 2013 maatiaiskanojen säilyttäjäohjelmaan kuuluvalta kasvattajalta kymmenen puhdasta tyrnäväläisen maatiaiskanan siitosmunaa. Kotikanalassa munia hautoi mille fleur –rotuinen kana ja 16.6.2013 yhdeksästä munasta kuoriutui tipu; kolme kukkoa ja kuusi kanaa. Leena-Lotan kanat eivät säilyttäjäohjelmaan kuulu, vaikka ohjelmakelpoisia ovatkin. Säilyttäjäohjelmaan kuuluminen vaatisi, että niille rakentaisi omat tilat, missä eivät olisi kosketuksissa muun rotuisiin kanoihin.

Niin kuin tyrnäväläiselle ominaista on, myös nämä kanat ja kukot ovat todella värikkäitä, kaikki erivärisiä. Haastateltava kertoo kanojensa olevan todella sosiaalisia; tulevat syömään kädestä ja niitä saa silitellä, toisin kun esimerkiksi hämeenkannan kana mikä tarhassa on. Tyrnäväläiset tulee toimeen hyvin myös muiden tarhan kanojen kanssa.

Haastateltavan kanalassa syödään pääasiassa kotiruuan tähteitä, kesäaikaan tietysti paljon vihreää pihalta ja esimerkiksi maasta matoja. Kananmunan kuoria murskattuna eläimet saavat kalkin saamiseksi, Lisäksi tarjolla on aina jotain viljanjyvää. Ostorehua kanat saavat toisinaan, mutta koska gmo vapaata rehua ei välttämättä aina ole maatalouskaupan valikoimassa, haluaa kasvattaja käyttää pääasiassa kotoisia antimia. Munintaa nämä kanat tuskin aloittavat ennen talvea. Tyrnäväläisellä se aloitusikä on siinä 20-25 viikkoa eli vielä täytyy odottaa hyvinkin viisi, kuusi kuukautta. Ensimmäistä kunnon sulkasatoa haastateltavan kotikanalassa odotetaan vasta vuoden päähän; nämä ovat vielä niin tipuja, että vielä ei varsinaista kunnon sulkasatoa ole.

Leena-Lotan vanhaan navettaan kunnostetussa kanalassa lämpötila pysyy talvisin noin +5oc, riippuen vähän ulkolämmöstä. Varsinaista lisälämmityslaitetta ei siinä tilassa tarvita kuin ihan hurjimmilla pakkasilla. Ensitalvena 3 vuohta asustelee samassa tilassa, niin tämäkin pitää tilaa talvella lämpimänä. Maatiainen tykkää, että ennemmin vähän viileämpää.

Kanalan lattialla on turve/kutterinpuru seos. Tämä on kasvattajanmieleen, vaikka se pölyääkin aika tavalla, mutta kanoista on kiva kylpeä siinä. Sitten erikseen on iso kissanhiekkalaatikollinen ihan puhdasta hiekkaa, missä saavat kylpeä ja napostella hiekanjyviä. Talvisin kanalassa on usein myös laatikollinen tuhkaa, kun tyhjennetään tulipesät. Kanat kylpevät siinä mielellään ja se ehkäisee syöpäläisiä. Ja minkäänlaista kirppuongelmaa ei laumassa ole ollut. Muutenkin haastateltava hoitaa eläimiään mahdollisimman luonnonmukaisesti, esimerkkinä kuluneena kesällä muutamalla vanhemmalla kanalla oli kalkkijalkapunkkia, niin onnistuttiin nujertamaan se ihan parafiiniöljyä jalkoihin sivelemällä.

Lähteet

Munanetti. Tyrnävänkanat Haettu 2013

Wanhan Niskalan Issikat: Tyrnäväläinen maatiaiskana. Haettu 2013