Säilytysohjelma

Vuonna 2018 lopussa uusittiin maatkanan säilytysohjelman sääntöjä. Linkki ohjelmaan. Suurimmat muutokset vuonna 2018 ohjelman sääntöihin ovat:

• säilyttäjällä sallitaan vain yksi kanakanta, ei siis mitään muita kantoja tai rotuja.
• eläinmäärä pitää olla vähintään 10 kpl
• säilyttäjän nimi, puhelinnumero, sähköpostiosoite, asuinkunta ja kanakanta ovat julkisia tietoja ja ne julkaistaan maatiaiskanan nettisivuilla.
• todistuksia ei enää lähetellä, sillä nimi listalla (nettivisulla) on tae kuulumisesta säilytysohjelmaan.

Vuonna 2012 ohjelmassa oli mukana 272 säilyttäjää, vuonna 2014 oli mukana 225 (Auvinen, 2014), 2016 oli mukana 407 (MTT, 2017). Alussa pidettiin ohjelmassa erikseen siitosmunien tuottajia ja poikastuottajia. Vuonna 2014 tehtiin kolma uudistusta säilytysohjelmaan:

• pääsääntöisesti kukin säilyttää ainoastaan yksi maatiaiskanta. Useamman kannan tai rodun pito edellyttää selvitystä eläimistä sekä olosuhteiden järjestämisestä sellaisiksi, ettei risteytyminen ole mahdollista.
• enne oli erikseen poikaistuottajastatusta. Tästä luovutettiin vuonna 2014. Kaikki säilyttäjät ovat näin tasa-arvoisia ja tämä edistää monimuotoisuutta kun saadaan säilyttäjien eläinaines täysimittaisesti käyttöön
• päätettiin, että säilytysohjelma on suljettu. (Maatiaiskanatiedotteessa 1/2014 asiaa ei perusteltu).(MTT, 2014)

Maatiaiskanan säilytysohjelmassa mukana olevat saavat EU:n alkuperäisrotujen kasvattajatukea. Maatiaiskanojen kasvatus säilyttää suomalaista kansanperinnettä ja luonnon monimuotoisuutta. Maatiaisten geeniperimä on syytä säilyttää pahan päivän varalle, sillä hedelmällisyys ja elinvoimaisuus ovat maatiaisille tunnusomaisia piirteitä. Maatiaiskanoja voi myös säilyttää ilman, että on mukana virallisessa säilytysohjelmassa.

Suomalaisen maatiaiskanan säilytysohjelmalle on valittu neuvotteluryhmä, joka on ohjelman ylin päättävä elin. Neuvotteluryhmä tekee säilytysohjelmaan liittyvät päätökset ja MTT:n edustajat toimivat asioiden esittelijöinä. Ryhmä kokoontuu kahdesti vuodessa. Ryhmän jäsenet ovat Pasi Hellstèn, Elina Lindström, Jarmo Manninen ja Tarja Ojanne (Auvinen, 2014).