Hämeenkanta

Haastattelin iittalalaista kurssikaveriani Annukkaa, jolla on ollut kaksi vuotta Hämeen Mustaa maatiaiskanarotua. Annukka oli 2000-luvun alussa töissä Korteniemen Perinnetilalla Liesjärven kansallispuistossa ja tutustui siellä maatiaiseläimiin. Kiinnostus alkuperäisrotuja kohtaan heräsi ja tilaisuuden tullen Annukka päätti hankkia kanoja. Tällainen tilaisuus koitti kun Annukka muutti maalle paikkaan, jossa on mahdollisuus pitää kanoja. Sopivan läheltä, Tammelan Teurolta löytyikin maatiaiskanoja, Hämeen Mustaa kantaa. Annukka hankki viisi kanaa ja sai vielä kukon kaupan päälle.

Kanat asuvat vanhassa "tuvassa", joka sijaitsee maatalon pihapiirissä. Rakennuksen entisen käyttötarkoituksen voi päätellä sisällä olevasta takasta. Lattialla on kutterinpurua ja orsien alla on "vessalaatikko", jotta kanala pysyisi puhtaana. Kanoilla on käytössään myös tietysti ulkotarha.

Reilun kahden vuoden ajan Annukka on kasvattanut kanojaan, opiskellut kanojenhoitoa ja perehtynyt maatiaisrotujen säilyttämiseen. Porukkaan mukaan on liittynyt myös joukko Hy-Line -rotuisia kanoja ja tipueita on syntynyt kaksi. Sekä Hy-Linet että maatiaiset ovat munineet, mutta vain hautomisvietistään tunnetut maatiaiset ovat hautoneet. Suurin osa syntyneistä linnuista on kukkopoikia.

Lähitulevaisuudessa kanakatraan koko ei kasva. Osan kukkopojista Annukka aikoo myydä (tai pistää pataan, jos ei uusia koteja löydy).

Annukka ei ole mukana maatiaiskanan säilyttämisohjelmassa, sillä tällä hetkellä hänellä ei ole tilaa/resursseja lisätä rotua. Ohjelmaan osallistuminen edellyttäisi haudottamista ja kannan lisäämistä. (Susi, Riikka, 2012)