Biologia ja maantieto (BIGE)
Biologian ja maantiedon opetuksen perimmäisenä tarkoituksena on herättää oppilaan kiinnostus luontoa ja sen moninaisuutta kohtaan. Tähän pyritään käyttämällä mahdollisimman vaihtelevia metodeja sekä monipuolisia työtapoja. Näin tavoitetaan eri tavoin oppivia nuoria.
Biologian opetuksessa korostetaan oppilaskeskeisiä ja käytännönläheisiä menetelmiä. Oppilas mm. kokoaa oman kasvion, kartuttaa lajintuntemustaan ja saa elämyksiä retkeilemällä. Hän harjoittelee mikroskoopin käyttöä ja preparaattien tekoa sekä tutkii eri eliöiden ja sisäelinten rakennetta. Evoluution ymmärtäminen vaatii eliökunnan hierarkisuuden tuntemusta.
Maantiedossa tutkitaan maapalloa toimivana kokonaisuutena, jossa kaikki toiminnot kytkeytyvät yhteen. Päämääränä on kokonaisuuksien ymmärtäminen sirpaloituneen tiedon sijaan. Valtava tiedon virta vaatii kehittämään tiedonhakutaitoja sekä kriittistä tiedon tarkastelua. Maantiedossa tutkitaan karttoja, tulkitaan erilaisia taulukoita ja diagrammeja sekä opetellaan laatimaan niitä.
Maapallon ilmasto on muuttumassa. Siihen kytkeytyvät monet eri asiat ja ilmiöt, joiden välisten syy- ja seuraussuhteiden ymmärtäminen vaatii kokonaisuuksien hallintaa. Omaan lähiympäristöön vaikuttaminen tapahtuu omien tekojen kautta. Tekoja puolestaan ohjaavat asenteet, joihin ympäristökasvatuksella voi vaikuttaa.
Kansainvälisyyskasvatus on myös yksi maantiedon monista tehtävistä. Eri maihin ja eri kulttuureihin tutustuminen ohjaa hyväksymään monikulttuurisuutta. Tavoitteena on antaa oppilaalle työkaluja oman, eheän maailmankuvan luomiseen. Maapallon resurssien rajallisuuden ymmärtäminen on tulevaisuuden avainkysymys.
8-luokkalaiset kuvaavat digikasvion.Tavoitteena on tunnistaa ja nimetä suomenkielisellä lajinimellä yleisimpiä metsäkasveja.
Biologian opetuksen tehtävänä on auttaa oppilaita ymmärtämään elämää ja sen kehittymistä, kartuttaa oppilaan luonnontuntemusta sekä ohjata oppilaita ymmärtämään ekosysteemien toimintaa, ihmisen elintoimintoja sekä perinnöllisyyden ja evoluution perusteita.
Biologian opetus auttaa oppilaita ymmärtämään, miten biologian tietoja ja taitoja voidaan soveltaa ja hyödyntää omassa elämässä, eettisissä pohdinnoissa, ajankohtaisten biologiaan liittyvien uutisten seurannassa sekä siinä, kuinka yhteiskunnalliseen päätöksentekoon voidaan vaikuttaa. Biologian opetus kehittää oppilaiden ympäristötietoisuutta ja halua vaalia luonnon monimuotoisuutta. Oppilaat saavat valmiuksia vaikuttaa ja osallistua oman lähiympäristönsä kehittämiseen ja sen säilymiseen elinvoimaisena. Oppilaita ohjataan kestävään elämäntapaan ja globaalin vastuun ymmärtämiseen. Oppiaineen kokonaistuntimäärä yläkoulun aikana on pieni yhteensä 3,5 vuosiviikkotuntia.
Osa biologian arvioinnista tapahtuu oppitunneilla opettajan ja oppilaan välisessä vuorovaikutuksessa. Osin tietoja ja taitoja arvioidaan erilaisten kirjallisten näyttöjen avulla. Oppilailla on mahdollisuus osoittaa osaamistaan monipuolisesti.
Tiedollista osaamista ja asioiden ymmärtämistä arvioidaan eri tavoin, esimerkiksi:
kirjalliset kokeet
kirjalliset tehtävät
ryhmätyöt
suulliset esitykset
Taitotavoitteiden arviointi:
työskentely oppitunneilla monipuolisten tehtävien parissa
Arvioinnissa voidaan käyttää myös skaalaa: välttävä - erinomainen tai suorittamatta - suoritettu; joskus myös hyväksytty - hylätty. Myös nämä työt otetaan huomioon lukuvuositodistusten arvosanassa.
Osa näytöistä on kirjallisia tuntitehtäviä ja osa tuntitilanteessa annettavia muita näyttöjä.
Yläkoulun aihealueet:
7. luokalla vesien biologiaa
8. luokalla metsät
9. luokalla ihmisen biologiaa
Päättöarvioinnissa määritellään, miten oppilas on opiskelun päättyessä saavuttanut biologian oppimäärän tavoitteet. Päättöarvosana muodostetaan suhteuttamalla oppilaan osaamisen taso valtakunnallisiin päättöarvioinnin kriteereihin.
Oppilas saa arvosanan kahdeksan, mikäli hän osoittaa keskimäärin kriteerien määrittämää osaamista arvosanalle kahdeksan. Tason ylittäminen joidenkin tavoitteiden osalta voi kompensoida tasoa heikomman suoriutumisen osalta tai joidenkin muiden tavoitteiden osalta.
Suuri osa oppilaan osaamisen arvioinnista tapahtuu koulutyön arjessa oppitunneilla, opettajan ja oppilaan välisessä vuorovaikutuksessa. Lukuvuoden aikana oppilailla on mahdollisuus osoittaa osaamistaan monipuolisesti.
Arviointi kohdistuu sekä oppilaiden tiedolliseen osaamiseen että maantiedon taitoihin. Lisäksi arvioidaan taitoa käyttää maantiedolle ominaista välineistöä sekä tieto- ja viestintäteknologiaa.
Tiedollinen osaaminen
Lukuvuoden aikana tehtävät kirjalliset kokeet
kirjalliset tehtävät
ryhmätyöt
tehtyjen töiden suullinen esittäminen
Maantiedon taidot
Geomediataidot. Geomedialla viitataan maantieteellisiin lähteisiin, kuten karttoihin, kuviin, videoihin, tilastoihin, karttapalveluihin tai muuhun tietoon, joka liittyy aihepiiriltään maantieteeseen.
eri lähteistä saadun tiedon kriittinen arviointi
tieto- ja viestintäteknologian osaaminen
kartografian taidot: fyysisten ja teemakarttojen piirtäminen ja hyödyntäminen
mittakaavan ymmärtäminen
karttojen ”kielen”, karttamerkkien ymmärtäminen
Osa töistä on numeroarvosanoilla arvosteltavia, isompia töitä.
Pienemmissä tuntitehtävissä voidaan käyttää skaalaa: välttävä - erinomainen tai suorittamatta - suoritettu; joskus myös hyväksytty - hylätty. Myös nämä työt otetaan huomioon lukuvuositodistusten arvosanassa.
Osa näytöistä on kirjallisia tuntitehtäviä ja osa tuntitilanteessa tehtäviä tehtäviä.
Yläkoulun aihealueet
7. luokalla maailman maantietoa
8. luokalla luonnonmaantiede, painopisteenä Fennoskadia
9. luokalla kulttuurimaantiede
Päättöarvioinnissa määritellään, miten oppilas on peruskoulun päättyessä saavuttanut maantiedon oppimäärän tavoitteet. Päättöarvosana muodostetaan suhteuttamalla oppilaan osaamisen taso maantiedon valtakunnallisiin päättöarvioinnin kriteereihin. Oppilas saa arvosanan kahdeksan, mikäli hän osoittaa keskimäärin kriteerien määrittämää osaamista. Arvosanan kahdeksan tason ylittäminen joidenkin tavoitteiden osalta voi kompensoida tasoa heikomman suoriutumisen joidenkin muiden tavoitteiden osalta.