Terveystieto (TT)
Terveystiedon opetuksen tehtävänä on oppilaiden monipuolisen terveysosaamisen kehittäminen. Terveys määritellään fyysisenä, psyykkisenä ja sosiaalisena toimintakykynä. Keskeistä on ohjata oppilaita ymmärtämään terveyttä voimavarana jokapäiväisessä arkielämässä, elinympäristössä ja yhteiskunnassa.Opetuksessa kehitetään muun muassa tietoja ja taitoja terveydestä, elämäntavasta, terveystottumuksista ja sairauksista.
Terveystieto on monitieteiseen tietoperustaan pohjautuva oppiaine. Opetuksessa pyritään aiempaa tarkempaan käsitteiden käyttöön ja vahvistetaan kriittiseen ajatteluun, itsetuntemukseen ja eettiseen pohdintaan liittyvää osaamista. Terveyteen, hyvinvointiin ja turvallisuuteen liittyviä ilmiöitä tarkastellaan ikäkaudelle sopivalla tavalla. Terveysosaamisen avulla oppilaat hahmottavat terveyden laaja-alaisuutta ja saavat valmiuksia tehdä tarkoituksenmukaisia ja perusteltuja terveyteen liittyviä valintoja ja päätöksiä.
2019 syksystä lähtien terveystietoa opiskellaan 7. luokalla 0,7 vvt (2 oppituntia sijoitettuna kahteen jaksoon), 8. luokalla 1,3 vvt (4 oppituntia sijoitettuna useampaan jaksoon) ja 9. luokalla 1 vvt (3 oppituntia sijoitettuna kahteen jaksoon).
Terveystieto on lukuaine. Oppiaine arvioidaan 7.- 9. luokalla numeroarvosanalla.
Suurin osa terveystiedon arvioinnista tapahtuu koulutyön arjessa, opettajan ja oppilaan välisessä vuorovaikutuksessa. Lukuvuoden aikana oppilailla on mahdollisuus osoittaa osaamistaan monipuolisesti esimerkiksi tunti- ja kotitehtävien, kurssitöiden, kokeiden/ pienempien testien ja tuntiaktiivisuuden kautta. Kurssin arviointiperusteet käydään aina huolellisesti läpi oppilaiden kanssa. Numerolla arvosteltavien kokeiden ym. arvosanat merkitään Wilmaan.
Osa töistä on numeroarvosanoilla arvosteltavia, isompia töitä. Pienemmissä tuntitehtävissä voidaan käyttää skaalaa: välttävä - erinomainen tai suorittamatta - suoritettu; joskus myös hyväksytty - hylätty. Myös nämä työt otetaan huomioon lukuvuositodistusten arvosanassa.
Arviointi kohdistuu sekä oppilaiden tiedolliseen osaamiseen että terveystiedon taitoihin (esim. kyky tulkita kriittisesti terveystiedon aiheisiin liittyviä aineistoja, sekä kykyä käyttää tarkoituksenmukaisesti tieto- ja viestintäteknologiaa osana terveystiedon opiskelua). Osaa oppiaineen tavoitteista ja harjoiteltavista terveystiedon taidoista ei käytetä arvosanan muodostamisen perusteena (esim. oman itsetuntemuksen ja arvojen tunnistamisen kehittäminen).
Osaaminen terveystiedossa kehittyy oppimäärän päättövaiheeseen saakka. Päättöarvioinnissa määritellään, miten oppilas on peruskoulun päättyessä saavuttanut terveystiedon oppimäärän tavoitteet. Päättöarvosana muodostetaan suhteuttamalla oppilaan osaamisen taso terveystiedon valtakunnallisiin päättöarvioinnin kriteereihin. Oppilas saa arvosanan kahdeksan, mikäli hän osoittaa keskimäärin kriteerien määrittämää osaamista. Arvosanan kahdeksan tason ylittäminen joidenkin tavoitteiden osalta voi kompensoida tasoa heikomman suoriutumisen joidenkin muiden tavoitteiden osalta.
Terveystiedon eri vuosiluokilla toistuvat keskeiset aihealueet:
ymmärrys terveydestä voimavarana
terveyden fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen osa-alue
elämänvaiheet (painottuen lapsuuteen ja nuoruuteen)
tunnetaidot
mielenterveyteen vaikuttavat tekijät
itsestä huolehtiminen ja arjen taidot
terveelliset elintavat (lepo, ruoka, liikunta ja työskentelyergonomia)
Lisäksi vuosiluokilla painottuvat seuraavat teemat:
7. luokalla mediataidot, murrosiässä tapahtuvat muutokset, riippuvuuden syntymekanismit (painotusalueena tupakkatuotteet)
8. luokalla terveellinen ravinto, painonhallinta, terveyttä edistävä liikunta, monimuotoinen seksuaalisuus, ehkäisy, riippuvuudet (alkoholi), ensiapu
9. luokalla stressi, syömishäiriöt, riippuvuudet (huumeet ja lääkkeiden väärinkäyttö), kansantaudit, fyysisen ympäristön vaikutus terveyteen