Murre‎ > ‎Annelin kynästä‎ > ‎

Ystävänpäivänä 2006

On tullu taas aika viettää ystävänpäivää. On se mukava juttu, että oikein perehrytään tähänki asiaan. Tääl Suames ei tämmönen ole kai nin kauaa viä ollu tapana. Toisten miälestä tämäki on vaan kauppiaitten keksintö, saaraan lahajoja kaupaks vaikka juuri on vasta saatu joululahajat maksuun.
 
Muttä kyllä se mukavalta vaan tuntuu niitä kaikkia ihania ystäviä vaikka kortilla heittää ja jos ittekin saa korttia taikka vaikka kukkasen, tiätää olevansa jonku miälestä sen arvonen ystävä.
 
Kyllä tästä elämästä palijo puuttuis, jos ei niitä ystäviä olis olemas.
 
Semmosia joillekka voi ihan hyvin riamunsa ja murheensa kertoo, oikei syränystäviä, jokka ymmärtää vaikka et niin täyrellinen ihminen olekkaa ja tulee joskus tehtyä huanojaki päätöksiä.
 
Semmosia, jokka tulee sun tykönäs käymään, eikä tartte välittää, vaikka huushollis olis vähä vinksin vonksin, eikä satu oleen kummosia trahteerauksiakaa varattuna.
 
Semmosia, jokka ei tu vertaileen omaa hianoo huusholliansa sun huushollis puutteisiin, eikä katteleen että kyllä tolla on sitten rumat vaatteet ja lihavaki se on, taikka liian laiha ja ryppynen.
 
Semmosia, joittenka kans voi ottaa niinku huumorin kannalta asioita ja nauraa ittellensäkki. Ettei me liika tärkeeksi ja luule ittestänsä enempi ku onkaa.
 
Semmosia jokka käy kattomas ku sä oot jääny yksin silloin ku sulta on läheinen kuallu, taikka ot itte kipeenä.
 
Semmosia joittenka kans on mukava mennä lenkille taikka muille reissuille
 
Itteki tarttis koittaa olla semmonen ystävä
 
Mutta ku ihminen ei näiskään asiois ole täyrellinen. Sitä on sitten vaan niin mukava vähä juarutaki selään takana toisista ja arvostella tekemisiä. Ja ku on olevinansa aina kiiruski niin ei aina tu muistettua kaikkia ystäviä ja lähimmäisiä käyrä kattomas. Monet vanhuksekki kaipaa kovin ystäviä jokka kävis kattomassa vanhainkoris taikka kotonansa, ku eivät enää itte jaksa lähtee mihinkään. Niin, että on se ystävänpäivä kyllä hyvä olemas, jos tulis sitten muistettua vähä kaikkia lähimmäisiä jollain lailla eres silloin.
 
Mutta kylä täälä piänes maaseutupaikas viä sentään paremmin toisistamme hualta piretään ku tua suuris kaupungis josa ei aina tiärä kuka seinän takana asuu. Saa vaikka kuallakin kotionsa eikä kukaan kaipaa. Silloin on ystävistä puutetta. Täälä ku meneen asioille kauppaan, pankkiin, apteekkiin taikka mihinkä vaan, niin aina saa ystävällistä palavelua ja näkee viä tuttujakin ja saa puhella kaikki kuulumiset.
 
Ny ku noita kuntaliitoksia niin kovin touhutaan niin tulee kyllä vähä semmonen peleko, että kaikki palvelut meiltä viärän johonki kauaks keskuspaikkaan. Mitä säästöö siitä sitte muuten tulis, jos kaikki pysys ennallansa?
 
Tulee vähä semmonen olo ettei täälä sivukylis pärjää enää asumas, jos ei o varaa ostaa kalliita autoja ja pysty muutenkaa enää ajaankaan. Silloin on kylä ystävät tarpeen.
 
No, ei kai noita tommosia uhkakuvia ny ystävänpäivänä kannata miättiä. On meillä tää ny sentäs viä koulukki ja niis oppilaitaki. On kyllä syräntä lämmittävä asia ku jokku oppilaat on niin mukavia että ne moikkaa tämmöstä mummuaki ku ne tulee vastaan. Varmaan koulus on opettajat puhunu siitä, taikka sitten kotona.
 
Ku mä olen ny viime vuasina ollu monenmoises mukana niin ku täs Jämijärvi-Seuraski ym. yhyristyksis niin mä olen saanu noita ystäviä ja tuttuja palijo lisää. Nuaria ja vanhempia. Se sitä ns.elämänlaatua on tuanu munki elämääni niinku monen muunki. Musiikki on niin hiano asia ja kuinka sitä ystävänpäivää hianommin vois viättää ku täälä näitä toinen toistansa parempia esiintyjiä kuunnellessansa.
 
Oli ihan maharottoman hianoo ku tulitte, kaikki esiintyjät ja yleisö. Palijo kiitoksia vaan ja oikein hyvää ystävänpäivää kaikille. Ollaan ystäviä joka päivä!
 
Ystävänpäiväkonsertin alkutervehdykset Anneli
Comments