Mannerjää sulaa Isuassa
Kun London Mining Co. ryhtyi kesällä 2008 suorittamaan Isuan rautamalmin jatkotutkimuksia, kohtasi paikalle saapuneita kuvassa näkyvä omalaatuinen yksityiskohta: mannerjäästä törrötti esiin arvoituksellinen, pitkä, kairanputkiroikka (kts. kuva).
Arvoituksen selitys on löydettävissä ajassa liki neljän vuosikymmenen takaa.
Kun Kryolitselskabet ja Marcona Corporation yhdessä aloittivat Isuan rautamalmin tutkimukset kesällä 1971, oli tutkimusohjelman yhtenä päätehtävänä malmivarojen alustava inventoiminen kairausohjelman avulla. Tehtävän käytännöllisestä toteuttamisesta vastasi Suomen Malmi Oy. Silloinen kairausohjelma tuli käsittämään lopulta kaikkiaan 12 reikää, yhteispituudeltaan n. 2500 m.
Kairausohjelman toteutukseen täällä grönlantilaisen mannerjään reunavyöhykkeessä, 900 -1000 m:n korkeudella, liittyi joukko epätavallisia työmenetelmiä. Mm. kairausvesi oli kierrätettävä suljetussa kierrossa saostusaltaan kautta. Jäätymisen ehkäisemiseksi veteen oli jatkuvasti annostellen lisättävä kalsiumkloridia (”tiesuolaa”, eli fiinisti sanottuna ”antifreeze agent’ia”), jotta sen jäätymispiste olisi pysynyt riittävän alhaisena (< – 8º C). (Kuvassa muuten näkyy vieläkin puolen tusinaa kairauspaikalle jäänyttä tyhjää suolatynnyriä puoliksi lumeen hautautuneena !)
Kerran kuitenkin sattui epäonnekas pumpun pysähtyminen n. 15-20 minuutin ajaksi kairausmieheistön ollessa kahvitunnilla. Seurauksena oli kairausveden kierron pysähtyminen ja sen jatkoseurauksena putkien jäätyminen reikään. Yli 250 m. pituinen putkiroikka jäi ”ikuisiksi ajoiksi” mannerjään saaliiksi. Vain lyhyt ”keissinki” saatiin nostettua ylös.
- - -
Tapahtumahetkellä, kesällä 1971, kuvassa näkyvän putkiroikan koko ylin osa jäätyi jään sisään, vain n. ½ m:n pituinen ylin osa oli jäästä vapaana. Kuvassa näkyvä ”tilanne” v:lta 2008 on siten seurausta mannerjään vähittäisestä sulamisesta jäätikön reunaman ablaatiovyöhykkeessä vv. 1971 – 2008 välillä, eli 37 vuoden aikana.
Kuvasta luettavissa olevien ”faktojen” avulla voimme yrittää arvioida tuona aikana tapahtunutta jään sulamisen määrää.
Kuvassa seisovan kahden miehen pituus kuvassa vastaa normaalipituisen miehen pituutta 170-180 cm. Sitä mittakaavana käyttäen on mahdollista laskea jäästä törröttävän ja vuosikymmenien säiden vaihteluissa uskomattoman hyvin säilyneen, lievästi kaarelle painuneen putkiroikan yläpään pystysuora korkeus jään pinnasta. Kun putkiroikan kaareutuma ”oikaistaan”, niin
h = 805 – 900 cm (keskiarvo 852 cm, kts. kuva).
Kun tästä vähennetään n. 50 cm, vastaten jään pinnan yläpuolelle ulottunutta kairaputken yläpään osaa v. 1971, on jään pinta alentunut jään sulamisen seurauksena vv. 1971 – 2008 kaikkiaan n. 800 cm, eli 21,6 (± 1,1) cm/v.
Trigonometrian avulla saamme kairatun reijän kaadekulmaksi
tg α = h/a = 46,6º (kts. kuva).
Sama kaadekulma mitattiin v. 1971 45º :ksi (reikä Is – 6). Nyt todettu vähäinen eroavaisuus saattaa johtua jäätikön valumisliikkeen eroavaisuuksista jäätikön ylä- ja alakerrosten välillä. Jäätikön alaosien valumista hidastaa kitka sen ja alustan välillä, jolloin jäätikön yläkerrokset valuvat sen alla olevaa jäätä nopeammin. Jos liikkuvaan jäähän kairattu reikä on yhdensuuntainen jään liikkumissuunnan kanssa (kuten tässä tapauksessa), jään differentiaaliliike ”käyristää” reikää siten, että reijän kaade jyrkkenee ajan myötä sen yläosassa.
- - -
Tässä kuvattu jäätikön sulaminen ja sen määrä lienee – merkille pantavaa kylläkin – eräs Grönlannin mannerjäätikköä koskevista sulamishavainnosta, joka kattaa pisimmän yhtenäisen ajanjakson.
Maapallon ilmaston lämpenemistä koskevan ajankohtaisen ja ”kuumana” käyvän keskustelun yhteydessä saattaa tälläkin havainnolla olla oma sijansa. Jätämme lukijan pohdittavaksi kumpiko kiistan osapuoli saa siitä parhaiten pontta puheilleen.
Ja kun tässä nyt liikutaan näiden futurististen aikalaskelmien parissa, voisi joku ”matikkanero” kenties ottaa laskeakseen milloin Suomen Malmi voi hakea kokonaan jäästä vapautuneen putkiroikan takaisin Juvanmalmille.
Kun putket on saatu pakettiin, voisikin sitten läkähdyttävän kuuman Grönlannin kesäpäivän päätteeksi pistäytyä vaikka Nuukin perinteistä kuulussa Kristinemutissa siemaisemassa huurteiset imiakit.
Leijo Keto, maaliskuussa 2012
Kuvan lähde: London Mining, Image Display Gallery 2008