Lassilan kanat

Halusin tehdä tämän maatiaiseläimet-osuuden maatiaiskanasta, koska tiedän siitä vähiten. Tätä tekstiä varten haastattelin Tuusulalaista Lassilan tilan isäntää Markku Lassilaa. Tilan nettisivut: http://www.lassilantila.fi. Lassilan tilalla kasvatetaan kanoja, maatiaisia ja hybridejä, sekä luomuviljaa, valkuais- ja öljykasveja. Tila on suoramyyntitila. Maatiaiskanoja tilalla on ollut vuodesta 1998 lähtien ja koko tämän ajan ovat kuuluneet maatiaiskanojen säilytysohjelmaan. Säilytysohjelman myötä ihmisten kiinnostus maatiaiskanoihin on lisääntynyt ja imago parantunut.  Lassilan tilalla kanoja on tällä hetkellä n.50-60 kappaletta. Tilan kanoja myydään pieniin harrastekanaloihin ja munat suoramyyntinä tilalta kuluttajille.

Maatiaiskanat ovat luonteeltaan melko kesyjä ja rauhallisia. Värityksiltään Alhon kannan kanat ovat ruskeahkoja ja Savitaipaleen kannan kanat etupäässä mustia tai harmaankirjavia. Kanojen lisääntyminen tilalla tapahtuu pääsääntöisesti hautomakoneella. Emotkin kyllä hautovat, mutta niitä käytetään melko vähän. Pääsääntöiseti tilan kanat ovat olleet terveitä. Joinakin vuosina poikasia on vaivannut marekin tauti, joka on herpesviruksen aiheuttama eikä siihen ole hoitoa. Tauti aiheuttaa aivotulehduksen tai kasvaimia sisäelimiin ja on erittäin herkästi leviävä. Vastakuoriutuneet poikaset ovat herkimpiä saamaan taudin, koska vastustuskyky ei ole vielä kehittynyt. Munien tuotannossa esiintyy monenlaisia haasteita. Kanat pitävät munintataukoja jolloin munantuotanto jää paljon nykyajan hybrideistä jälkeen. Hybridit kuitenkin syövät rehua enemmän. Kananpoikasilla ja nuorikoilla olisi kova kysyntä, mutta haasteeksi muodostuu kukkopoikasten markkinointi ja poikasten liiaksi kevääseen painottuva kysyntä. Myös pieni eläinmäärä rajoittaa tuottavuutta.

Maatiaiskana pärjää tällä hetkellä Suomessa hyvin, mutta tilannetta voitaisiin vieläkin parantaa. Nykyinen säilytystyö on toteutettu lähinnä vapaaehtoisvoimin ja siihen nähden työ on erittäin onnistunutta. Nykyinen tuki maatiaiskanan kasvattajille on lähinnä nimellinen ja tähän toivottaisiin parannusta. Yhtenä vaihtoehtona valtio voisi myöntää maatiaiskanan säilytysohjelmalle kunnon rahoituksen jolloin olisi mahdollista tehdä entistä parempaa tutkimus- ja jalostustyötä maatiaiskanan hyväksi. Mahdollisesti myös Hämeen ammattikorkeakoulun opiskelijat voisivat edistää maatiaiskanan hyvinvointia tekemällä esimerkiksi opinnäytetöitä maatiaiskanoihin ja säilytykseen liittyvistä aiheista. Kaikenkaikkiaan maatiaiskana on mielenkiintoinen tuttavuus jonka ei soisi häviävän Suomalaisesta maisemasta. (Julkunen, Sanna, 2010)